Tuoretta tietoa Virosta
7.3.2017 | Kulttuuri

Routaisen sielun maisema

Routaisen sielun maisema

Rainer Sarnetin elokuva November kairautuu virolaisuuden olemukseen ronskin lyyrisesti.

 

Helmikuussa levitykseen tullut November on elokuva, jonka lajityypittäminen ei ole ihan helppoa. Se on rakkauselokuva ja kelmikomedia yhdessä paketissa, sysimustan huumorin sävyttämä aikuisten satu, jossa ylimaallinen on yhtä todellista kuin varpaiden välissä lirtsuva lieju.

November perustuu Andrus Kivirähkin vuonna 2000 ilmestyneeseen teokseen Rehepapp (Riihiukko), josta tuli paitsi best seller, myös virolaisten alitajunnasta ammentava uusi kansalliseepos, kansanluonteen ja historian hirtehinen allegoria.

Sarnetin elokuva on kirjaa lempeämpi. Marraskuinen hämärä, loska, huurre ja lumi luovat maagisen miljöön, jossa on vähintään 50 harmaan sävyä (leffaseuralainen väitti jälkikäteen, ettei elokuva ollut kokonaan mustavalkoinen, mutta kyllä se on).

 

Pakanuuden ja ristinuskon puristuksessa elävät kyläläiset syöttävät ja saunottavat kuolleita esivanhempiaan, varastelevat toisiltaan ja huijaavat niin ruttoa kuin paholaista. Ihmissudet, kratit ja muut mytologiset olennot ovat arkipäivää.

Epämääräiseen menneeseen aikaan sijoittuva tarina rakentuu vastakohdille: groteskien kansantyyppien härski puheenparsi versus runollisen kaunis luonto, kartanon vauraus ja puhtaus versus rääsyiset kyläläiset, traaginen rakkaus versus ahneus ja itsekkyys.

Elokuvan punaisena lankana toimii Hansin ja Liinan rakkaustarina. Liina juoksee ihastuksensa kintereillä ja piehtaroi ihmissutena, mutta Hans rakastuu kauniiseen kartanontyttäreen ja mitäpä muuta siitä voi seurata kuin itkua ja hammasten kiristystä.

Samaan aikaan Liinaa kosiskelee rivosuinen ja junttimainen Endel, jolle isä on kapakanpöydässä tyttärensä luvannut.

 

Hans rakastaa kaukaa unelmoiden ja rakentaa kratikseen lumiukon, jonka on määrä lennättää kartanon neiti kammaristaan Hansin kainaloon. Sitä lumiukko ei tee, vaan upottaa Hansin syvemmälle haaveiden suohon romanttisilla ritaritarinoillaan.

Himoa tuntevat toki muutkin kylän asukit. Renkipoika Jaan tarjoaa Luise-piialle lemmenleipää, johon on lisätty kainalokarvoja, hikeä ja muuta haiskahtavaa. Niin, lempihän on usein eritteistä.

 

Sekä kirjassa että elokuvassa virolaisuuden olemus kiteytyy ylimpään pragmaattisuuteen. Tavaraa haalitaan, mutta aarteen löytänyt ei keksi sille lopulta muuta käyttöä kuin suohon piilottaminen.

Luise-piika tyhjentää sairasvuoteella viruvan kartanonemännän vaatekirstun niin perusteellisesti, että joutuu lopulta lainaamaan raukalle ”omaa” yöpaitaansa.

”Minä olen kaikesta huolimatta virolaisten kuninkaan Lembitin jälkeläinen, joten paronin alushousut kuuluvat minulle”, perustelee puolestaan palvelijana huseeraava Ints.

Nokkelin kaikista on riihiukko, joka kertoo, että ruttoa voi hämätä vetämällä housut päähänsä. Niin rutto luulee ihmisellä olevan kaksi takapuolta ja lähtee pois. Riihiukko rakentaa myös kylän parhaat kratit, jotka varastavat isännälleen tavaraa niin kartanosta kuin naapureilta. Riihiukko puijaa jopa pirua, joka vaatii kolmea veripisaraa palveluksistaan.

Muuten – myös suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan aarteita vartioiva kratti, samoin para, joka auttoi omistajaansa mammonan keruussa.

 

Riihiukkous, rehepaplus, on Virossa muodostunut käsitteeksi, jolla tarkoitetaan omanedun tavoittelua, yleistä sutkiutta ja ketkuutta, mutta myös alistajan nokkelaa pettämistä. Saksalaisen kartanonherran naruttaminen on siten suorastaan kunniateko.

