Machoilevia karhuja ja huolehtivia majavaisiä
Näyttelyn interaktiivisessa pelissä voi testata, onko huolehtiva majavaisä, maailmalla huiteleva karhuisä vai jotakin siltä väliltä. Näyttelyn kuraattori Lennart Lennuk näyttää mallia.
Luonnontieteellisen museon Isät ja pojat -näyttelyssä otetaan mittaa eläinmaailman isistä.
”Isien roolista luonnossa on puhuttu melko vähän”, sanoo näyttelyn kuraattori Lennart Lennuk. Niinpä aiheelle päätettiin pyhittää kokonainen näyttely.
”Isien tiedetään kyllä suojelevan, taistelevan ja tuovan ruokaa, mutta minkälaisia ovat ne eläinmaailman isät, jotka myös huolehtivat jälkeläisistään.”
Näyttelyvieraan vastaanottaa jättimäinen takajaloillaan seisova karhu. Pikkuruinen pentu on kiivennyt puuhun, ihan kuin paennut.
Lennart Lennukin mukaan uroskarhu ei ole huolehtivammasta päästä. Isäkarhu huitelee jo kaukana, kun hedelmöitys on hoidettu. Todennäköisesti sillä on jo uusi naaras kiikarissa.
”Isäkarhu voi jopa tappaa pentunsa, koska kokee ne kilpailijoikseen. Joskus ne voivat tosin tunnistaa pentunsa, ilmeisesti hajun avulla.”
Lennukin mukaan ihmisten käsitys hyvästä vanhemmuudesta ei kuitenkaan päde luonnossa.
”Eläimet käyttäytyvät juuri niin kuin on niille lajityypillisesti ominaista.”
Jos pitää etsiä ihmisten vinkkelistä esimerkillistä isää, niin sellainen on majava.
”Majavat viettävät koko elämänsä yhdessä, ne ovat uskollisia ja myös isä huolehtii jälkikasvusta.”
Ihmistä lähimpänä on Lennukin mukaan kuitenkin Viron kansalliseläin, susi.
”Susiperheessä pentuja opetetaan selviytymään maailmassa: saalistamaan ja tuntemaan ympäristöä. Jälkikasvu on mukana laumassa myös aikuisena.”
Näyttelyssä saa kurkistaa sudenpesään ja sinne voi jopa ryömiä. Samalla voi kuulostella pesästä kantautuvaa pentujen ääntelyä.
Päiväkotiryhmän pojat ovatkin sulloutuneet yhdessä sudenpesään. Aika monta mahtuu mättään alle kerralla.
Vaikka lintumaailmassa useimmiten molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista, niin joskus sukupuolten roolit ovat vaihtuneet.
”Esimerkiksi kehrääjäkoiras hautoo ja huolehtii poikasista yksin etenkin hyvinä pesimävuosina, jolloin naaras munii toisen kerran ennen edellisten kuoriutumista.”
Vuoden linnuksi tänä vuonna valittu yöllä aktiivinen lintu on monille tuttu kesäöiden surisija. Näyttelyssä sen suojaväritys pääsee hienosti esille. Maassa hautovaa lintua on melkein mahdotonta huomata varvikosta.
”Kehrääjä ei rakenna ollenkaan pesää, vaan hautoo maassa. Joskus sen on nähty jopa vierittävän munia turvallisempaan paikkaan.”
Mikä on sitten uskollisin lintu, joutsen ehkä? Lennart Lennuk pudistelee päätään.
”Joutsenillakin esiintyy syrjähyppyjä. Lintumaailmassa täysin pariuskollisia lajeja ei olekaan.”
Lintumaailman kummajainen on käki, joka munii toisten pesiin ja ottaa sitten siivet alleen.
Sukupuolen vaihto ja monisukupuolisuus ovat eläinmaailmassa normijuttuja. Näyttelyssä selviää muun muassa, että etanat ovat kaksineuvoisia.
”Toinen etanoista ottaa isän roolin, toinen äidin. Sukupuoli voi myös välillä vaihtua.”
Lopuksi Lennart Lennuk esittää yllättävän kysymyksen: tarvitaanko miehiä aina?
”On monia esimerkkejä siitä, että ilman miehiäkin pärjätään. Muun muassa kirvat lisääntyvät osittain ilman isiä.”
Isät ja pojat -näyttely 31.12.2019 asti.
Näyttely esittelee eläinten, kasvien ja hyönteisten lisääntymistä ja perhe-elämää. Erityisesti kiinnitetään huomiota isien rooliin luonnossa.
Näyttelyssä voi kokeilla pesän rakentamista, ryömiä sudenpesään, katsella videoita ja pelata interaktiivisia pelejä.
Museon täysin uusi perusnäyttely esittelee soiden elämää.
Viron luonnontieteellinen museo, Lai 29a, Tallinna.
www.loodusmuuseum.ee
Teksti Mikko Virta, kuvat Andrei Chertkov
Lue lisää samasta aiheestaeläimet isät ja pojat koko perhe linnut luontonäyttely uusi näyttely viron luonnontieellinen museo