Tuoretta tietoa Virosta
21.6.2019 | Historia

Tallinna on vanha kaupunki

Tallinna on vanha kaupunkiShnellin puistosta kauniine lampineen aukeaa hieno näkymä Tallinnan vanhankaupungin maamerkkille, Toompean mäelle.

Toiset kaupungit perustetaan, toiset vain syntyvät. Tallinna on niitä kaupunkeja, jotka ovat ”aina olleet siellä”. Tallinnan oikeaa ikää ei oikein ole olemassakaan.

 

Kaupunkina Tallinna mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1238. Silloin se siis oli jo varmasti olemassa Itämeren maailmassa tunnettuna kaupunkina. Virallisesti Tallinnasta, tai siis tuolloin saksalaisittain Revalista, tuli kaupunki 1248, kun se sai Lyypekin lain kaupunkioikeudet.

Kauppakaupungin korkeimman hallintoelimen ja tuomioistuimen eli Raadin muodostivat kaupungin arvostetuimmat kauppiaat. Jos Raadin jäsenten välille nousi oikeusjuttu, niin tarvittiin puolueeton vetoomustuomioistuin. Sellainen oli ”emäkaupungin” Raati.

Tallinnan ”korkein oikeus” oli siis Lyypekin raati ja sen vuoksi kaupunki noudatti myös Lyypekin lakeja ja säädöksiä. Varasta tai murhamiestä osattiin rangaista vaatimattomammallakin lainsäädännöllä, mutta ulkomaankauppa kaikessa sopimusten monimutkaisuudessaan tarvitsi selkeitä säädöksiä ja niitä ei ruvettu keksimään uudestaan, vaan toimivat käytännöt kopioitiin omaksumalla ”emäkaupungin” laki.

 

Muinais-Viron keskus

Muinaisaikanakin tarvittiin kauppaa. Suola ja metallit olivat tärkeimmät tuontituotteet, ja ne maksettiin muun muassa turkiksilla.

Pohjois-Viron tärkein kauppapaikka syntyi alueen parhaalle satamapaikalle. Pohjois-Viron rannikko on matalaa, kivistä ja tuulille altista. Vain Tallinnanlahdella saaret suojaavat rannikkoa ja satamapaikan vieressä oli valmis linnavuori.

Toompean mäki oli erittäin sopiva linnavuoreksi. Sen rinteet olivat jyrkät ja mäen takana oli laakso tai vajoama, joka teki mäestä oikean ylätasangon. Rantaviiva oli Toompeaa paljon lähempänä kuin mitä se on nykyään. Maa on noussut 800 vuoden aikana. Häränpään joki on tuonut lietettä ja nykyaikana ranta-alueita on täytetty.

Ylätasangolla nousi puumuurinen muinaislinna ja linnan juurella oli ilmeisesti kylä ja kauppapaikka Häränpään joen rannassa. Oliko näin, sitä ei varmasti tiedetä, mutta nykyään tukittu ja viemäröity Häränpään joki virtasi suunnilleen Viru-hotellin ja Vanhankaupungin välistä mereen ja muinaisajallakin kylät pyrittiin rakentamaan makean veden lähteen vierelle, esimerkiksi järven- tai joenrantaan.

Virolaiset kutsuivat paikkaa tai paremminkin linnoitusta nimellä Lyndanise ja ilmeisesti se oli todella merkittävä paikka. Tanskan kuninkaan valloitettua Lyndanisen alistui tanskalaisille koko Pohjois-Viro ilman lisätaisteluita.

Vuonna 1219 saapui Tanskan kuningas Valdemar II sotajoukkoineen Tallinnanlahdelle. Pohjois-Viron lukkoa alettiin valloittaa ja hyökkäyssuunta oli suunnilleen nykyisen Nigulisten kirkon kohdalta ylös. Kaikki ei ihan onnistunut: osa virolaisten sotajoukosta oli piiloutunut metsiin ja tuli sopivalla hetkellä hyökkäämään vihollisen selustaan. Tanskalaisilla oli ristiretkeläisen puheissaan niin arvostama marttyyrikuolema lähellä. Silloin legendan mukaan taivaasta laskeutui ristilippu Dannebrog ja sen lipun alla taistellen tanskalaiset löivät pakanat.

Nykyään paikan nimi on ”Tanskan kuninkaan puutarha” ja siellä on tanskalaisten pystyttämä Dannebrog-lipun synnyn 15.6.1219 muistomerkki. Todellisuudessa punainen valkoristinen lippu oli tanskalaisilla ollut käytössä jo miespolvia.

 

Tanskalainen Tallinna

Tallinnan vironkielinen nimi merkitsee yksinkertaisesti ”tanskalaisten kaupunkia” ja sellaisena virolaiset oppivat Revaliksi kutsutun kaupungin tuntemaan. Kaupungin vaakunakin muistuttaa Dannebrogin ihmeestä.

Valloitettuaan Lyndanisen Valdemar II rakensi paikalle oman linnoituksensa ja keskelle ylätasankoa kristillisen kirkon. Nykyisen Tuomiokirkon lattiatasosta näkyy, kuinka paljon Toompean maanpinta on vuosisatojen aikana noussut, kun puretun talon perustusten päälle on rakennettu aina uusi talo.

