Tuoretta tietoa Virosta
6.4.2020 | Luonto

Verkkouutinen Virolainen haapio matkalla Unescoon – haavasta veistetty vene on Soomaan kansallispuiston symboli

Virolainen haapio matkalla Unescoon – haavasta veistetty vene on Soomaan kansallispuiston symboliHaapio on perinteinen haavasta valmistettu yksiosainen vene, jota on Virossa käytetty erityisesti Soomaan alueella.

Pärnun ja Viljandin välissä sijaitseva Soomaan kansallispuisto tunnetaan paitsi tulvistaan, myös haapioistaan.

Yhdestä haapapuusta veistetty vene on todellinen mestariteos, jota on kutsuttu myös kaikkien veneiden äidiksi. Se on suomalais-ugrilaisen kulttuurin vanhin venemalli, joka on yhä käytössä Virossa Soomaan alueella.

Soomaan ainutlaatuinen haapioperinne pyrkii nyt Unescon maailmanperintöluetteloon. Hankkeen vetäjänä on Aivar Ruukel, joka tunnetaan väsymättömänä Soomaan puolestapuhujana.

Haapioihin Ruukel tutustui jo 1980-luvulla, jolloin hän kävi koulukavereidensa kanssa Soomaalla melontaretkillä.

”Niillä jokiretkillä sattui eteen myös haapioita. Telkkarissa olin kyllä niitä jo nähnytkin Lennart Meren dokumenttielokuvissa Vesilinnun kansa ja Linnunradan tuulet sekä Mark Soosaaren elokuvassa Haapio eli vuodenkierto Halliste- ja Raudnajokien rannoilla.”

Aivar Ruukel kertoo, että haapioita on kyllä käytetty muuallakin Virossa, esimerkiksi Matsalussa Kasarijoella ja Tarton seudulla Emajoen alajuoksulla. Soomaalla haapioperinne on kuitenkin säilynyt pisimpään.

”Haapiolla on ollut Soomaan asukkaille tärkeä merkitys, ja se on ollut merkittävä osa Soomaan agrikulttuuria. Haapiota käytettiin 1960-luvulle asti jokapäiväisenä kulkuvälineenä joilla. Sillä kuljettiin kauppaan, meijeriin, kouluun, kirkkoon ja kalaa pyydystämään.”

Soomaan tulvat olivat myös syy siihen, että haapio oli korvaamaton kulkupeli varsinkin keväisin.

Haapion rakentamisen salat Ruukel oppi kursseilla, joita hän veti 90-luvulla kansallispuiston silloisen johtajan Tõnu Kütin kanssa.

 

Vaikka nykyaikaisemmat veneet ovat jo aikaa sitten korvanneet haapion kulkuvälineenä, löytyy juuri Soomaan alueelta vielä paljon yhdestä puusta veistettyjä veneitä.

”Haapion käyttö luonto- ja kalaretkillä on säilynyt täällä, sillä haapio on osa Soomaan asukkaiden identiteettiä. Monissa kylissä on tallella ajokuntoisia haapioita ja paikallinen yhteisö vaalii haapiokulttuuria yhdessä mestareiden kanssa.”

Ruukelin mukaan haapion tekijöitä on Virossa enää kourallinen, alle puoli tusinaa.

”He ovat saaneet oppinsa Soomaan viimeisiltä haapiomestareilta. Tämän päivän haapiomestarit ovat noin 40–60-vuotiaita miehiä, joille haapion rakentaminen on sivutyö tai harrastus.

Haapiomestarit kantavat mukanaan Soomaan haapion rakentamisen elävää kulttuuriperintöä ja esittelevät haapion käyttöä esimerkiksi melontaretkillä ja haapioleireillä sekä -työpajoissa.”

Haapion tekeminen on vaativaa puuhaa. Se valmistetaan yhdestä haapapuusta telsokirveellä hakkaamalla. Kun rungon sisusta on koverrettu, avataan haapio tervan ja nuotion avulla.

