Muhussa lepää aika, Nami Namastessa asiakas – Sikke Sumari kutsuu rauhoittavalle lomalle Muhuun
Sikke Sumari kantaa kunnioittavasti muhulaista kansallispuvun hametta - ja yhdistää sen sujuvasti muualta maailmalta tuotuihin asusteisiin.
Sikke Sumari emännöi Muhun saarella asiakkailleen täydellistä rauhaa tarjoavaa Nami Namasten tilaa.
Hiekkatie kiemurtelee keskelle metsää ja lopulta vastaan tulee Muhun saarelle tyypillinen kiviaita. Portista sisään astuessa pääsee huokaisu. Mikä paikka!
Nami Namasten tilan pihalla on haastatteluhetkellä aamuinen kesän käynnistämisen tunnelma. Nurmikko on juuri ajettu ja tilan emännän Sikke Sumarin luottohenkilökunta valmistelee piharakennuksia kesän ensimmäisiä asiakkaita varten. Sipulinvarret ja raparperit nousevat jo ryhdikkäinä kasvimaan penkeistä.
Sumari astelee kumisaappaissaan ja hartaasti käyttämässään saarimekossa tervehtimään. Hän on saapunut saarelle edellispäivänä.
“Minullahan on nykyisin ravintola Helsingissä, jonka olen avannut kuukausi sitten, joten minun pitää jakaa elämääni näiden kahden välillä. Se onnistuu sillä, että on hyvä henkilökunta molemmissa paikoissa. Ne ei saa olla riippuvaisia minun läsnäolostani”, Sumari sanoo.
Majoitusta ja kokkauskursseja tarjoava Nami Namaste henkilöityy kuitenkin vahvasti Sumariin, minkä hän itsekin tietää. Aivan tauotta emäntä ei voi silti paikalla olla.
“Tietenkin on niitä, jotka on uteliaita, koska olen julkkis. Siinä on tietty vetovoima ihmisille ja ensin voi tulla pieni pettymys, että missä se Sikke on. Mutta jos en ole täällä, niin Namaste ottaa haltuunsa heti. Tässä paikassa on ihmeellinen karma. Eikä se ole se, mitä olen tehnyt, vaan se, mitä minä en ole tehnyt”, Sumari sanoo.
Mutta on Sumari Namastessa paljon tehnytkin. Yhteinen taival tilan kanssa alkoi 2000-luvun alussa, kun Sumari pyysi ystäväänsä Ristomatti Ratiaa etsimään hänelle Virosta viisi erilaista paikkaa, joista hän voisi ostaa jonkin.
“Tämä oli ensimmäinen paikka, jonka Ristomatti minulle näytti ja sanoin ’tämä on se’. En ole ikinä edes nähnyt niitä muita. Ristomatti sanoi, että et sinä voi tuolla tavalla päättää, mutta paikan ihmeellinen karisma otti minut haltuunsa jo silloin”, Sumari muistelee.
Sumari nauraa, että hän ei Namastea ostaessaan edes katsonut tarkkaan rakennuksia. Omenapuulehto pihan keskellä lumosi naisen.
“Omenapuut, jotka itse asiassa kohta vetelee viimeisiään, on istutettu samana vuonna kuin minä olen syntynyt. Nehän sanoivat minulle, että tere tulemast.”
Nyt Namasten piha on yhdistelmä alkuperäisiä rakennuksia ja muutamia tyylikkäästi kokonaisuuteen sopivia uudisrakennuksia. Esimerkiksi vanhasta sepänpajasta on tullut sauna ja pellon takana on kaksi uutta majoitukseen tarkoitettua mökkiä. Tilan remontointi alkoi vuonna 2001, ja ensimmäiset asiakkaat tulivat 2004.
Sumari haluaa Namasten olevan rauhoittumisen paikka.
“Luulen, että tämän päivän ihmisten elämä on niin hektistä, että jos ne jotain kaipaa, niin rauhaa. Tulet tähän pöydän ääreen aamulla ja ihana aamiainen on katettu. Se on niin harvinaista herkkua ihmisille, kun ne on niin stressaantuneita. Säntäillään ja multitaskataan.”
