8.1.2026 | Henkilö

Rockunelmat vaihtuivat jazziin – Oleg Pissarenkon tie säveltäjäksi

Teksti Susanna Poikela
Kuvat Stanislav Moshkov, 
Tiit Mõtus, Kalev Lilleorg, perhealbumi

”Meri ja metsä ovat tärkeitä elementtejä minulle. Kun katselee meren ulapalle, tuntee itsensä pieneksi. Tunteessa on sitä rakastamaani filosofiaa, jota pyrin noudattamaan myös elämässäni”, Pissarenko avautuu.

Oleg Pissarenko katselee kahvilan ikkunasta näkyvää Pelgulinnan puutalokorttelia. Se tuo hänen mieleensä Tarton Karlovan, joka tuli tutuksi hänen opettaessaan Heino Ellerin musiikkikoulussa vuosina 2007–2015.

Itse hän opiskeli Georg Otsin musiikkikoulussa Tallinnassa ja valmistui pop-jazz-kitaristiksi vuonna 2001. ”Minusta piti tulla rock-tähti, mutta jazz vei minut mennessään. Kun löydän jotakin kiinnostavaa, minulla on tapana uppoutua siihen täysillä”, Pissarenko muistelee.

Hän palaa mielessään ensimmäisiin tunteihin vironkielisessä opinahjossa. Venäjää äidinkielenään puhuvalle 18-vuotiaalle nuorukaiselle ne olivat todellinen kielikylpy.

”Minulla oli aikamoinen kieliongelma, kun aloitin musiikkiopintoni Tallinnassa. Tajusin noin 10 prosenttia puhutusta. Ei siinä auttanut muu kuin oppia viron kieli”, Pissarenko toteaa. Nyt hän puhuu viron kieltä huolitellummin kuin vastapäätä istuva haastattelija.

Oleg Pissarenkon albumin”Seisundi muusika” (englanniksi ”Music of Your Condition”) julkaisukonsertti järjestettiin Viimsi Artiumissa vuonna 2024. Albumi heijastaa myös säveltäjän nykyisen musiikillisen filosofian ydintä.

Kitaran rinnalla piano on noussut yhä näkyvämpään rooliin hänen esiintymisissään.

Festivaaleja ja säveltämistä

Pissarenko on vuosien varrella levyttänyt, konsertoinut, järjestänyt erilaisia konserttisarjoja ja pyörittänyt festivaaleja, joista tällä hetkellä iDeeJazz ja Narva-Jõesuu Jazz ovat tunnetuimmat. Syksyllä Pissarenko laajentaa toimintaansa Italiaan, jossa järjestetään ensimmäistä kertaa Milano Jazz Vibes. Sävellystyö ei ole kovasta tahdista huolimatta kärsinyt. Siihenkin on löytynyt aikaa 12 albumin verran.

Säveltäjänä hän on monipuolinen. Pissarenko liikkuu kappaleissaan jazzin, ambientin ja minimalismin rajapinnassa. Kappaleet tuntuvat enemmän maisemilta kuin kappaleilta. Niissä on melankoliaa, mikä ei ole kuitenkaan raskassoutuista, vaan ennemminkin toiveikasta ja uneksivaa.

Säveltäjä-muusikko ei ole myöskään heittäytynyt manageroitavaksi, vaan hoitaa itse myynnin ja markkinoinnin silminnähden taidokkaasti. Oleg Pissarenkolla tuntuu olevan aikaa kaikille ja hän vastaa kysymyksiin kohteliaasti ja viivyttelemättä.

”Amerikkalainen ystäväni sanoi minulle kerran, että jos olisit syntynyt Yhdysvaltoihin, olisit nyt rikas. Mutta minulle sopii tällainen elämäntapa, jossa voi olla ihmisten kanssa tekemisissä ja sitten taas omassa rauhassa musiikkia tehden. Minulla on mahdollisuus kehittää kykyjäni monipuolisemmin. Jos vain säveltäisin, en koskaan olisi saanut tietää, että osaan myös järjestää festivaaleja”, Pissarenko kuvailee.

Oleg isoisänsä sylissä. Lapsuuden hän vietti Narvan Kreenholmissa.

Kieliympäristö muuttaa myös persoonallisuutta

”Elämässä on syklejä, jotka muuttavat sinua sisältäpäin. En ole enää se sama ihminen, joka olin esimerkiksi lapsena. Ensinnäkin elin toisessa kieliympäristössä. Kommunikointi eri kielillä on erilaista. Narvassa elämä pyöri Kreenholmin ja Narvan ympärillä, enkä tiennyt muusta Virosta kovin paljoa”, Pissarenko pohtii.

Olegin toinen isoisä oli Narvan Kreenholmin tehtaan johtaja. Tuolloin tehtaassa työskenteli vielä 11 000 ihmistä. Isoäiti johti pienempää narvalaista tehdasta. Äiti työskenteli Kreenholmin henkilöstöosaston johtajana ja isä opettajana. Isältään Oleg oppi kitaransoiton.

”Isäni oli sitä mieltä, että kun oppii soittamaan kitaraa ja laulamaan, saa paljon kavereita. Siinä hän oli oikeassa.”

Oleg Pissarenko käy säännöllisesti Narva-Jõesuussa. Sinne vie sekä työ Narva-Jõesuu Jazz -festivaalin järjestäjänä että myös äiti, joka asuu kesät viehättävässä kylpyläkaupungissa.