Tuoretta tietoa Virosta
6.4.2020 | Luonto

Verkkouutinen: Virolainen haapio matkalla Unescoon – haavasta veistetty vene on Soomaan kansallispuiston symboli

Virolainen haapio matkalla Unescoon – haavasta veistetty vene on Soomaan kansallispuiston symboliHaapio on perinteinen haavasta valmistettu yksiosainen vene, jota on Virossa käytetty erityisesti Soomaan alueella.

Pärnun ja Viljandin välissä sijaitseva Soomaan kansallispuisto tunnetaan paitsi tulvistaan, myös haapioistaan.

Yhdestä haapapuusta veistetty vene on todellinen mestariteos, jota on kutsuttu myös kaikkien veneiden äidiksi. Se on suomalais-ugrilaisen kulttuurin vanhin venemalli, joka on yhä käytössä Virossa Soomaan alueella.

Soomaan ainutlaatuinen haapioperinne pyrkii nyt Unescon maailmanperintöluetteloon. Hankkeen vetäjänä on Aivar Ruukel, joka tunnetaan väsymättömänä Soomaan puolestapuhujana.

Haapioihin Ruukel tutustui jo 1980-luvulla, jolloin hän kävi koulukavereidensa kanssa Soomaalla melontaretkillä.

”Niillä jokiretkillä sattui eteen myös haapioita. Telkkarissa olin kyllä niitä jo nähnytkin Lennart Meren dokumenttielokuvissa Vesilinnun kansa ja Linnunradan tuulet sekä Mark Soosaaren elokuvassa Haapio eli vuodenkierto Halliste- ja Raudnajokien rannoilla.”

Aivar Ruukel kertoo, että haapioita on kyllä käytetty muuallakin Virossa, esimerkiksi Matsalussa Kasarijoella ja Tarton seudulla Emajoen alajuoksulla. Soomaalla haapioperinne on kuitenkin säilynyt pisimpään.

”Haapiolla on ollut Soomaan asukkaille tärkeä merkitys, ja se on ollut merkittävä osa Soomaan agrikulttuuria. Haapiota käytettiin 1960-luvulle asti jokapäiväisenä kulkuvälineenä joilla. Sillä kuljettiin kauppaan, meijeriin, kouluun, kirkkoon ja kalaa pyydystämään.”

Soomaan tulvat olivat myös syy siihen, että haapio oli korvaamaton kulkupeli varsinkin keväisin.

Haapion rakentamisen salat Ruukel oppi kursseilla, joita hän veti 90-luvulla kansallispuiston silloisen johtajan Tõnu Kütin kanssa.

 

Vaikka nykyaikaisemmat veneet ovat jo aikaa sitten korvanneet haapion kulkuvälineenä, löytyy juuri Soomaan alueelta vielä paljon yhdestä puusta veistettyjä veneitä.

”Haapion käyttö luonto- ja kalaretkillä on säilynyt täällä, sillä haapio on osa Soomaan asukkaiden identiteettiä. Monissa kylissä on tallella ajokuntoisia haapioita ja paikallinen yhteisö vaalii haapiokulttuuria yhdessä mestareiden kanssa.”

Ruukelin mukaan haapion tekijöitä on Virossa enää kourallinen, alle puoli tusinaa.

”He ovat saaneet oppinsa Soomaan viimeisiltä haapiomestareilta. Tämän päivän haapiomestarit ovat noin 40–60-vuotiaita miehiä, joille haapion rakentaminen on sivutyö tai harrastus.

Haapiomestarit kantavat mukanaan Soomaan haapion rakentamisen elävää kulttuuriperintöä ja esittelevät haapion käyttöä esimerkiksi melontaretkillä ja haapioleireillä sekä -työpajoissa.”

Haapion tekeminen on vaativaa puuhaa. Se valmistetaan yhdestä haapapuusta telsokirveellä hakkaamalla. Kun rungon sisusta on koverrettu, avataan haapio tervan ja nuotion avulla.

 

Unesco-idean siemen kylvettiin jo viitisen vuotta sitten, kun Aivar Ruukel tapasi slovenialaisen Ljoba Jencegan, jolla oli Unesco-suunnitelmia sikäläisen drevak-veneen suhteen.

Lopullisen silauksen idea sai soomaalaisen saunan lauteilla kesällä 2017. Ruukel päätti ehdottaa Viron kulttuuriministeriölle haapiokulttuurin esittämistä Unescon maailmanperintölistalle. Tavoitteena oli säilyttää haapioperinne niin, että tulevaisuudessakin olisi nuoria, innokkaita haapion rakentajia.