Sumarin mukaan Namastessa ei käy rymyporukoita lainkaan, ja lapsetkin ovat tervetulleita vasta sitten, kun ikää on riittävästi. Paikalle tullaan nauttimaan hyvistä ruuista ja kohtuudella hyvistä juomista. Ja tietenkin siitä rauhasta:
“Rauha on se, mitä asiakkaat ei tullessaan vielä tiedäkään. Joku kirjoitti vieraskirjaan, että ‘sain sielulleni jotain, mitä se ei edes tiennyt kaipaavansa.’”
Namastesta vain noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä on yksi Muhun saaren tärkeimmistä nähtävyyksistä, Pädasten kartano ja sen moneen kertaan palkittu Alexander-ravintola.
“Matkailijalle on hyvä, että Pädaste on lähellä. Meiltä käy asiakkaita siellä syömässä ja sieltä tullaan meille. Matkailijalle Pädaste on se hieno paikka ja me olemme sitten se maalaisserkku. Ihminen, joka tulee Muhun saarelle, voi kokea molempien ihanan ja täysin erilaisen tunnelman.”
Vaikka Sumari on Muhulla vain puolet vuodesta, hän on kuitenkin saarella virallisesti kirjoilla. Mutta yhteisön ulkopuolelta pienelle saarelle tulevan täytyy tietää paikkansa.
“Minä en ole tarkoituksella työntänyt nokkaani muhulaisten asioihin. Olen tuntenut, että muhulaisilla on oma elämä. Jos kysytään, niin kyllä mielipiteitä tulee, mutta en halua sorkkia siihen. Siksi olen ehkä valinnut tämän paikankin. Me ei olla minkään kyläyhteisön keskellä eikä sillä tavalla jouduta siihen tilanteeseen, jossa pitäisi ottaa kylän asioihin kantaa.”
Sumari kokee kuitenkin, että muhulaiset ovat ottaneet hänet hyvin vastaan.
“Kun tulee vieraaseen taloon, pitää mennä siihen ovenvieruspenkille istumaan, eikä mennä keskelle tupaa huutamaan. Siitä ei tykkäisi kukaan.”
Manner-Viron ja Muhun välisen sillan kannattajaa Sumarista ei saa millään.
“Puolen tunnin laivamatka irrottaa ihanasti mantereesta ja tunnet, että olet yhtäkkiä saarella. Mutta jos on silta, niin on napanuora eikä se ikinä irtoa kunnolla. Mä lähden täältä, jos silta tulee!”
Ja vaikka yrittäjä ei haluakaan puuttua muhulaisten asioihin, saaren kehityssuunnat epäilyttävät.
“Minähän haluaisin jarruttaa kehitystä niin paljon kuin pystyisin! Liivan kylän vanhasta kaupastakin tuli Coop. Ymmärrän, että se on paikallisille edistystä, mutta älkää nyt tätä kaikkea maalaismaisuutta hävittäkö. Se on matkailuvaltti, sitähän tullaan hakemaan. Mutta enhän minä sitä ääneen sano – sanonpahan lehdessä!”
Siken vinkit Muhun saarelle
• “Koguvassa pitää ehdottomasti käydä. Se on tosi kiva pieni ulkoilmamuseo, jossa näkee, miten täällä on vuosien saatossa eletty.”
• “Tihusen hevosmatkailutila on kiva. Vaikka ei olisi koskaan ratsastanut, kannattaa ottaa parin tunnin ratsastus.”
• “Mun mielestä saarella pitää ottaa joko fillari tai hevonen. Jos ajaa tietä, joka kiertää koko saaren, niin sieltä löytyy Üügu pank (rantatörmä) ja katajametsät. Luontohan tällä saarella on se juttu.”
• “Muhun leipää pitää tietysti ostaa! Oikeaa Muhun leipää saa Liivan kylästä, niitten leipomo on siinä.”
Sikke Sumari (s. 1951)
• Yrittäjä, kokki, kirjailija ja tv-juontaja.
• Pyörittää Nami Namaste -majataloa Muhun saarella Virossa sekä Sikke’s-ravintolaa Helsingissä.
• Kirjoittanut 10 keittokirjaa.
• Suomessa tunnettu muun muassa Kokkisota-ohjelman juontajana.
• Naimisissa, kolme aikuista poikaa, kaksi lastenlasta ja koira Flynn.
Teksti Silja Hurskainen, kuvat Andrei Chertkov
Lue lisää samasta aiheestahotelli muhulla koguvan kylä muhun leipä muhun luonto ristomatti ratia Saarenmaa sikke sumari muhussa üügu pank