Serlachius-museon taidekokoelma esille Tallinnaan
Teksti Timo Raussi Kuvat Kadriorgin taidemuseo
Hugo Simberg: "Laituritanssit" 1903. Kuva Serlachiuksen taidesäätiön luvalla: Yehia Eweis
Viikon päästä lauantaina 28.2. avautuu Kadriorgin taidemuseossa Tallinnassa näyttely ”Luonnon ja taiteen sinfonia, Serlachiuksen taidekokoelma”. Se tuo ensimmäistä kertaa Virossa yleisön eteen edustavan joukon Länsi-Euroopan mestareiden sekä Suomen taiteen kultakauden eli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun merkkiteoksia. Kaikki esille asetettavat työt ovat peräisin yhdestä Suomen rikkaimmasta, paperi- ja metsäteollisuusjohtaja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta.
Suomalaisten klassikkotaiteilijoiden kuten Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin ja Albert Edelfeltin töiden ohella näyttely esittelee suomalaista nykytaidetta, jonka kerääminen ja vaaliminen on määritelty vuonna 1933 perustetun säätiön yhdeksi tämän päivän tehtävistä. Näyttely onkin kuratoitu siten, että perinteiset teokset ja nykytaide asettuisivat kuin vuoropuheluun, joka tuo esille kokoelmasta yhteisen – taiteellista mestarillisuutta niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa osoittavan elementin.
Näyttelyssä edustetut taidemuodot ovat maalaus, grafiikka, valokuvaus ja pienveistokset. Sen ovat yhdessä kuratoineet Kadriorgin taidemuseon kokoelmista vastaava Greta Koppel ja Serlachius-museon kuraattori Tomi Moisio. Moisio tekee näyttelyn avajaispäivänä kello 13.00 myös suomenkielisen opaskierroksen.
Kahden museon yhteistyötä ja näyttelyn tuomista Tallinnaan on tukenut Suomen Viron-instituutti. ”Monelle pääkaupunkiseudun taideystävälle matka ja vierailu Tallinnan Serlachius-näyttelyssä on kätevämpi, lyhyempi ja talvisajan liikenneyhteyksin mukavampikin kuin retki reilun 250 kilometrin päähän Mänttään”, sanoo instituutin johtaja Hannele Valkeeniemi.
Gösta Serlachius (1876–1942) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimmista taiteen mesenaateista. Hänen henkilökohtaiset taiteilijakontaktinsa ja yhteistyönsä ammattilaisten kanssa auttoivat koostamaan kokoelman sellaiseksi, että se sisältää suomalaisen taiteen mestariteosten ohella luonnoksia ja suunnitelmia eli näytteitä taiteen luomistyön prosesseista. Keräilijänä Serlachiuksen vakaa toive oli, että kokoelma jäisi hänen kuolemansa jälkeen yleisölle avoimesti esiteltäväksi ja sitä Helsingin sijasta juurikin Serlachiuksen perheen kotipaikkakunnalla – Tampereen ja Jyväskylän välissä sijaitsevassa Mäntässä.
Näyttely Kadriorgissa on avoinna 23.8.2026 saakka museon aukioloaikojen mukaisesti. Vironkieliset opastetut erikoiskierrokset museon ollessa iltaisin muutoin jo hiljainen eli suljettu järjestetään 12.3., 26.3. ja 16.4. kello 18.00. Tuolloin pienryhmille kierroksen vetää Kadriorgin taidemuseon johtaja ja taidehistorioitsija Aleksandra Murre. Liput erikoisiltoihin voi ostaa ennakkoon Fienta-lippupalvelusta tai kysyä vapaiksi jääneitä kohtia tuntia ennen kierroksen alkua museon kassasta.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Maarjalaat eli Maarjan markkinat Tartossa
- Leivän päivä Viron ulkomuseossa Tallinnassa
- Disainiöö täyttää Põhjalan tehtaan muotoilulla
Lue lisää samasta aiheestaGallen-Kallela kadriorgin taidemuseo nykytaide Serlachius suomalainen taide taidenäyttely