 

Unesco-idean siemen kylvettiin jo viitisen vuotta sitten, kun Aivar Ruukel tapasi slovenialaisen Ljoba Jencegan, jolla oli Unesco-suunnitelmia sikäläisen drevak-veneen suhteen.

Lopullisen silauksen idea sai soomaalaisen saunan lauteilla kesällä 2017. Ruukel päätti ehdottaa Viron kulttuuriministeriölle haapiokulttuurin esittämistä Unescon maailmanperintölistalle. Tavoitteena oli säilyttää haapioperinne niin, että tulevaisuudessakin olisi nuoria, innokkaita haapion rakentajia.

Unesco-unelma nytkähti askeleen eteenpäin tämän vuoden maaliskuussa, kun Viron kulttuuriministeri Tõnis Lukas allekirjoitti Unesco-hakemuksen, jolla haapion rakentaminen ja käyttö Soomaalla pyritään saamaan Unescon kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Ruukelin mukaan päätös tehdään Unescossa vuoden 2021 loppupuolella.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on Virosta tällä hetkellä Kihnun perinnekulttuuri, settojen leelo-lauluperinne, Vanhan Võrumaan savusaunaperinne sekä Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne.

The Baltic Guide aikaisemmista jutuista voit lukea lisää Kihnusta ja Võrumaan savusaunaperinteestä.

 

Teksti Mikko Virta, kuva Sandra Urvak

Lue lisää samasta aiheesta
aivar ruukel haabjas haapio haapiokulttuuri luontoretki virossa soomaan kansallispuisto virolainen haapio Viron luontokohteet

21.3.2024 | Luonto

Luonnonmukaisesta puutarhasta ja permakulttuurista Tartossa 

Luonnonmukaisesta puutarhasta ja permakulttuurista Tartossa 

Tänään 21. maaliskuuta sertifioitu permakulttuurin asiantuntija Marian Nummert luennoi permakulttuurista eli luonnonmukaisen puutarhan pitämisestä. Luento on ilmainen ja se … Lue lisää

1.3.2024 | Luonto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan vuotuinen orkideanäyttely avautuu tänään 1. maaliskuuta. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden nähdä hyvin harvinaisia ​​orkideoita luonnonvaraisia olosuhteita jäljittelevässä … Lue lisää

28.2.2024 | Luonto

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viron maanmittausviraston laatimassa uudessa kartassa Viron maa-ala on pienentynyt neljä kilometriä. Mutta kompensoiva uutinen on se, että maassa onkin … Lue lisää

27.2.2024 | Vapaa-aika

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Tarton tähtitornissa järjestetään yleisölle 26.2.–3.3. välisenä aikana opastettuja iltoja, jolloin katsellaan ja opitaan lisää tähtitaivaasta. Iltoihin on vapaa pääsy … Lue lisää

13.2.2024 | Luonto

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Euroopan vuoden puu 2024 -kilpailun äänestys on nyt käynnissä. Kilpailussa on mukana 14 puuta, joista viisi on tammia, kaksi … Lue lisää

30.1.2024 | Luonto

Vaella ikivanhoja jääteitä Tartumaalla

Vaella ikivanhoja jääteitä Tartumaalla

Tarton Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi ei rajoitu vain Tarton kaupunkiin, vaan tapahtumia järjestetään ympäri Etelä-Viroa. Yksi tällainen tapahtuma on lähes kolme … Lue lisää

22.1.2024 | Mainos | Luonto

Etelä-Viro on lähempänä kuin Lappi

Mainos Etelä-Viro on lähempänä kuin Lappi

Talviloma etelässä tuntuu ehkä kummalliselta, mutta Helsingistä on Etelä-Viroon huomattavasti lyhyempi matka, kuin Pohjois-Suomeen ja talvella Etelä-Virossa tapahtuu monenlaista. … Lue lisää

20.1.2024 | Luonto

camera icon6
Talviretkelle Viron luontoon 

Talviretkelle Viron luontoon 

Talviretkelle suomaisemiin Virolaiset suot ovat hienoja kohteita talvellakin. Pitkospuureiteillä on mukava tallustella, kun aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja suomaisema … Lue lisää