29.1.2023 | Henkilö

Vaikka putinistit yrittävät kampittaa, Sofi Oksanen uskoo virolaiseen leipään ja kieleen

Teksti Petri Saraste
Kuvat © Toni Härkönen, Sofi Oksasen arkisto

Sofi Oksasta voi hyvällä syyllä kutsua kosmopoliitiksi. Hänen kirjojaan on käännetty kymmenille eri kielille.

Sofi Oksanen vastaa haastatteluun tällä kertaa Kroatiasta, jossa hänen ylistystä saanut Koirapuisto-teoksensa on vastikään ilmestynyt. Vuonna 2019 julkaistun romaanin oikeudet on myyty 28 kielialueelle.

Kriitikot ympäri maailmaa ovat palkinneet romaanin viidellä tähdellä. Sitä on kehuttu muun muassa ”suurteokseksi, jossa pimeä menneisyys on punottu taidokkaasti yhteen” ja ”romaaniksi, joka on yhtä aikaa terävä analyysi yhteiskunnasta sekä nerokkaasti rakennettu jännitysromaani”.

”Ensi viikolla olen jo Saksan Giessenissä missä on Koirapuiston teatteriadaptaation maailman ensi-ilta. Uusi romaani on myös jo työn alla”, Sofi Oksanen paljastaa. Mutta kysymykseen, milloin se ilmestyy, hän vastaa salaperäisesti, ”silloin kun se tulee”.

Juuri nyt päällimmäisenä ajatuksena on huominen työaikataulu. Kirjailija matkustaa noin sata päivää vuodessa ja kiirettä riittää.

Kaija Saariahon säveltämä Innocence-ooppera, jonka libreton Oksanen on kirjoittanut suomeksi, puhuttaa myös maailmalla. Mielessä pyörivät myös Venäjä ja Ukraina.

Sofi Oksanen on todellinen kosmopoliitti. Jyväskylässä syntyneestä kirjallisuuden opiskelijasta on kehkeytynyt maailmanluokan tähti, jonka teoksia on myyty miljoonia kappaleita.

Hänet tunnetaan myös terävistä ja rohkeista mielipiteistään. Kun Oksanen palkittiin Ranskan ritarikunnan kunniamerkillä, mainittiin palkintoperusteissa nimenomaan rohkeus. Häntä ylistettiin yhtenä eurooppalaisen kulttuurin symbolina.

Sofi Oksanen on käsitellyt romaaneissaan paljon juuri Viron, Neuvostoliiton, Ukrainan sekä Suomen lähihistoriaa sekä sotaan, väkivaltaan ja naiseuteen liittyviä aiheita. Esseissään hän on käsitellyt paljon suomettumista, ihmisoikeuksia ja sananvapautta.

Kun Viron pääministeri Kaja Kallas sanoi marraskuisella Suomen vierailullaan, että Suomi näkee Venäjän vihdoin Viron silmin, oli Sofi Oksanen täysin samaa mieltä. Suomalaiset vähättelivät virolaisten tuntemuksia vuosikausia jopa varsin korkealla poliittisella tasolla.

Entä tunteeko hän myötähäpeää näistä kommenteista, etenkin kun hän on äitinsä puolelta virolainen ja tuntee maan kärsimykset neuvostoajalta erittäin hyvin?

”Minulla on alentunut häpeän tunne, en ole siinä kovinkaan hyvä, joten en koe häpeää Suomen puolesta. Sen sijaan se toki oli kovin paljastavaa monella tavalla”, Oksanen vastaa.

Sofi esiintymässä Koirapuiston espanjannoksen tilaisuudessa Nollegiu-kirjakaupassa Barcelonassa.

Voittaako Putin ja kyllästyykö Eurooppa?

Putin ja putinistit odottavat, että Eurooppa kyllästyy vähitellen meneillään olevaan sotaan ja ajautuvat keskenään riitoihin Ukrainan avustamisesta.

”Epäilemättä joskus on aika luopua pakotteista ja niistä luovutaankin, mutta on eri asia, milloin niin tapahtuu. Voi myös olla, että se ei tapahdu meidän elinaikanamme. Ja varmasti monet valtiot ajautuvat riitoihin keskenään, mutta on eri asia, milloin ja missä nämä kiistat tapahtuvat, tai ehtiikö Putin niitä näkemään”.

”Putin on koko uransa aikana ollut onnekas ja ratsastanut erilaisten onnenkantamoisten aallonharjalla, joten siinä mielessä ei ole ihme, että hän luottaa onneensa ja sattumaan sekä mustiin joutseniin”, Oksanen pohtii.

(Musta joutsen metafora tarkoittaa yllättävää, vaikutuksiltaan laaja-alaista tapahtumaa, jota ei jaksettu uskoa mahdolliseksi. Toimittajan huomautus.)

”Venäjä kohdistaa disinformaatiota myös Viron lähihistoriaan samalla tavalla kuin se tekee Ukrainan suhteen. Pitkään Venäjä esitti muun muassa, ettei Viro ole oikea valtio ja että virolaiset rakensivat keskitysleirejä venäläisille.”

Kollegat Oksana Zabuzhko ja Alvydas Slepikas osallistuivat myös Barcelonan ajatusfestivaaleille.

