Taidetta tuutin täydeltä
Katja Novitskovan näyttely viihdyttää ja mietityttää, vaikkei ymmärtäisi taiteilijan tarkoituksesta mitään.
Taiteen ystävää odottaa Tallinnassa ällistyttävän runsas buffetpöytä.
Viivakoodi on vallannut taidemuseo Kumun kakkoskerroksen suuren salin. Leonhard Lapinin maailma on kirjava ja riemukas. Sinne on mukava sukeltaa, sillä selkeät, puhtaat värit ja abstraktin geometriset muodot eivät juuri selityksiä kaipaa.
Joulukuussa 70 täyttänyt Leonhard Lapin kuuluu Viron merkittävimpiin sodanjälkeisiin taiteilijoihin. Kumun kattaus sisältää teoksia Lapinin yli 50 vuotta kestäneeltä taiteilijauralta; mukana on grafiikkaa, maalauksia, veistoksia ja installaatioita.
Lapinin taiteeseen on lyöty leimoja kuten avantgarde ja pop. Lapin oli neuvosto-Viron ensimmäisiä performanssitaiteilijoita, ja hän on luonut jopa oman taidesuunnan, suprealismin. Tosikoksi tätä miestä ei todellakaan voi haukkua.
Lapinin eroottiset grafiikan teokset Naine–Masin ja Mees–Masin synnyttivät läjäpäin skandaaleja ja sulkivat näyttelyitä.
Tämäkö on tulevaisuutemme?
Kumu-keikalla kannattaa pistäytyä myös 5. kerroksen galleriaan, jossa voi heittäytyä Katja Novitskovan elävien koneiden kansoittamaan dystooppiseen maailmaan.
Näyttelyssä valitsee selittämätön tunnelma kuin seikkailisi liisana ihmemaassa. Erilaiset eläimet ja oudot oliot tuijottavat sinua valkoisin silmin tai nyökyttelevät päitään, ympärillä leijuu jättimäistä ameebaa tai solua muistuttavia mobileita.
Tieteiselokuva Blade Runnerista lainattu nimi ”Jospa näkisit, mitä minä olen sinun silmilläsi nähnyt” viittaa maailman hahmottamisen vaikeuteen nykyajan huipputeknologian labyrintissa.
Valtio ei ole taideteos
Merkittävin Viro100-ohjelmaan sisältyvä taidenäyttely on levittäytynyt Tallinnan taidehalliin ja kolmeen lähigalleriaan. Taidehallille voi antaa pisteitä siitä, että kaupungin keskeisimpään näyttelytilaan on reippaasti valittu kansainvälistä nykytaidetta.
Näyttelyn nimi juontuu Hegeliltä. Valtio ei ole taideteos viittaa siihen, ettei valtio ei ole koskaan valmis kuten vaikkapa maalaus. Taide voi sen sijaan paljastaa valtion puutteet, ja siihen näyttely brysseliläisen kuraattorinsa Katerina Grekosin mukaan pyrkiikin.
Parinkymmenen Euroopassa asuvan taiteilijan työt repostelevat muun muassa kansallisvaltion, nationalismin, rasismin ja pakolaisuuden käsitteitä. Katsottavaa ja mietittävää riittää.
Tällainen näyttely on lähtökohtaisesti konseptuaalinen, joten ohjekirja on tarpeen, ja se kannattaa kaapata mukaan heti ovelta.
Tarjolla on monumentaalisia installaatioita ja kiinnostavaa videotaidetta, jota usein ei viitsi katsoa. Nyt kannattaa. Larissa Sansour esimerkiksi tarjoaa skifi-ratkaisua Israelin ja Palestiinan pattitilanteeseen. Palestiina on siirretty kerrostaloon, jossa Jerusalemilla, Betlehemillä ja muilla paikkakunnalla on oma kerroksensa. Ikkunoista avautuu näkymä luvattuun maahan.
Klassikot ja punkkarit
Ivan Aivazovskin upea näyttely yhtä upeassa Kadriorgin palatsissa puree varmasti klassisempaa maalaustaidetta ja erityisesti merimaalauksia rakastaviin. Hyvä siellä on käydä myös modernin taiteen harrastajan vanhan mestarin taitoa ihailemassa.
Esillä on 39 teosta Aivazovskin eri luomiskausilta sekä merta kaikissa olomuodoissaan. Taidemuseon restauroijien pitkän urakan päätteeksi näytteillä on vihdoin teos, jota yleisö ei ole nähnyt sitten vuoden 1886.
Tyytyväisyystakuun voi antaa myös Tallinnan Raatihuoneen klassikkonäyttelylle, joka esittelee Viron kultakauden taidetta vuosilta 1910–1945 Enn Kunilan kokoelmista. Mukana ovat tuon ajan kovimmat koloristit kuten Konrad Mägi, Nikolai Triik ja Ado Vabbe.
Vastapainoksi voi piipahtaa Viron muotoilu- ja käyttötaidemuseossa katsomassa mitä taiteen kentällä tapahtui 1980-luvulla, jolloin järjestelmä ummehtui ja arki harmaantui entisestään. Virossa taideakatemian opiskelijoiden protesti kulminoitui lauseeseen kuradile kõik eli hittoon kaikki.
Mistä löytää?
Leonhard Lapin. Tyhjyys ja tila
Kumu, 13.5. asti
Katja Novitskova. Jospa näkisit, mitä minä olen sinun silmilläsi nähnyt. 2. vaihe. Kumu, 10.6. asti
Ivan Aivazovski. Ihannetta etsimässä Kadriorgin taidemuseo, 8.7. asti
Ilo kaupungin sydämessä Raatihuone, 1.5. asti
Valtio ei ole taideteos Tallinnan taidehalli, 29.4. asti
Uusi vaiva. Nuori virolainen design 1980-luvulla
Viron muotoilu- ja käyttötaidemuseo, 27.5 asti
Teksti Arja Korhonen, kuvat Tõnu Tunnel, Eesti Kunstimuuseum
Lue lisää samasta aiheestaivan aivazovski katerina grekosi katja novitskova kunstihoone larissa sansour leonhard lapin taidenäyttely tallinnan taidenäyttelyt