Kukkulan nimikin on yksinkertaisesti ”Tuomiokirkon mäki”. Der Dom on saksaksi tuomiokirkko ja pea on Pohjois-Viron murteessa mäen laki.

Välillä tanskalaiset torjuttiin uudesta siirtokunnastaan ja vuosina 1227–1238 Tallinna kuului Saksalaiselle ritarikunnalle. Ritarikunta puolestaan kutsui 1230 ensimmäiset saksalaiskauppiaat Tallinnaan. Kauppiaat tulivat Gotlannista ja rakensivat talonsa Vanhan torin (Vanaturg) ympärille, siihen Olde Hansan viereen. Alkuperäisistä taloista ei ole enää mitään jäljellä.

Tallinna palautui tanskalaisille ja kuningas Erik IV antoi Tallinnalle kaupunkioikeudet ja Lyypekin kaupunkilain 15.3.1248. Samalla Tallinnasta tuli hansaliiton jäsen, olihan Lyypekki johtava hansakaupunki.

Pohjoisvirolaiset nousivat kapinaan herrojaan vastaan Pyhän Yrjön yönä eli 23.4.1343. Tanskalaisten kartanot poltettiin ja väki tapettiin. Vasta kun Saksalaisen ritarikunnan munkkiritarien sotajoukko kohtasi kapinalliset talonpojat 14.5.1343 Tallinnan edustalla Sotamäellä (Lasnamäen Sõjamäe) kapina loppui. Talonpojista ei ollut kenttätaistelussa vastustajaa ammattiritarien sotajoukolle. Taistelu oli teurastusta ja yli 3 000 kapinallista kuoli.

Tanska sai kapinallista virolaisista tarpeekseen ja rahaa tarvittiin toisiin sotiin kuin taisteluun jossain Virossa. Tanska yksinkertaisesti möi alueensa paikalliselle sotilasmahdille eli Saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinnasta tuli ritarikunnan kaupunki 1346.

 

Legendan mukaan Tanskan Dannebrog-lippu laskeutui Tallinnaan vuonna 1219. Nyt paikalla on Tanskan kuninkaan puutarha, josta on hienot näkymät Vanhaankaupunkiin.

Hansakaupunki

Tallinna oli vapaa kaupunkin ritarikunnan suojeluksessa. Tanskan kuninkaan sijasta kaupungin ylin hallitsija oli ritarikunnan suurmestari. Käytännössä asialla ei ollut mitään merkitystä. Hansakaupungin vapaus ja itsehallinto olivat niin korkealla tasolla, että voidaan puhua itsenäisestä kaupunkitasavallasta.

Tallinnan kaupunki rakensi muurin Toompean kaupungin puoleiseen rinteeseen, siis Toompeaa vastaan. Niin paljon siitä luottamuksesta, vaikka Toompealla oli juuri kaupungin ”tuki ja turva” eli yksi ritarikunnan vahvimmista linnoista.

Tallinna kasvoi ja kukoisti hansakaupunkina. Rakennettiin kauppiastalot kivestä, jotta tulipalo ei uhkaisi. Kauppiaiden taloissa kun oli yläkerroksissa varastot ja siksi tulipalo oli paljon pahempi menetys kuin tavallisen maalaistalon palossa, jossa omaisuus oli toisissa rakennuksissa kuten navetassa tai viljaladossa.

Rahaa tuli välityskaupasta. Tallinna toi suolaa, kankaita, ulkomaan herkkuja ja metallituotteita. Tallinnasta vietiin riihikuivattua ruista, pellavaa purjekankaisiin, mehiläisvahaa kirkkokynttilöihin, hunajaa, turkiksia ja muita tuotteita. Euroopan ja Venäjän välinen kauppa tapahtui Novgorodin kautta ja Tallinnalla oli tässä iso osansa. Tallinna oli välittäjä, se toi Novgorodin haluamia kauppatavaroita, myi ne Novgorodissa ja vei Eurooppaan eurooppalaisten puolestaan havittelemia Novgorodin tuotteita.

Ei ihme, että Kustaa Vaasa perusti myöhemmin Helsingin, jotta edes osa tästä kaupasta saataisiin ruotsalaisten käsiin.

 

Tallinnan historiaa haviseva Tanskan kuninkaan puutarha on Vanhankaupungin sydämessä, Neitsitorn-tornin kupeessa.

Hansan jälkeen

Keskiajan loistoa Tallinna ei saavuttanut moneen sataan vuoteen. Se oli paikallinen kauppa- ja hallintokaupunki, ei köyhä muttei vauraskaan. Pohjan sodassa ruotsalaisesta Tallinnasta tuli venäläinen Tallinna.

Rutto iski kaupunkiin kovaa 1710 (vuonna 1708 Tallinnassa oli 10 000 asukasta, vuonna 1710 asukkaita oli 2 000 ja vasta 1780 jälleen 10 000).

