Tuoretta tietoa Virosta
6.4.2020 | Luonto

Verkkouutinen: Virolainen haapio matkalla Unescoon – haavasta veistetty vene on Soomaan kansallispuiston symboli

Virolainen haapio matkalla Unescoon – haavasta veistetty vene on Soomaan kansallispuiston symboliHaapio on perinteinen haavasta valmistettu yksiosainen vene, jota on Virossa käytetty erityisesti Soomaan alueella.

Pärnun ja Viljandin välissä sijaitseva Soomaan kansallispuisto tunnetaan paitsi tulvistaan, myös haapioistaan.

Yhdestä haapapuusta veistetty vene on todellinen mestariteos, jota on kutsuttu myös kaikkien veneiden äidiksi. Se on suomalais-ugrilaisen kulttuurin vanhin venemalli, joka on yhä käytössä Virossa Soomaan alueella.

Soomaan ainutlaatuinen haapioperinne pyrkii nyt Unescon maailmanperintöluetteloon. Hankkeen vetäjänä on Aivar Ruukel, joka tunnetaan väsymättömänä Soomaan puolestapuhujana.

Haapioihin Ruukel tutustui jo 1980-luvulla, jolloin hän kävi koulukavereidensa kanssa Soomaalla melontaretkillä.

”Niillä jokiretkillä sattui eteen myös haapioita. Telkkarissa olin kyllä niitä jo nähnytkin Lennart Meren dokumenttielokuvissa Vesilinnun kansa ja Linnunradan tuulet sekä Mark Soosaaren elokuvassa Haapio eli vuodenkierto Halliste- ja Raudnajokien rannoilla.”

Aivar Ruukel kertoo, että haapioita on kyllä käytetty muuallakin Virossa, esimerkiksi Matsalussa Kasarijoella ja Tarton seudulla Emajoen alajuoksulla. Soomaalla haapioperinne on kuitenkin säilynyt pisimpään.

”Haapiolla on ollut Soomaan asukkaille tärkeä merkitys, ja se on ollut merkittävä osa Soomaan agrikulttuuria. Haapiota käytettiin 1960-luvulle asti jokapäiväisenä kulkuvälineenä joilla. Sillä kuljettiin kauppaan, meijeriin, kouluun, kirkkoon ja kalaa pyydystämään.”

Soomaan tulvat olivat myös syy siihen, että haapio oli korvaamaton kulkupeli varsinkin keväisin.

Haapion rakentamisen salat Ruukel oppi kursseilla, joita hän veti 90-luvulla kansallispuiston silloisen johtajan Tõnu Kütin kanssa.

 

Vaikka nykyaikaisemmat veneet ovat jo aikaa sitten korvanneet haapion kulkuvälineenä, löytyy juuri Soomaan alueelta vielä paljon yhdestä puusta veistettyjä veneitä.

”Haapion käyttö luonto- ja kalaretkillä on säilynyt täällä, sillä haapio on osa Soomaan asukkaiden identiteettiä. Monissa kylissä on tallella ajokuntoisia haapioita ja paikallinen yhteisö vaalii haapiokulttuuria yhdessä mestareiden kanssa.”

Ruukelin mukaan haapion tekijöitä on Virossa enää kourallinen, alle puoli tusinaa.

”He ovat saaneet oppinsa Soomaan viimeisiltä haapiomestareilta. Tämän päivän haapiomestarit ovat noin 40–60-vuotiaita miehiä, joille haapion rakentaminen on sivutyö tai harrastus.

Haapiomestarit kantavat mukanaan Soomaan haapion rakentamisen elävää kulttuuriperintöä ja esittelevät haapion käyttöä esimerkiksi melontaretkillä ja haapioleireillä sekä -työpajoissa.”

Haapion tekeminen on vaativaa puuhaa. Se valmistetaan yhdestä haapapuusta telsokirveellä hakkaamalla. Kun rungon sisusta on koverrettu, avataan haapio tervan ja nuotion avulla.

 

Unesco-idean siemen kylvettiin jo viitisen vuotta sitten, kun Aivar Ruukel tapasi slovenialaisen Ljoba Jencegan, jolla oli Unesco-suunnitelmia sikäläisen drevak-veneen suhteen.

Lopullisen silauksen idea sai soomaalaisen saunan lauteilla kesällä 2017. Ruukel päätti ehdottaa Viron kulttuuriministeriölle haapiokulttuurin esittämistä Unescon maailmanperintölistalle. Tavoitteena oli säilyttää haapioperinne niin, että tulevaisuudessakin olisi nuoria, innokkaita haapion rakentajia.

