Tuoretta tietoa Virosta
7.10.2018 | Historia

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohde

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohdePuistoalue omenatarhoineen tuo valoisan vastaparin synkkien muistojen seinälle.

Elokuussa avatussa kommunismin uhrien muistomerkissä on kaksi puolta.

 

Kaksi korkeaa mustaa muuria leikkaa rinteen lähes Piritantielle asti. Ihmisvirta vaeltaa kymmenmetristen seinien väliin, ja kuilumainen käytävä ahmaisee heidät kitaansa. Minutkin.

Kommunismin uhrien muistomerkki on vaikuttava. Maiseman väkivaltaisesti halkaiseva synkeä seinämä symboloi hyvin kesken katkaistua elämää.

Silmä alkaa hahmottaa tummasta seinästä nimiä. Niitä on kaikkiaan 22 000. Ihmisiä, jotka kuolivat tavalla tai toisella vainojen uhrina. Monesta on jäljellä vain tuo nimi tuossa seinässä. Ulokkeelle nimirivien alle on asetettu kynttilöitä ja kukkia.

“Virolaisilla on tapana tuoda kynttilöitä omaisten haudoille, ja siksi suunnittelimme seinään paikan, johon voi sytyttää kynttilän läheisen muistoksi”,  kertoo oppaani Kalle Vellevoog, arkkitehti ja muistomerkin suunnittelutyöryhmän johtaja.

Uhreja löytyy lähes joka perheestä. Seinässä on myös Vellevoogin isoäidin ja -tädin nimi. Lapsena kyyditetty äiti selviytyi kotiin.

Parin sadan metrin mittaisen kanjonin päässä häämöttää kuitenkin valoa. Edessä avautuu kukkulainen maisema, joka on istutettu täyteen nuoria omenapuita. Soratiet johtavat keskellä olevaan painanteeseen, johon on sijoitettu penkkejä. Seisomme seremonia-aukiolla.

 

Muistomerkin ulkoseinässä on tuhansia metallisia mehiläisiä. Virolaisrunoilijat ovat usein verranneet kansaansa mehiläisparveen.

Kotipiha piti yllä toivoa

Sää on syksyisen aurinkoinen, lapset juoksentelevat puiden välissä riemusta kiljahdellen. Kun muistomerkkiä alettiin suunnitella, paikalla oli mutainen, leppää puskeva tasamaa. Ihana puutarha on muistomerkin toinen osa, ja itse asiassa suunnittelutiimin ensimmäinen idea.

“Maisemaa dominoi tuo takana oleva morbidi kuusikko, jonka vastapainoksi halusimme luoda jotain positiivista, auvoisaa ja kaunista.”

Puisto pehmentää myös musertavan muurin ja kertoo kyyditettyjen muistoista ja unelmista. Vellevoog totesi myös omakohtaisesti, että muistot kotipihoista ovat pitäneet toivoa yllä.

“Lasteni isovaari kirjoitti Komin vankileiriltä ja kysyi miten kotona jaksetaan, kukkivatko sireenit jo.”

Vaikka Vellevoog tiesi, että muistomerkki on tärkeä etenkin elossa oleville uhreille, häntä on hämmästyttänyt sen saama valtava myönteinen palaute. Hän ja muut työryhmän jäsenet ovat saaneet kiitoskirjeitä, sähköpostia ja soittoja.

Vellevoog toivoo, että omenatarhassa vietettäisiin aikaa, käytäisiin piknikeillä ja tuttuja tapaamassa. Opettajat voisivat pitää siellä tunteja ja kertoa samalla historiasta. Ja aina on tilaa yhdelle omenapuulle, jos joku valtiovieras haluaa istuttaa omansa.

 

Mustien muurien sisäpinnoilla on 22 000 kommunismin uhrin nimi.

Muistomerkki kuin teloitusseinä

Memoriaalin merenpuoleisessa päässä sijaitsee erikseen muistomerkki 801 virolaiselle upseerille. Neuvostoterrorin uhriksi joutui Viron upseerikunnasta neljännes. Heistä valtaosa teloitettiin.

Toteutus on minimalistinen mutta puhutteleva. Muurissa on kuulanreikiä, jotka saavat sen näyttämään teloitusseinältä. Aukkoihin kurkistava näkee kuvia upseeriasuisista, vakavailmeisistä miehistä.

Kommunismin uhrien muistomerkki suunniteltiin ideologisesti latautuneelle alueelle. Aivan sen kupeessa kuusikon takana on punasotureille pystytetty, paikoin jo rapistunut neuvostoaikainen monumenttialue, jonka tieltä puskutraktorit lanasivat saksalaissotilaiden sodanaikaisen hautausmaan. Obeliski ja betoniterassi näkyvät hyvin Piritantielle ja merelle asti.

