Tuoretta tietoa Virosta
15.2.2026 | Kulttuuri

Viro ja talviolympialaiset

Teksti Timo Raussi
Kuvat Viron urheilu- ja olympiamuseo / Uku Peterson

Viro ja talviolympialaiset

 

Maailman parhaat talviurheilijat ottavat parhaillaan mittaa toisistaan Milano-Cortinan talviolympialaisissa. Toistaiseksi paras virolainen on ollut Kristjan Ilves, joka yhdistetyn normaalimäen kisassa voitti mäkihypyn, mutta putosi hiihto-osuudella muun muassa Suomelle ensimmäisen pronssimitalin tuoneen Eero Hirvosen ja muun kärjen taakse kuudenneksi.

Talviolympialaisten historia Viron osalta alkoi vuonna 1928 St. Moritzin kisoista, joihin osallistui kaksi pikaluistelijaa – Christfried Burmeister ja Aleksander Mitt. Ensin mainitun oli tarkoitus edustaa Viroa jo neljää vuotta aiemmin Ranskan Chamonix’n talviurheiluviikolla, joiden nimi perästäpäin muutettiin olympialaisiksi, mutta hän joutui perumaan matkansa viime hetkellä. Tieto poisjäännistä ei tavoittanut järjestäjiä, ja siten Vironkin lippu liehui Chamonix’n avajaisissa 16 muun osallistujamaan joukossa.

Ennen toista maailmansotaa ja Neuvostoliiton miehitysaikoja Viro ennätti osallistua oman lippunsa väreissä vielä vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin kisoihin. Tuolloin kisakasteensa saivat myös ensimmäiset virolaiset naisurheilijat – taitoluistelija Helene Michelson yhdessä parinsa Eduard Hiopin kanssa sekä syöksylaskun, pujottelun ja alppiyhdistetyn lajeihin osallistunut Karin Peckert-Forsman.

 

 

Mitalijuhliakin on juhlittu

Mitalimenestyksen osalta itsenäinen Viro on pienenä kansakuntana toki jäänyt kauas suurvaltojen ja Suomen taakse. Talviolympialaisista virolaiset ovat ennen tätä vuotta voittaneet kahdeksan mitalia – neljä kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Suomella eri värisiä mitaleita on yhteensä 480, tai nyt siis jo 481. Viron mitalitilin avasivat vuonna 2002 Salt Lake Cityn kisoissa Jaak Mae 15 kilometrin hiihdon pronssillaan sekä samalla matkalla kultaa ja 50 kilometrin hiihdossa hopeaa voittanut Andrus Veerpalu.

Ennen heitä tosin pikaluistelija Ants Antson ehti Neuvostoliiton edustusasussa nousta kultaiselle mitalikorokkeelle Innsbruckin 1964 talvikisoissa voitokkaan 1500 metrin luistelun jälkeen. Salt Lake Cityn avajaisissa Viron sinimustavalkoista trikoloria kantoi Kristjan Ilveksen esikuva, Calgaryn talviolympialaisissa 1988 Neuvosto-Virolle pronssia yhdistetyssä voittanut Allar Levandi.

Virolaisiin urheilusankareihin, eri lajeihin ja maan olympiahistoriaan voi tutustua Tartossa toimivassa Viron urheilu- ja olympiamuseossa. Sen tilat eivät ole vain mitaleita ja esineitä vitriineihin kätkevä vanhanaikainen museo vaan interaktiivinen, Jari ”Litti” Litmasen lukemalla audio-oppaalla varustettu ja fyysistäkin osallistumista rohkaiseva elämyskeskus.

 

Hatunnosto ja syvä kumarrus

Ja ettei totuus unohtuisi – Viro on vuoden 1991 jälkeen osallistunut viidesti myös paralympialaisten talvikisoihin. Vuonna 1994 Lillehammerissa Vilma Nugis saavutti toistaiseksi maan ainoa mitalisijan eli pronssia naisten B3-luokan näkövammaisten 5 kilometrin hiihdossa. Toisaalta siten hän oikeastaan ansaitsee kunnian ja tittelin ensimmäisen olympiatason talvikisamitalin voittamisesta sinimustavalkeissa väreissä.

