Tuore suurlähettiläs Vesa Vasara: ”Koskaan ei saa missata hyvää kriisiä”
Teksti Petri Saraste Kuvat Timo Huttunen
Suurlähettiläs Vesa Vasaralle Tallinna ja Suomen suurlähetystö ovat tuttuja paikkoja jo kymmenen vuoden takaa.
Suomen Viron uusi suurlähettiläs Vesa Vasara on paitsi optimisti, myös kokenut diplomaatti, joka näkee mahdollisuuksia sielläkin, missä muut näkevät vain surkeutta ja epätoivoa.
Tallinna on tuttu paikka Vesa Vasaralle jo kymmenen vuoden takaa, jolloin hän toimi ministerineuvoksena Suomen suurlähetystössä kolmen vuoden ajan.
Tallinnaan hän sanoo tulleensa mielellään. ”On jännä huomata, miten katukuva on muuttunut ja miten Tallinna on kansainvälistynyt”, hän kuvailee.
”Kymmenen vuotta sitten ei kaupunkikuvassa näkynyt erivärisiä ihmisiä juurikaan. Luksustaloja on noussut ja vanhoja arvotaloja on kunnostettu muuallakin kuin Kadriorgissa.”
Yhteistyö tiivistyy
Vesa Vasaran mukaan Suomella ja Virolla on pari yhteistä päänsärkyä. Ne liittyvät molemmat turvallisuuteen, tarkemmin sanottuna puolustukseen ja energiaan.
Sopimusperusteinen turvallisuuden aika on raunioitettu ja huoli energiasta on myös yhteinen. Euroopan unionin kansalliset rajat ovat näiden myötä loiventuneet.
Näistä hän mainitsee esimerkkeinä Estlink ykkösen ja kakkosen, jotka yhdistävät Suomen ja Viron sähköverkot toisiinsa. Estlink kolmosesta on jo tehty aiesopimus.
Toisena hyvänä esimerkkinä Vasara mainitsee koko Euroopan laajuisen energiayhteisön. ”Tanskan sähköstä tuotetaan tällä hetkellä noin puolet tuulivoimalla, mutta se ei olisi mahdollista ilman Norjan vesivoimaa ja Ruotsin ydinvoimaa, jotka toimivat myös silloin, kun ei tuule”.
Virolaiset puolestaan on rakentamassa valtavaa merituulipuistoa Riianlahdelle. Vasara näkee, että edessä on vaikea ylimenokausi, mutta Venäjä voi pelata tässä pelissä korttinsa vain kerran. Joka tapauksessa vihreä siirtymä etenee.
Euroopan näkymätön käsi
”Näkymättömällä kädellä” suurlähettiläs Vasara tarkoittaa Euroopan unionia, joka sitoo rahoituksellaan jäsenmaitaan yhteen. Tämä yhdistää toisiinsa niin Ruotsia, Suomea kuin Tanskaa, Viroa ja Latviaa.
Tämän Vasara näkee siunauksellisena, kun Baltian maat irrottautuvat Venäjän energiasta vuoteen 2025 mennessä.
”Tämä ei olisi mahdollista ilman EU:ta. Siellä on tehty hyvin pitkäjänteistä työtä” Vasara painottaa.
Tuulivoiman hän näkee muuttavan koko energiamarkkinat. ”Jossain päin Eurooppaa tuulee aina ja tämä energia pitää pystyä siirtämään maasta toiseen.”
Norja on lisännyt kaasun tuotantoaan. Tämä lisää huoltovarmuutta ja mahdollistaa hintojen laskun. Ilman Norjaa iso osa Euroopasta olisi vaikeuksissa, vaikka se on myös bisnestä. ”Norja on kuin ratsuväki, joka tuli oikeaan aikaan paikalle”, hän innostuu kehumaan. ”Tällainen energiapolitiikka edistää samanaikaisesti paitsi turvallisuutta, ilmastopolitiikkaa myös bisnestä.”
Suomen tuleva Nato-jäsenyys vahvistaa koko Baltian alueen turvallisuutta ja se tapahtuu keskitetysti Brysselistä käsin. Suurlähettilään tehtävä on tukea muun muassa lähetystössä toimivien rajavartioston ja armeijan yhteysupseerien sekä poliisin työtä.
Viron etu on Suomen etu
Suomen ja Viron välillä vallitsee hyvin erityinen suhde. Viro on vaurastuttanut jo pitkään Suomea ja tietysti myös Suomi Viroa.
