9.4.2026 | Kulttuuri

Tarton keskusta uudistuu – pikkuhiljaa

Teksti Timo Raussi 
Kuvat Tarton kaupunki / 3+1 arhitektid

Siuru-kulttuurikeskus ja oikealla Küüni-kävelykatu. Joen puoleiseen talon ylimpään kerrokseen tulee näköalaravintola.

Viime kesänä uutisoimme Tarttoon, Kaubamaja-ostoskeskuksen ja Vanhankaupungin väliseen Keskuspuistoon rakennettavan suuren Siuru-kulttuurikeskuksen asemakaavahyväksynnästä. Moderniin Siuruun tulevat uudet tilat Tarton taidemuseolle ja kaupunginkirjastolle, kolme erisuuruista konsertti-, näyttely- ja tapahtumasalia, kaksi elokuvateatterin salia, kirjakauppa, kaksi suurempaa kahvila-ravintolaa sekä kirjaston yhteyteen koko joukko erilaisia harrastus-, ryhmätyö- ja studiotiloja.

Siurun ja Emajõen rantaa myötäilevän kevyen liikenteen väylän välissä nykyisin kulkeva nelikaistainen Vabaduse puiestee -katu kavennetaan ja rauhoitetaan kulttuurikeskuksen kohdalta kaksikaistaiseksi pihakatumaiseksi alueeksi, jolla on mahdollista jopa järjestää erilaisia ulkoilma- ja kaupunkitapahtumia esiintymislavoineen. Siurun kummallekin kyljelle luodaan suorat jalankulkuyhteydet Küüni-kävelykadulta joen rantaan, johon rakennetaan myös jokiristeilylaivojen uudet laiturit.

Küüni-katua reunustavassa Keskuspuistossa on todella pitkään ollut lapsiperheiden riemuksi leikkikenttä kiipeilytelineineen ja karuselleineen. Puisto ei katoa kokonaan Siurun alle, vaan noin puolet siitä jää jatkossakin viheralueeksi, johon tehdään talon valmistuttua myös uusi leikkialue. Noin puolitoista vuotta kestävien arkeologisten tutkimusten ja sen jälkeen pari vuotta kestävien rakennustöiden ajaksi Tarton kaupunki siirtää kuitenkin leikkikentän läheiseen, Kaubamajan ja Vanemuine-teatterin väliseen korttelipuistoon.

Miksi vielä viivytys eli kaivaukset?

Tartto eli muinaiselta nimeltään Dorpat on vanha kaupunki. Sen alueella on ihmisasutusta ollut jo kauan ennen yliopiston perustamista vuonna 1632, linnoituskaupungin valloitustaistelua vuonna 1224 ja jo ennen ensimmäisiä kirjallisia merkintöjä vuonna 1030. Nykyisen Tarton tähtitornin paikalla tiedetään sijainneen muinainen maalinnoitus jo noin vuonna 700, joten Siurunkin tontilla maakerrosten uumenissa voi piillä hyvin monenlaisia arkeologisia löydöksiä. Tätä ovat myös esitutkimukset jo todentaneet – olihan Tartto ja sen halki virtaava Emajõgi keskiajalla tärkeä kaupankäyntireitti läntisen Euroopan hansakaupunkien ja idässä Novgorodin välillä.

Tarton historiaan kuuluu myös massiivinen tulipalo, joka vuoden 1775 kesällä – vain kahta päivää juhannuksenvieton jälkeen – tuhosi muutamassa tunnissa kaksi kolmasosaa tuolloin vielä puutalovaltaisesta kaupungista. Liekkimereksi syttyi 290 asuintaloa ja kauppaa, kaksi siltaa sekä myös vuonna 1730 Raatihuoneentorille tuolloin vielä puisena pystytetty raatihuoneen talo. Näyttely aiheesta sijaitsee erikoisessa joskin loogisessa paikassa eli Rüütli-kadulla toimivan Olympia- ja urheilumuseon kellarissa. Historiankirjojen mukaan suurpalon syttymiskohta kun oli museotalon seinän takana – mitä arvattavimmin tuolloisessa viinanpolttokeittiössä.

Siuruun liittyviä tietoja, kuvia ja uutisia varten Tarton kaupunki on tehnyt nettiin vironkielisen teemasivuston, johon voit tutustua täällä. Mutta millaisia kulttuuri- tai perheloman nähtävyyksiä ja aktiviteetteja Tartto matkailijoille tarjoaa jo ennen Siurun valmistumista? Tuoreimpiin kaupunkia koskeviin The Baltic Guiden artikkeleihin ja uutisiin pääset tästä.