Tallinna vietti hiljaiseloa pienenä Virunmaan kuvernementin hallituskaupunkina, kunnes teollistuminen alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Talouskeskus oli myös politiikan eturivissä. Vuonna 1906 Tallinnassa valittiin ensimmäisen virolainen kaupunginjohtaja Voldemar Lender.

Ympyrä oli sulkeutunut, jälleen virolainen johti Tallinnaa, aivan kuten oli ollut ennen vuotta 1219  – vain 687 vuotta aikaisemmin. 

 

Lähde historia-artikkelin jalanjäljille!

Luitko Antti Sarasmon historia-artikkelin ja haluat tietää lisää?

Tallinnan kaupungin historiaan voi tutustua esimerkiksi Tallinnan kaupunginmuseon eri museoiden avulla. Kaupunginmuseolle kuuluu seitsemän eri museoyksikköä eri puolilla Tallinnaa. Lisätietoa on osoitteessa linnamuuseum.ee.

Kaupunkiin ja sen historiaan voi tutustua kiertokävelyllä virallisen oppaan kanssa. Opastetun kiertokäynnin voi varata esimerkiksi Tallinnan matkailuinfokeskuksesta osoitteessa Niguliste 2. Kierroksen voi varata myös nettisivulla www.visittallinn.ee. Opastettu kierros olisi hyvä varata neljä päivää etukäteen.

 

Teksti Antti Sarasmo, kuvat Andrei Chertkov

Lue lisää samasta aiheesta
antti sarasmo erik iv hansan jälkeen lyndanisen taistelu mitä tarkoittaa tallinna tanskalainen tallinna valdemar ii voldemar lender

8.5.2020 | Historia

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Kaunis mäntymetsä alkaa jo oikeastaan meren rannalta ja jatkuu ylemmäs kohti Tallinnan Televisiotornia. Tornia lähestyessä puiden välissä alkaa pilkahdella hautakiviä. … Lue lisää

24.3.2020 | Historia

Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Verkkouutinen: Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Muistokirjoitus oli Pravdassa, valtakunnan päälehdessä. Muistokirjoituksessa oli allekirjoitukset, tavallaan viralliset esisurijat. Ensimmäinen allekirjoitus on kommunistisen puolueen pääsihteerin Leonid Breznevin ja … Lue lisää

22.3.2020 | Historia

Väärä Pärnu – miten Pärnusta kehittyi nykyinen tuttu kylpyläkaupunki

Väärä Pärnu – miten Pärnusta kehittyi nykyinen tuttu kylpyläkaupunki

Pärnu kylpylöineen, hiekkarantoineen ja kahviloineen on suomalaisille tuttu paikka. Viron kesäpääkaupunki on silti siitä erikoinen, että historiallisesti se on ”väärä” … Lue lisää

7.3.2020 | Historia

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuotta

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuotta

Suomalaisten ehkä parhaiten tuntema virolainen kirjailija on Jaan Kross. Kaikki Krossin proosateokset monipuolisesta tuotannosta on suomennettu, ja hän on suomennetuin … Lue lisää

15.2.2020 | Vapaa-aika

Viimsi on muutakin kuin kylpylä – Tallinnan naapurikunnassa voi piipahtaa kivoissa museoissa

Viimsi on muutakin kuin kylpylä – Tallinnan naapurikunnassa voi piipahtaa kivoissa museoissa

Tallinnan itäpuolella oleva naapurikunta Viimsi on suomalaisille tuttu erityisesti kylpylänsä ja vesipuistonsa puolesta, mutta ei kannata unohtaa kasvavan kunnan muita … Lue lisää

9.2.2020 | Historia

Tornibongarin Tallinna – Yli puoleen Vanhankaupungin 26 tornista pääsee joko ilmaiseksi tai pienestä maksusta.

Tornibongarin Tallinna – Yli puoleen Vanhankaupungin 26 tornista pääsee joko ilmaiseksi tai pienestä maksusta.

Aurinkoinen talvipäivä tuntuu juuri sopivalta Tallinnan liki parin kilometrin mittaisen kaupunginmuurin tornien bongailuun. Houkuttelen messiin tunnetun Viro-oppaiden tekijän Tapio Mäkeläisen, … Lue lisää

3.2.2020 | Historia

Virossa muistettiin 100-vuotiasta Tarton rauhansopimusta – juhlinta päätti maan itsenäisyysjuhlinnan

Virossa muistettiin 100-vuotiasta Tarton rauhansopimusta – juhlinta päätti maan itsenäisyysjuhlinnan

Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918, mutta vasta rauhansopimus entisen emämaan kanssa vuonna 1920 teki itsenäisyydestä kansainvälisesti hyväksyttävän tosiasian.   Kirjapaino tyri. … Lue lisää

26.1.2020 | Historia

Tallinna ennen Tallinnaa – millainen Viron pääkaupunki oli ennen kuin siitä tuli virallinen kaupunki

Tallinna ennen Tallinnaa – millainen Viron pääkaupunki oli ennen kuin siitä tuli virallinen kaupunki

Milloin kaupunki syntyy? Tallinnan kaupunkioikeuksien saamisen vuosi tiedetään. Silloin siitä tuli oikea virallinen kaupunki. Mutta siitä, mitä oli ennen sitä, … Lue lisää