”Kymmenen vuotta sitten suomalaisia yrityksiä oli Virossa noin 3 500, nyt niitä on noin 6 000. Suomi on ajanut Ruotsinkin ohi. Ruotsi oli rahallisesti mitattuna jonkin aikaa suurempi kahden suuren pankkinsa takia, mutta tuotannossa Suomi on aina ollut ykkönen.”
Viron osuus Suomen ulkomaan viennistä oli vielä ennen Venäjän hyökkäyssotaa 3,5 prosenttia, kun se esimerkiksi Tanskaan oli 1,7 prosenttia. Viro on tehnyt viime aikoina myös yritysostoja Suomesta.
Tiikerinloikka muutti kaiken
Viro on vaurastunut. Uudelleen itsenäistyminen ja vuoden 1996 ”Tiikerinloikka”-hanke oli sysäys kehitykselle, josta Viro voi olla nyt hyvin ylpeä. Pari vuotta myöhemmin maan kansallinen tietoyhteiskuntastrategia astui voimaan.
”Se muutti toimimattoman neuvostojärjestelmän kehittyneeksi tietotekniikkamaaksi”, Vasara kuvailee.
Nopeasti kehittyvässä innovatiivisessa ympäristössä ovat monet menestystarinat saaneet alkunsa. Nykyään jo alakoululaiset osaavat koodata.
”Virolaiset ovat löytäneet oman tiensä, eivätkä he imitoi ketään. Itsellänikin kesti pitkään tajuta Baltian maiden keskinäiset erot, eli se että sisaret eivät ole toistensa näköiset”, Vasara miettii.
”Minua ei saa hiljaiseksi millään”
Tammikuussa 60-vuotta täyttävän Vesa Vasaran sukujuuret juontavat Karjalaan. Hän sanoo olleensa aina vilkas ja kova puhumaan eikä häntä liioin saa oikein hiljaiseksi millään kielellä, sillä hän puhuu hyvin seitsemää kieltä.
”Isääni tämä puheliaisuuteni joskus hermostutti ja hän lupasi minulle viisi markkaa siitä, että pidän suuni viisi minuuttia kiinni. Se ei koskaan onnistunut”, hän nauraa.
Laajan kielitaidon lisäksi häntä on työssään auttanut historian tuntemus. Hän on tutkinut ja tehnyt lopputyönsä Helsingin yliopistossa Baltian saksalaisista 1920- ja 30-luvuilla. Kahteen otteeseen hän on työskennellyt myös Suomen Saksan suurlähetystöissä Bonnissa ja Berliinissä.
Saksalaisen aateliston jälki näkyy monella tavalla vielä katukuvassa, kulttuurissa ja kielessä. ”Tämä Baltian saksalainen historia on nykyisin melko vähän tunnettua”, sanoo suurlähettiläs Vesa Vasara.
Vesa Vasara
- Syntynyt 8.tammikuuta 1963, Helsingissä.
- Suurlähettiläänä Kööpenhaminassa vuosina 2017–2021.
- Lontoon lähetystön kakkosmies (Deputy Head of Mission) 2021–22.
- Saksan lähetystön ensimmäinen sihteeri 2000–02 Berliini.
- Saksan lähetystön ensimmäinen sihteeri 1998–99 Bonn.
- Tärkeimpinä tehtävinään hän pitää 1. syyskuuta 2022 alkaneella suurlähettiläskaudellaan turvallisuuspolitiikkaa ja energiakysymyksiä.
Suomen Tallinnan suurlähetystö
- Suomen suurlähetystössä työskentelee noin 30 työntekijää. Tallinnaan lähetettyjä diplomaatteja on kolme.
- Lähetystö sijaitsee Toompeanmäellä ja se toimi samassa rakennuksessa jo vuosina 1923–1940.
- Uudelleen se aloitti samassa paikassa perusteellisen remontin jälkeen vuonna 1996.
- Lähetystö on viiden rakennuksen kokonaisuus, jonka vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1770-luvulta.
- Rakennuksessa asui aikoinaan vuosina 1922–1940 Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts.
Suurlähettiläs Vesa Vasaran lempikohteet Virossa
- Tallinnassa hän yleensä kulkee vähän kauemmas keskustan ja Vanhankaupungin alueelta.
- Pitää kävelyretkistä Kalasatamassa ja Telliskiven alueella.
- Suurlähettilään lempipaikkoja Tallinnan ulkopuolella ovat Haapsalu ja Tartto.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Varhaismusiikin festivaalilla soi barokki
- Pärnu ei ole tylsä talvellakaan
- Lääkärikäynti Virossa voi säästää
Lue lisää samasta aiheestadiplomaatti energiakriisi Suomen Tallinnan suurlähetystö suurlähettiläs ukraina venäjä Vesa Vasara
