Kansallispuistot – Viron luonnon helmet
Teksti Mikko Virta Kuvat Mati Kose, Rivo Veber, Hetkeline Kartta Eve Jaansoo
Suolammessa uiminen on unohtumaton elämys, jota voi kokeilla Viron eri kansallispuistoissa. Upeita pitkospuureittejä kulkee Soomaan (kuvassa), Lahemaan ja Alutagusen soilla.
Matsalu – Länsi-Viron lintukeidas
Matsalunlahden ympärille perustettu kansallispuisto tunnetaan lintuparatiisina Viron rajojen ulkopuolellakin. Kansainvälisesti arvokas lintualue houkuttelee muuttoaikoina, keväällä ja syksyllä, levähtämään valtavia määriä sorsalintuja, hanhia, joutsenia, kahlaajia ja varpuslintuja. Matsalua onkin kutsuttu hauskasti lintujen ABC-huoltoasemaksi, jossa ne pysähtyvät ”tankkaamaan” ennen kuin jatkavat muuttomatkaansa.
Paras aika lähteä Matsaluun retkelle on keväällä huhti-toukokuussa tai syksyllä syys-lokakuussa, kun rantaniityt, merenlahti ja pellot ovat muuttolintuja pullollaan. Hyviä lintupaikkoja ovat muun muassa Haeskan, Keemun, Rannajõen ja Puisen lintutornit sekä Põgarin ranta. Linnut ovat usein melko kaukana merenlahdella tai rantaniityllä, joten kiikarit ja kaukoputki kannattaa ottaa retkelle mukaan.
Kasveista kiinnostuneen kulta-aikaa on touko-kesäkuu, jolloin Matsalun lehdesniityillä ja alvareilla voi nähdä upeita kämmeköitä, arovuokkoja ja kauniin vaaleanpunaisia jauhoesikoita. Kansallispuiston kuuluisia kasvikohteita ovat muun muassa Laelatun lehdesniitty ja Puhtunniemi. Rantaniittyjen ja luhtien hoitaminen laiduntamalla ja niittämällä on monen kasviharvinaisuuden elinehto.
Penijõen kartanossa sijaitseva luontokeskus on kiinnostava kohde koko perheelle. Sieltä voi myös hankkia karttoja ja saada vinkkejä retkille.
Tiesitkö, että Matsalussa on tavattu Viron ensimmäiset sakaalit vuonna 2013?
Pinta-ala: 494 neliökilometriä.
Perustettu: suojelualue

Soomaa – jokimaisemia ja suoluontoa
Soomaasta tulee monelle virolaiselle ensimmäiseksi mieleen viides vuodenaika keväällä, jolloin Soomaan halki virtaavat joet tulvivat yli äyräidensä ja peittävät metsät ja niityt alleen. Silloin voi Soomaalla olla jopa ruuhkaa, kun eri puolilta maata paikalle saapuneet haluavat kanoottiretkille tulviviin metsiin. Nykyään tulva-aikoja voi olla jopa talvella.
Soomaan joet ovat hienoja melontakohteita myös tulva-aikojen ulkopuolella. On hieno elämys meloa mutkittelevalla joella, kun suuret tammet kurottavat oksia joen ylle ja kuningaskalastajat pyrähtelevät kanootin edestä lentoon. Melontaretkelle lähteminen on helppoa, sillä menopelin voi vuokrata alueen yrittäjiltä paikan päältä.
Nimensä mukaisesti Soomaalla on laajoja suomaita. Niistä suurin on Kuresoo, jota pidetään yhtenä Viron suurimmista soista. Soiden luontoon voi tutustua pitkospuureiteillä, joista suosituimpia ovat Riisan ja Ingatsin reitit. Soomaalle voi tulla retkelle vuoden ympäri. Talvella lumikenkä- ja potkukelkkaretket ovat erityisen suosittuja.
Harvaan asuttu erämaa tarjoaa rauhallisen elinympäristön maakotkille, mustahaikaroille ja suurpedoille, kuten karhulle. Myös Viron kansalliseläin susi viihtyy Soomaan metsissä.
Soomaan luontokeskus sijaitsee Tõramaalla. Siellä voi tutustua paitsi luontoon myös Soomaan kiinnostavaan kulttuuriperintöön, jonka keskiössä on haapio, eli yhdestä haavasta veistetty vene. Soomaan haapioperinne hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2021.
Tiesitkö, että Soomaan pitkospuureittien varrella on monta uimapaikkaa, joissa voi pulahtaa uimaan suolampeen?
Pinta-ala: 398 neliökilometriä.
Perustettu: kansallispuisto 1993.