Omakohtaisia kokemuksia hyökkäyksistä

Myös Sofi Oksanen on joutunut tällaisten hyökkäysten kohteeksi. ”Vuonna 2010 julkaisimme Suomessa asuneen toimittaja-kirjailija Imbi Pajun kanssa artikkelikokoelman ”Kaiken takana on pelko”. Kirjaan osallistui lukuisia asiantuntijoita monista eri maista.

”Kirjan lanseeraustilaisuuteen Helsingin Sanomatalossa tuli Pro Putin -aktivisteja Pietarista ja suomalaiset putinistit järjestivät niin ikään omia demonstraatioitaan. Myös Duuman jäseniä tuli Suomeen pitämään oman lehdistötilaisuutensa ja he julkaisivat lehdistötiedotteen kirjasta, jota eivät olleet edes lukeneet. Putinistit syyttivät meitä tekijöitä muun muassa russofobiasta”, muistelee kirjailija.

Sofi Oksanen kertoo myös valekritiikeistä ja venäläisten käännösten ”lukuohjeista”. ”Eri maissa on ilmestynyt valekritiikkejä, jotka näyttävät oikeilta ja voivat myös olla positiivisia, mutta itse teksteissä on disinformaatiota, kuten esimerkiksi, että väitetään virolaisten kyydittäneen venäläisiä Siperiaan.”

”Puhdistus-romaanini venäjänkielisten käännösten vedoksissa oli lukuohje romaania varten. Sen sanoma oli selvä: disinformaatiota ja valheita. Agentuuri sai kuitenkin poistettua ne ennen kirjan painoon menoa”, Oksanen kertoo.

Nollegiu-kirjakaupassa oli liitutaululle kirjoitettu espanjan kielinen katkelma Puhdistuksesta.

Mitkä asiat erottavat Suomea ja Viroa?

Suomalaisia ja virolaisia yhdistävät ja erottavat monet asiat. Eroista Sofi Oksanen mainitsee muun muassa huumorin. Siihen on tosin vaikea perehtyä, jos ei osaa kieltä. Mutta aina voi lukea esimerkiksi suomalaistuneen virolaisen kirjailijan Antto Terraksen tuotantoa.

Virolainen huumori on usein sarkastista ja jopa ironista. Terras on sanonut, että satiirissa kannattaa olla tarkkana, koska virolaisille ja suomalaisille sama asia pitää kertoa kahdella eri tavalla.

Erojen listaa voi jatkaa monilla pikkuasioilla, esimerkiksi virolaisten suosimilla ruoka-aineilla, kuten hapankermalla, kuminalla ja piparjuurella, hasselpähkinöillä tai marsipaanilla. Asioilla, joita Suomessa syödään harvemmin. Marsipaania on valmistettu Virossa jo vuosisatoja. Keskiajalla sitä jopa myytiin lääkkeenä.

Ero suomalaisen ja virolaisen leivän välillä on myös selvä. Virolainen leipä on suomalaista makeampaa, mutta näyttää sopivan keskieurooppalaiseen makuun.

”Moni ulkomaalainen hämmästyy, kuinka hyvää virolainen leipä on. Kun olin ranskalaisten toimittajien kanssa lehdistömatkalla Virossa, niin ennen kotimatkaa he halusivat ostaa leipää mukaansa. Ranskalaiset ovat hyvin leipätietoista kansaa, enkä ihmettelisi, vaikka Viro olisi ainoa maa, josta he vievät leipää tuliaisina kotiinsa”, kertoo kirjailija.

”Kroatiassakin puhutaan virolaisesta leivästä ja hekin ovat vieneet sitä kotiin tuliaiseksi”, Oksanen hehkuttaa.

Viron kieli on uudistunut

Viron Suomenlahden rannikon väestöllä oli kontakteja suomalaisten kanssa ja Luoteis-Viron asukkailla ruotsalaisten kansa. Peipsjärven rantojen asukkaat pitivät yhteyttä venäläisiin ja etelävirolaiset latvialaisiin. Virossa puhutaan myös metsävirolaisista, merenrantavirolaisista ja saarivirolaisista.

Viron yhteisellä kirjakielellä on ollut suuri merkitys virolaisten identiteetin kannalta. Viro on pieni maa niin alueeltaan kuin väestöltäänkin, mutta siitä huolimatta maahan mahtuu useita murteita. Maastot ja pihojen ilmeetkin vaihtelevat.

”Viro uudisti kielensä uudelleen itsenäistymisen myötä itsenäisen maan kieleksi, jossa ilmaisut vastaavat ihmisten oikeita kokemuksia. Suomessa vastaavaa tietoista päätöstä kielen ja ilmaisun uudistamisen suhteen ei ole tehty Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen”, Oksanen sanoo.

Sofi Oksasen lempipaikat Virossa:

”Merenranta, kaikkialla. Virolaisilla kuin suomalaisillakin on vahva luontosuhde.”
”Valo kaikkialla. Virolainen valo on toisenlainen kuin Suomen.”
”Kaikki Viron vanhat kirkot ja kartanot. Olen aina ollut moisiohullu.”
”Vanhat riihitalot.”

Sofi Oksasen suosikkiravintolat Tallinnassa:

”Tchaikovsky, parasta mahdollista uutta venäläistä kekseliästä keittiötä, loistava palvelu. Säilyttänyt tasonsa ja luovuutensa pitkään.”
”Noa, kekseliäs keittiö, loistavat näköalat.”