Sekä ammattilaiset että amatöörit luovat elokuvassa herkullisia rooleja. Maagisen kuvakielen takana on Viron huippuihin lukeutuva kuvaaja Mart Taniel.

Kritiikki on ottanut Novemberin hyvin vastaan, ja leffateattereihin tungeksi ensi-iltaviikonloppuna ennätysmäärä väkeä. Novemberia povataan uudeksi kulttielokuvaksi Kevaden ja Viimse reliikvian rinnalle.

November pyörii elokuvateattereissa eri puolilla Viroa, ja ainakin Kino Sõpruksessa sen voi nähdä englanniksi tekstitettynä. Trailerista saa osviittaa Youtubessa. Tarinasta saa epäilemättä enemmän irti, jos lukee ensin Kivirähkin kirjan, jonka Kaisu Lahikainen on suomentanut nimellä Riihiukko eli Marraskuu. 

 

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT GABRIELA LIIVAMÄGI

Lue lisää samasta aiheesta

5.9.2026 | Kulttuuri

Maarjalaat eli Maarjan markkinat Tartossa

Maarjalaat eli Maarjan markkinat Tartossa

Tarton kaupunki järjestää alkusyksyisin – tällä kertaa lauantaina 12.9. – vuosittaisen  markkinatapahtuman, joka tunnetaan viroksi nimellä Maarjalaat eli suomeksi Maarjan … Lue lisää

4.9.2026 | Kulttuuri

Leivän päivä Viron ulkomuseossa Tallinnassa

Leivän päivä Viron ulkomuseossa Tallinnassa

Ruisleipä, tumma leipä, musta leipä tai yksinkertaisesti leib – rakkaalla virolaisella perusruoalla on monta nimeä ja lukemattomia reseptejä. Viron ulkomuseossa … Lue lisää

4.9.2026 | Kulttuuri

Disainiöö täyttää Põhjalan tehtaan muotoilulla

Disainiöö täyttää Põhjalan tehtaan muotoilulla

Baltian maiden suurinta muotoilujuhlaa Disainiöö-festivaalia vietetään 28.9.–4.10. Tallinnassa jo 21. kerran. Põhjalan tehdaskorttelin halleissa ja pihoilla järjestettävä tapahtuma ei keskity … Lue lisää

3.9.2026 | Kulttuuri

Pikk-kadun festivaali 2026

Pikk-kadun festivaali 2026

Tallinnan Vanhankaupungin Pikk-katu on yksi seudun pisimmistä ja eloisimmista. Se ulottuu sataman puoleisesta pohjoispäädystä eli Paksun Margareetan tornilta Toompean mäen … Lue lisää

2.9.2026 | Ravintolat

Kasvihuoneiden, puutarhojen ja verantojen päivä Pohjois-Virossa

Kasvihuoneiden, puutarhojen ja verantojen päivä Pohjois-Virossa

Pohjois-Virossa voi sunnuntaina 6.9. kello 11–17 välillä vierailla paikallisissa kasvihuoneissa, puutarhoissa ja verannoilla. Alueen 24 erilaista matkailuyrittäjää tarjoavat mahdollisuuden tutustua … Lue lisää

31.8.2026 | Kulttuuri

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

3.–6.9. Station Narva -festivaali, Narva Tarjolla monipuolinen valikoima musiikkia virolaisilta ja ulkomaisilta esiintyjiltä Narvan linnoituksen pihalla ja sataman Ro-Ro Clubissa, … Lue lisää

30.8.2026 | Kulttuuri

Syksyisten jazz-iltojen sarja alkaa pian

Syksyisten jazz-iltojen sarja alkaa pian

Sügisjazz on Jazzkaar-festivaalin syksyinen konserttisarja, joka järjestetään tänä vuonna 11.9.-14.10. Festivaali tuo viiteen virolaiskaupunkiin ja niiden kahdeksaan eri tapahtumasaliin viisi … Lue lisää

28.8.2026 | Kulttuuri

Kadriorgin valofestivaali 

Kadriorgin valofestivaali 

Syyskuun puolivälissä, kun illat ovat jo täysin pimeitä, Kadriorgin puisto Tallinnassa on jo kahden vuosikymmenen ajan täyttynyt valoista Valgus kõnnib … Lue lisää