Saksalainen hautausmaa on nyt kunnostettu, ja sama tulisi Kalle Vellevoogin mukaan tehdä punamuistomerkille.

 

“Allan Murdmaan ja Matti Varikin teos on hieno esimerkki neuvostoajan taiteesta ja ansaitsisi restauroinnin.”

“Jokaisella on oikeus muistaa edesmenneitä ja etsiä sovintoa”, Vellevoog painottaa. 

Kommunismin uhrien muistomerkki

  • Memento-liiton aloittama hanke oli vireillä vuosia, ja muistomerkin avajaistilaisuus Maarjamäellä elokuussa oli valtiollinen suurtapahtuma.
  • Viro on kansainvälisesti ajanut kommunismin uhrien nostamista natsien rikosten rinnalle. Itä-Euroopan maista vastaava muistomerkki löytyy vain Prahasta. 
  • Muistomerkkialue sijaitsee Tallinnassa Maarjamäen museon vieressä osoitteessa Pirita tee 74.

Lisätietoja memoriaal.ee

 

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

Lue lisää samasta aiheesta
allan murdmaa kalle vellevoog kommunismi kommunismin uhrien muistomerkki maarjamäe muistomerkki pirita teloitus

21.7.2020 | Historia

The Baltic Guiden kolme kesävinkkiä Pohjois-Viroon

The Baltic Guiden kolme kesävinkkiä Pohjois-Viroon

Narvan Hermannin linna Tätä on odotettu: kesäkuussa avattiin Narvan Hermannin linna perinpohjaisten uudistustöiden jälkeen. Linna ja koko Narvan kaupunki ovat … Lue lisää

19.7.2020 | Historia

Kun kuolema tanssi Tallinnassa – Virossa on nähty ennenkin hurjia kulkutauteja

Kun kuolema tanssi Tallinnassa – Virossa on nähty ennenkin hurjia kulkutauteja

Tallinnasta mustan surman kourissa tiedetään vähän. Monissa paikoissa joku onnekkaasti rutosta selvinnyt munkki piti kronikkaa ja kertoi mitä hänen lähiympäristössään … Lue lisää

8.5.2020 | Historia

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Kaunis mäntymetsä alkaa jo oikeastaan meren rannalta ja jatkuu ylemmäs kohti Tallinnan Televisiotornia. Tornia lähestyessä puiden välissä alkaa pilkahdella hautakiviä. … Lue lisää

24.3.2020 | Historia

Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Verkkouutinen: Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Muistokirjoitus oli Pravdassa, valtakunnan päälehdessä. Muistokirjoituksessa oli allekirjoitukset, tavallaan viralliset esisurijat. Ensimmäinen allekirjoitus on kommunistisen puolueen pääsihteerin Leonid Breznevin ja … Lue lisää

22.3.2020 | Historia

Väärä Pärnu – miten Pärnusta kehittyi nykyinen tuttu kylpyläkaupunki

Väärä Pärnu – miten Pärnusta kehittyi nykyinen tuttu kylpyläkaupunki

Pärnu kylpylöineen, hiekkarantoineen ja kahviloineen on suomalaisille tuttu paikka. Viron kesäpääkaupunki on silti siitä erikoinen, että historiallisesti se on ”väärä” … Lue lisää

7.3.2020 | Historia

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuotta

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuotta

Suomalaisten ehkä parhaiten tuntema virolainen kirjailija on Jaan Kross. Kaikki Krossin proosateokset monipuolisesta tuotannosta on suomennettu, ja hän on suomennetuin … Lue lisää

15.2.2020 | Vapaa-aika

Viimsi on muutakin kuin kylpylä – Tallinnan naapurikunnassa voi piipahtaa kivoissa museoissa

Viimsi on muutakin kuin kylpylä – Tallinnan naapurikunnassa voi piipahtaa kivoissa museoissa

Tallinnan itäpuolella oleva naapurikunta Viimsi on suomalaisille tuttu erityisesti kylpylänsä ja vesipuistonsa puolesta, mutta ei kannata unohtaa kasvavan kunnan muita … Lue lisää

9.2.2020 | Historia

Tornibongarin Tallinna – Yli puoleen Vanhankaupungin 26 tornista pääsee joko ilmaiseksi tai pienestä maksusta.

Tornibongarin Tallinna – Yli puoleen Vanhankaupungin 26 tornista pääsee joko ilmaiseksi tai pienestä maksusta.

Aurinkoinen talvipäivä tuntuu juuri sopivalta Tallinnan liki parin kilometrin mittaisen kaupunginmuurin tornien bongailuun. Houkuttelen messiin tunnetun Viro-oppaiden tekijän Tapio Mäkeläisen, … Lue lisää