Unesco-unelma nytkähti askeleen eteenpäin tämän vuoden maaliskuussa, kun Viron kulttuuriministeri Tõnis Lukas allekirjoitti Unesco-hakemuksen, jolla haapion rakentaminen ja käyttö Soomaalla pyritään saamaan Unescon kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Ruukelin mukaan päätös tehdään Unescossa vuoden 2021 loppupuolella.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on Virosta tällä hetkellä Kihnun perinnekulttuuri, settojen leelo-lauluperinne, Vanhan Võrumaan savusaunaperinne sekä Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne.

The Baltic Guide aikaisemmista jutuista voit lukea lisää Kihnusta ja Võrumaan savusaunaperinteestä.

 

Teksti Mikko Virta, kuva Sandra Urvak

Lue lisää samasta aiheesta
aivar ruukel haabjas haapio haapiokulttuuri luontoretki virossa soomaa virolainen haapio viro luonto kevät

22.1.2021 | Luonto

Viron soilla kulkee luontopolkuja jo lähes 100 kilometriä

Viron soilla kulkee luontopolkuja jo lähes 100 kilometriä

Viron metsähallituksen eli RMK:n mukaan Viron soilla on luontopolkuja yhteensä jo noin 90 kilometriä. Niistä pitkospuiden osuus on noin 55 … Lue lisää

21.1.2021 | Luonto

Vuoden 2021 puu Virossa on kataja – tiesitkö, että katajanmarjat ovat itse asiassa käpyjä?

Vuoden 2021 puu Virossa on kataja – tiesitkö, että katajanmarjat ovat itse asiassa käpyjä?

Vuoden puu Virossa on kataja (viroksi kadakas). Kataja kasvaa Virossa yleisenä koko maassa, mutta suuria katajikkoja on etenkin maan länsiosissa … Lue lisää

16.11.2020 | Luonto

Pärnu voitti Itämeren alueen kestävän matkailun kilpailun

Pärnu voitti Itämeren alueen kestävän matkailun kilpailun

Itämeren matkailufoorumin (Baltic Sea Tourism Forum) yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa kestävän matkailun kilpailu. Voittajat valittiin kolmessa sarjassa: Itämeren maiden kestävin … Lue lisää

16.10.2020 | Luonto

Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaan

Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaan

Keemun tornin juurella tuuli puhaltaa kylmästi Matsalunlahdelta. Edellispäivän Aila-myrskyn jälkeen se tuntuu lähinnä vain hellältä henkäykseltä.  Taivas on lintuja täynnä. … Lue lisää

7.10.2020 | Luonto

Seitsemän virolaista kohdetta valittiin kestävän matkailun top 100 -listalle

Seitsemän virolaista kohdetta valittiin kestävän matkailun top 100 -listalle

Virosta valittiin peräti seitsemän kohdetta maailmanlaajuiselle sadan kestävyyteen tähtäävän matkakohteen listalle. Mukana listalla ovat Pärnu, Tartto, Rakvere, Saarenmaa, Hiidenmaa, Lahemaa … Lue lisää

16.9.2020 | Luonto

Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi Lihulassa – luontodokumentteja voi nähdä myös Pärnussa ja Tartossa

Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi Lihulassa – luontodokumentteja voi nähdä myös Pärnussa ja Tartossa

Matsalun luontoelokuvafestivaali järjestetään 16.–27. syyskuuta Lihulassa ja muualla Virossa. Festivaalin päätapahtumapaikkana toimii Lihulan kulttuuritalo. Elokuvia voi Lihulan lisäksi nähdä myös … Lue lisää

11.9.2020 | Luonto

Jalkapatikalla kohti Latviaa – The Baltic Guide testasi Rannikon vaellusreitin

Jalkapatikalla kohti Latviaa – The Baltic Guide testasi Rannikon vaellusreitin

Riianlahden ylle on kerääntynyt tummia pilviä ja tuulee navakasti, kun astun rantahietikolle hotelli Lepaninan lähellä. Tarkoituksena on patikoida rantaa pitkin … Lue lisää

23.8.2020 | Luonto

Peipsin sipuleita, luontonähtävyyksiä ja rantaelämää – Kaakkois-Viro hurmaa monipuolisuudellaan

Peipsin sipuleita, luontonähtävyyksiä ja rantaelämää – Kaakkois-Viro hurmaa monipuolisuudellaan

Peipsijärven ylle on kerääntynyt tummia pilviä, kun saavun Räpinan satamaan. Tunnelma on jotenkin odottava, vain satakunta naurulokkia nautiskelee loppukesän lämpimästä … Lue lisää

Suunnittele tulevia matkoja valtavan juttuarkistomme avulla.

Pidä Viro mielessä!

Mene juttuarkistoon PDF
Sulge