 

The Baltic Guiden tuoreita uutisia

Lue lisää samasta aiheesta
allar levandi Kristjan Ilves olympiavoittaja paralympialaiset talviolympialaiset urheilu urheilumuseo

10.9.2026 | Kulttuuri

Open House avaa yleisölle suljettuja ovia

Open House avaa yleisölle suljettuja ovia

Yli 60 kaupungissa ympäri maailmaa järjestettävä arkkitehtuuritapahtuma Open House tarjoaa taas Virossakin mahdollisuuden tutustua rakennuksiin ja tiloihin, jotka ovat tavallisesti … Lue lisää

8.9.2026 | Kulttuuri

Elokuvia muodin maailmasta Tallinnassa ja Tartossa

Elokuvia muodin maailmasta Tallinnassa ja Tartossa

Muotiin sekä muotiteollisuuden ihmisiin ja ilmiöihin keskittyvä elokuvafestivaali MoeKunstiKino järjestetään taas lokakuussa Tallinnassa ja Tartossa. Jo kymmenenä vuonna tapahtuma on … Lue lisää

7.9.2026 | Kulttuuri

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

18.8.–18.9 Tallinn Fringe Festival, Tallinna Järjestyksessään kymmenennen komedia- ja viihdefestivaalin viimeinen kokonainen ohjelmaviikko tarjoaa kaupunkiin saapuville vieraille ja paikallisille runsaasti … Lue lisää

5.9.2026 | Kulttuuri

Maarjalaat eli Maarjan markkinat Tartossa

Maarjalaat eli Maarjan markkinat Tartossa

Tarton kaupunki järjestää alkusyksyisin – tällä kertaa lauantaina 12.9. – vuosittaisen  markkinatapahtuman, joka tunnetaan viroksi nimellä Maarjalaat eli suomeksi Maarjan … Lue lisää

4.9.2026 | Kulttuuri

Leivän päivä Viron ulkomuseossa Tallinnassa

Leivän päivä Viron ulkomuseossa Tallinnassa

Ruisleipä, tumma leipä, musta leipä tai yksinkertaisesti leib – rakkaalla virolaisella perusruoalla on monta nimeä ja lukemattomia reseptejä. Viron ulkomuseossa … Lue lisää

4.9.2026 | Kulttuuri

Disainiöö täyttää Põhjalan tehtaan muotoilulla

Disainiöö täyttää Põhjalan tehtaan muotoilulla

Baltian maiden suurinta muotoilujuhlaa Disainiöö-festivaalia vietetään 28.9.–4.10. Tallinnassa jo 21. kerran. Põhjalan tehdaskorttelin halleissa ja pihoilla järjestettävä tapahtuma ei keskity … Lue lisää

3.9.2026 | Kulttuuri

Pikk-kadun festivaali 2026

Pikk-kadun festivaali 2026

Tallinnan Vanhankaupungin Pikk-katu on yksi seudun pisimmistä ja eloisimmista. Se ulottuu sataman puoleisesta pohjoispäädystä eli Paksun Margareetan tornilta Toompean mäen … Lue lisää

2.9.2026 | Ravintolat

Kasvihuoneiden, puutarhojen ja verantojen päivä Pohjois-Virossa

Kasvihuoneiden, puutarhojen ja verantojen päivä Pohjois-Virossa

Pohjois-Virossa voi sunnuntaina 6.9. kello 11–17 välillä vierailla paikallisissa kasvihuoneissa, puutarhoissa ja verannoilla. Alueen 24 erilaista matkailuyrittäjää tarjoavat mahdollisuuden tutustua … Lue lisää