Vilsandi – saaristokulttuuria ja meriluontoa
Hylkeitä, merilintuja ja majakoita – Vilsandi tuo monta merellistä asiaa mieleen. Saarenmaan länsiosassa sijaitseva kansallispuisto onkin Viron merellisin lajissaan. Useista saarista ja pikkuluodoista koostuva kansallispuisto tarjoaa paljon nähtävää linnuista ja kasveista kiinnostuneelle. Kansallispuisto on saanut nimensä Vilsandin saarelta.
Suomalaisittain kiinnostavia siivekkäitä ovat muun muassa ristisorsat, avosetit ja riuttatiirat. Muuttoaikoina merenlahdet tarjoavat levähdyspaikkoja vesilinnuille ja kahlaajille. Koska Viron läntisin merialue pysyy talvisin sulana, kerääntyy sinne myös runsaasti vesilintuja talviaikaan. Harvinaisin talvehtija on kaunis allihaahka.
Kasvimaailman rikkauden takaa kalkkipitoinen maaperä, joka sopii erityisen hyvin kämmeköille, joita on löydetty kansallispuiston alueelta yli 30 lajia. Kalkkiviä kannattaa tutkia tarkemmin. Niistä voi löytää satoja miljoonia vuosia vanhoja fossiileja. Geologiasta kiinnostuneen kannattaa vierailla Soegininan rantatörmällä.
Vilsandi on tunnettu myös hylkeistään, joita voi yhdellä silmäyksellä nähdä jopa kymmeniä. Kansallispuiston alueella onkin Viron suurin harmaahylkeiden lepäilyalue. Paikalliset yritykset järjestävät merellä myös hyljeretkiä.
Vilsandin kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Loonan kartanossa, jonne on Kuressaaresta noin puolen tunnin ajomatka. Vilsandin saarelle pääsee yhteysaluksella Papissaaren satamasta.
Tiesitkö, että Viron ensimmäinen suojelualue perustettiin Vilsandin alueelle Vaikan saarille vuonna 1910?
Pinta-ala: 485 neliökilometriä.
Perustettu: kansallispuisto 1993.
Lahemaa – suurin ja vanhin
Viron suurin ja vanhin kansallispuisto yllättää monipuolisuudellaan. Varjoisa korpikuusikko vaihtuu kivenheiton päässä idylliseen merimaisemaan tai kartanomiljööseen. Lahemaalla voikin kokea monta erilaista maisemaa ja luontokohdetta yhden päivän aikana. Lyhyet välimatkat tekevät retkeilystä mukavaa ja helppoa. Lahemaalla on myös useita hyvin hoidettuja luontopolkuja. Myös koko Viron halki kulkeva Matkatee-vaellusreitti alkaa Oandusta.
Lahemaalla vaalitaan luonnon lisäksi myös rikasta perinnekulttuuria. Siihen pääsee tutustumaan Palmsen kartanon luontokeskuksessa ja Sagadin kartanon metsämuseossa. Lahemaan kartanot ovat maankuuluja, ja niiden puistoissa riittää katseltavaa myös luonnonystäville. Rannikon helmiä ovat vanhat kylät, kuten Vergi, Altja, Käsmu ja Viinistu. Niissä kaikissa on myös matkailijoille mukavasti palveluita, kuten ravintoloita, kyläpuoteja ja majataloja. Kannattaa pistäytyä myös Käsmun kiehtovassa merimuseossa ja Viinistun taidemuseossa.
Linnuista kiinnostuneelle hyviä kohteita ovat matalat merenlahdet Vergi ja Eru. Jälkimmäisessä on myös lintutorni, josta voi katsella merenlahden siivekkäitä. Viron mantereen pohjoisin paikka Purekkarinniemi on niin ikään lintuharrastajien suosiossa.
Puolet kansallispuiston pinta-alasta on metsää. Lahemaa onkin yksi Euroopan tärkeimmistä metsiensuojelukohteista.
Tiesitkö, että Viron ensimmäinen kansallispuisto perustettiin Lahemaalle vuonna 1971?
Pinta-ala: 747 neliökilometriä.
Perustettu: 1971.

Alutaguse – Viron Siperia EU:n itärajalla
Itäisessä Virossa sijaitseva Alutagusen kansallispuisto rajautuu idässä Narvajokeen ja Venäjään sekä etelässä Peipsijärveen.
Viron nuorin kansallispuisto on yhdistelmä laajoja suoalueita, metsiä ja Peipsijärven rannikkoa. Sitä on kutsuttu myös Viron Siperiaksi. Alutaguse kuuluukin Siperiaan asti jatkuvaan havumetsävyöhykkeeseen. Alueella on tavattu monia pohjoisia lajeja lapinpöllöistä kuukkeleihin ja riekkoihin. Moni niistä on Alutagusella levinnäisyytensä etelärajalla.