Unesco-unelma nytkähti askeleen eteenpäin tämän vuoden maaliskuussa, kun Viron kulttuuriministeri Tõnis Lukas allekirjoitti Unesco-hakemuksen, jolla haapion rakentaminen ja käyttö Soomaalla pyritään saamaan Unescon kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Ruukelin mukaan päätös tehdään Unescossa vuoden 2021 loppupuolella.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on Virosta tällä hetkellä Kihnun perinnekulttuuri, settojen leelo-lauluperinne, Vanhan Võrumaan savusaunaperinne sekä Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne.

The Baltic Guide aikaisemmista jutuista voit lukea lisää Kihnusta ja Võrumaan savusaunaperinteestä.

 

Teksti Mikko Virta, kuva Sandra Urvak

Lue lisää samasta aiheesta
aivar ruukel haabjas haapio haapiokulttuuri luontoretki virossa soomaa virolainen haapio viro luonto kevät

27.5.2020 | Luonto

Kesän karvaisin matkailunähtävyys on Viljandissa – lampaat huolehtivat linnanraunioiden rinteistä

Kesän karvaisin matkailunähtävyys on Viljandissa – lampaat huolehtivat linnanraunioiden rinteistä

Kesämatkalla etelävirolaisessa Viljandissa voi käydä katsomassa, miten sujuvat työt kaupungin nelijalkaisilta kesätyöntekijöitä. Viljandin linnanraunioiden ruohikkoisia rinteitä pitää tänäkin vuonna kunnossa … Lue lisää

27.5.2020 | Luonto

Virolainen luonnonsuojelu täyttää 110 vuotta – Viron ensimmäinen suojelualue perustettiin Saarenmaalle vuonna 1910

Virolainen luonnonsuojelu täyttää 110 vuotta – Viron ensimmäinen suojelualue perustettiin Saarenmaalle vuonna 1910

Luonnonsuojelulla on Virossa pitkät perinteet. Maan ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1910 Vaikan saarille, jotka sijaitsevat Saarenmaan länsiosassa, nykyisen Vilsandin kansallispuiston … Lue lisää

22.5.2020 | Luonto

Pistä punkki postiin – Viro loi punkkien nettikartan, ja punkin voi lähettää tutkijoille

Pistä punkki postiin – Viro loi punkkien nettikartan, ja punkin voi lähettää tutkijoille

Viron kansallinen terveysinstituutti (Tervise Arengu Instituut) on luonut internetiin reaaliajassa päivittyvän kartan, joka näyttää, millä Viron alueilla on havaittu erityisen … Lue lisää

19.5.2020 | Luonto

Tallinnan lähellä sijaitsevalle Aegnan saarelle pääsee taas kesäkuussa

Tallinnan lähellä sijaitsevalle Aegnan saarelle pääsee taas kesäkuussa

Laivayhteys Tallinnan lähellä sijaitsevalle Aegnan saarelle alkaa 1. kesäkuuta, kertoi Tallinnan kaupunki tiedotteessaan. Lähtöpaikkana toimii Linnahallin edustalla oleva entinen Linda … Lue lisää

19.5.2020 | Luonto

Citykarja pääsi laitumelle – Tallinnan Piritan luostarin takana laiduntaa kuusi sorkkajalkaa

Citykarja pääsi laitumelle – Tallinnan Piritan luostarin takana laiduntaa kuusi sorkkajalkaa

Tallinnan Piritan kaupunginosan hienoissa ulkoilumaastoissa liikkuessa voi nyt seurata myös lehmikarjan elämää. Maanantaina 18. toukokuuta Piritanjoella, Piritan luostarin takana olevalle … Lue lisää

14.5.2020 | Luonto

Tallinnan japanilainen puutarha Kadriorgin puistossa on vehreä keidas

Tallinnan japanilainen puutarha Kadriorgin puistossa on vehreä keidas

Kevään heräämistä on aina hienoa seurata ja Tallinna tarjoaa siihen moni-ilmeisiä paikkoja.  Kadriorgin puiston Laulukentän puoleisessa päässä on vuonna 2011 … Lue lisää

24.4.2020 | Luonto

Kevät vihertää ja kukkii – katso kuvat Pärnusta!

Kevät vihertää ja kukkii – katso kuvat Pärnusta!

Kuluva viikko on ollut Pärnussa lämmin ja aurinkoinen, minkä ansiosta puut ja pensaat jo vihertävät kaupungin puistoissa. Myös kukkaloisto on … Lue lisää

23.4.2020 | Luonto

Kevät hehkuu Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa –ulkoalueille pääsee kävelylle

Kevät hehkuu Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa –ulkoalueille pääsee kävelylle

Tallinnan kasvitieteellinen puutarha Piritan kaupunginosassa, aivan Televisiotornin kupeessa, elää rauhallista keväistä eloa, jossa toisaalta tapahtuu koko ajan. Kasvit eivät nuku … Lue lisää

Suunnittele tulevia matkoja valtavan juttuarkistomme avulla.

Pidä Viro mielessä!

Mene juttuarkistoon PDF
Sulge