3.9.2026 | Ostokset

Näin kuluivat Prisma-markettien 26 vuotta Virossa

Teksti Timo Ruassi
Kuvat Tiit Mõtus

SOK kertoi keväällä Viron Prisma-markettien myynnistä paikalliselle, myös osuuskauppapohjaiselle Coop-ketjulle. Kilpailuviranomaisten hyväksynnän, kaupan vahvistumisen ja nyt syyskuussa myymälä kerrallaan alkavan brändimuutoksen myötä on hyvä hetki vilkaista Prisman kuluneisiin 26 toimintavuoteen. Teemme sen markettiketjun „Facebook-johtajahistoriikin“ ja virolaismedian uutisarkistojen avustuksella.

Prisman tarina Virossa alkoi vuonna 2000, kun ensimmäinen toimitusjohtaja Liisi Jauho liittyi mukaan jo ketjun ensimmäisen eli Tallinnan Sikupillin myymälän rakennusvaiheessa. Hän veti käytännössä toiminnan käyntiin nollasta aloittaen – rekrytoi henkilöstön, suunnitteli tuotevalikoiman ja vastasi markkinoinnista. Avausvaiheen haasteet olivat joskus yllättäviäkin. ”Myymäläsisustuksen brändi-ilmeen toteuttamiseksi ostimme kaikki paikalliset vihreiden teippien ja pinnoitekalvojen varastot tyhjiksi, mutta lopulta sekään ei ollut ihan tarpeeksi”, Jauho muistelee.

Vuosina 2003–2004 yhtiötä johti Arttu Laine, jonka kaudelta muistetaan erikoinen markkinointikampanja. Viron liityttyä EU:hun Viru-hotellin ja Sikupillin Prisman väliä pantiin liikennöimään suomalaisille asiakkaille suunnattu Koskenkorva-bussi. Hieman myöhemmin sama näky toistui myös Rocca al Maren suunnalla. ”Nykypäivän rajoitusten aikana moinen kuulostaa uskomattomalta, mutta silloin kaikki oli laillista”, Laine kertoo.

Leena Laitinen, vuosien 2004-2006 toimitusjohtaja päätti opetella viron kielen heti Suomesta Viroon muutettuaan. ”Aluksi kuvittelin puhuvani viroa hyvin, vaikka en oikeastaan osannutkaan sitä”, hän nauraa. Leenan mukaan kielikukkasistakin syntynyt huumori kuului hyvään työyhteisöön, ja hänen tärkein oppinsa oli: ”Kun on tahtoa, löytyy myös ratkaisu.”

Vuonna 2007 toimitusjohtajaksi noussut Janne Lihavainen veti Viron Prisma-ketjua kymmenen vuotta. Hänen mukaansa johtamisessa tärkeintä oli ymmärtää kulttuurien väliset erot. ”Arvot eivät elä strategiapapereissa vaan jokapäiväisessä työssä”, hän tiivistää. Jannen aikana Prismojen lukumäärä Virossa nousi kahdeksaan – Tallinnassa myymälöitä oli viisi, Tartossa kaksi ja Narvassa yksi. Kauden loppuvaiheissa markkinaosuudessa tapahtui tosin pieni notkahdus.

Lihavaisen siirryttyä emoyhtiön eli SOK-konsernin kehitysjohtajaksi Viron Prismojen johtoon saapui Lidl-ketjusta Jussi Nummelin. Hänen työnään oli kasvattaa myymäläverkostoa edelleen sekä kehittää sen toimintamallia. Tuloksina olivatkin esimerkiksi ensimmäiset 24/7 avoinna olleet marketit vuonna 2018, verkkokaupan asiakkaille tarkoitettu drive in -noutopalvelu sekä virolaisten elintarvikkeiden aktiivisempi vienti Suomen Prismojen hyllyille.

Viimeisenä, lopulta 13 myymälän laajuiseksi kasvaneen Prisma-ketjun Viron-vetäjänä vuodesta 2019 tähän kevääseen asti toimi ihmisläheinen Teemu Kilpiä. ”Yrityksessä voi olla hierarkia, mutta lopulta organisaatiossakin ihminen keskustelee ihmisen kanssa”, hän sanoo. Myös työyhteisön sisällä koettavat ja jaettavat yhteiset tavoitteet ovat Teemun mukaan menestyksen perusta. Parhaillaan hän toteuttaa oppejaan Sokos Hotel Virun johtajana.

Onko itselläsi erityisiä Prisma-muistoja Virosta? Kerro niistä Facebook-seinällämme.