Toisaalta Alutagusella tavataan suomalaisittain eksoottisia lajeja, kuten mustahaikaroita ja pikkukiljukotkia sekä erilaisia kämmeköitä. Mäetagusella kasvaa myös komea vanha tammimetsä.
Kansallispuiston suot Puhatu, Agusalu ja Muraka muodostavat yhdessä valtavan suokokonaisuuden, jossa riittää elintilaa niin suurpedoille kuin suolinnuillekin. Harvaan asutulla erämaa-alueella eleleekin runsaasti karhuja, susia ja ilveksiä. Onpa siellä huhuttu myös ahman vierailleen. Mesikämmenkantaan saadaan jatkuvasti täydennystä itärajan takaa Venäjältä.
Virolaiset ovat ahkeria marjastajia. Soille lähdetään poimimaan hilloja ja karpaloita. Suolla pääsee patikoimaan Kotkan ja Selisoon luontopoluilla, joista etenkin jälkimmäinen on upea kohde lukuisine suolampineen. Suosittua retkeilyseutua on myös Kurtnan järvien kirjavoima alue.
Alutagusen retki kannattaa aloittaa kansallispuiston luontokeskuksesta, joka sijaitsee Kauksissa. Siellä voi myös ihailla Viron pisintä, yli 30 kilometriä pitkää hiekkarantaa, jota riittää Peipsijärven pohjoisrannalla itärajalle asti. Euroopan viidenneksi suurin järvi Peipsi on myös itsessään upea nähtävyys.
Tiestikö, että Alutaguse on ainoa alue Virossa, jossa elelee liito-oravia?
Pinta-ala: 450 neliökilometriä.
Perustettu: 2018.

Karula – pienin ja mäkisin
Etelä-Virossa sijaitseva Karulan mäkinen maisema hivelee silmää. Nyppylöitä nyppylöiden perään, peltotilkkuja, järviä ja vanhoja maalaistaloja. Siellä täällä pihan perällä savusaunoja, joista lauantaisin, saunapäivänä, kohoaa savuvanoja taivaalle.
Karulassa luonto ja ihminen ovat eläneet sulassa sovussa aina. Metsät ovat antaneet elantoa, mutta myös suojaa vihollista vastaan. Karulan metsissä piilotteli metsäveljiä neuvostomiehityksen alkuvuosina. Merkkejä bunkkereista on vieläkin näkyvissä.
Nykyään Karulan alueesta on 70 prosenttia metsien peittämää. Suojaisat, vanhat metsät tarjoavat rauhallisen elinympäristön mustahaikaroille, joita elelee Karulassa enemmän kuin muualla Virossa. Arka ja piilotteleva mustahaikara on harvinaistunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Suosittu pesäkamera on viime vuosina lähettänyt internetissä suoraa lähetystä Karulan mustahaikaroiden pesältä.
Karulan luontokeskus sijaitsee Ähijärven rannalla, jossa on myös koko Viron halki kulkevan Matkatee-vaellusreitin toinen pää. Kansallispuistossa on runsaasti eri pituisia retkeilyreittejä. Parhaat näkymät kumpuilevaan ympäristöön avautuvat Mäekonnun uudesta näkötornista.
Tiesitkö, että missään muualla Virossa ei ole niin tiheässä mäkiä kuin Karulassa?
Pinta-ala: 123 neliökilometriä.
Perustettu: 1993.
Ui, sauno, patikoi – tee kansallispuistoissa ainakin nämä!
- Ui suolammessa Soomaalla.
- Syö virolaisia retkieväitä: kaali- ja porkkanapiirakoita sekä rahkapullia.
- Maistele luonnonanteja: sinivatukoita, karhunlaukkoja ja villiomenia.
- Ihaile kurkien syksyistä iltalentoa Matsalussa.
- Melo haapiolla Soomaalla.
- Sauno savusaunassa Karulassa.
- Ihaile kämmeköitä Vilsandilla ja Matsalussa.
- Ui Peipsijärvessä ja nauti Viron pisimmästä hiekkarannasta Alutagusella.
- Patikoi Oandun ikimetsässä Lahemaalla.
- Nauti merellisistä maisemista Vilsandilla ja Lahemaalla.
Hyviä linkkejä
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Suomalaisten Viron-matkailussa viime vuonna lievä nousu
- Jokainen on tähti laulaessaan
- Tallinnan vanhat yleiset saunat
Lue lisää samasta aiheestaluontomatkailu luontomatka viroon retkeily RMK viron kansallispuistot Viron luonto Viron luontokohteet