Maailma tarvitsee hellittelyä ja halauksia – joogaopettaja Kylli Kukk antaa vinkkejä rentoon kesään!
Värikkäät vaatteet antavat Kylli Kukkille voimaa. ”Neukkuaikana ei ollut kuin ruskea, harmaa ja musta. Kaikki oli niin tummaa, varsinkin urheiluvaatteissa.”
Pärnusta maailmalle lähtenyt joogaopettaja Kylli Kukk on noussut Suomessa alansa huipulle. Kukk elää kuten opettaa ja haluaa rohkaista ihmisiä lopettamaan tunteiden pihtailun.
”Pidä mimmeistä huolta ja mimmit, pitäkää tästä ihanasta herrasta huolta”, Kylli Kukk huudahtaa pilke silmäkulmassa joogakoulu Shantiin tulleelle miehelle, joka kertoo olevansa ensimmäistä kertaa pilates-tunnilla.
Suomalaisista naistenlehdistä ja telkkarista tuttu virotar on yhtä energisen pulppuava livenä kuin kuvissakin. Hersyvän eläväinen nainen elehtii käsillään ja nauraa yhtenään.
Kukkista on vuosien saatossa muodostunut eräänlainen hyvinvoinnin sanansaattaja, joka kutsutaan apuun aina, kun tarvitaan vinkkejä hyvään oloon ja itsestä huolehtimiseen.
Ja kun kasvuyritystapahtuma Slush tarvitsi viime marraskuussa valoa ja väriä, kutsuttiin paikalle tietenkin kukas muu kuin Kylli Kukk.
Kukkin menestys ei ole pelkkää hypetystä. Hänen vuonna 2002 perustamansa joogakoulu Shanti on yksi Suomen suurimmista. Se toimii upeissa tiloissa satavuotiaassa talossa, aivan ravintola Eliten naapurissa.
Kukkia motivoi, että hän on saanut auttaa ihmisiä. Heitä Shantissa on käynyt vuosien saatossa tuhansia.
Pärnusta yhdeksi Suomen tunnetuimmista joogayrittäjistä ponnistanut Kylli Kukk sanoo, että menestyksen takana on rohkeus kyseenalaistaa.
”Ja kapinallisuus, joka kumpuaa jo neuvostoajoilta. Silloin virallinen totuus oli muuta kuin todellisuus.”
”Ole rehellinen ja lojaali itsellesi. Toimi ja tee valintoja intuitiotasi kuunnellen ja luota sydämen ääneen,” Kukk sanoo.
Pärnussa syntynyt ja varhaisen lapsuutensa Pärnussa elänyt Kylli Kukk asui samassa talossa isovanhempiensa kanssa, pikkuruisen Tamme-kadun varrella Pärnujoen pohjoispuolella.
Koko perhe oli urheilullinen, äiti liikunnanopettaja ja isä lentopallovalmentaja.
”Olin niin onnellinen, että sain asua vaarin ja mummon kanssa samassa talossa.”
Lapsuuden Pärnusta Kylli Kukk muistaa aurinkoiset kesät, jolloin perhe pakkasi aamuisin kimpsut ja kampsut mukaan ja lähti koko päiväksi merenrannalle.
”Silloin elettiin rannalla, poltin ihonikin monta kertaa. Ja palaneeseen selkään sitten siveltiin iltaisin hapukoorta (virolainen hapankerma, toim. huom.) lääkkeeksi”, hän muistelee hymyssä suin.
Muutto Tallinnaan isän työn perässä oli shokki. Kukk kävi toisen ja kolmannen luokan Lasnamäellä venäläisen koulun virolaisessa luokassa. Taistelu venäläisten lasten kanssa oli arkipäivää.
Urheilu auttoi nuorta tyttöä selviytymään. 15-vuotiaana Kukk lähti urheilulukioon opiskelemaan. Seitsenottelua treenanneen Kukkin kanssa oli koulussa samaan aikaan muun muassa Erki Nool, joka voitti myöhemmin olympiakullan Virolle kymmenottelussa.
”Se oli aika ammattimaista harjoittelua, kaksi kertaa päivässä oli treenit. Tykkäsin silti tosi paljon.”
Vaikka kuri olikin kovaa ja meininki välillä kuin armeijassa, se ei estänyt nuoria pitämästä hauskaa.
”Jekkuiltiin ja pidettiin pyjamabileitä. Ja juotiin Sovetskoje-samppanjaa”, hän muistelee.
Jooga astui Kylli Kukkin elämään jo 15-vuotiaana. Nuori nainen kuuli ystävättärensä Estonia-teatterissa näyttelevältä äidiltä, että Tallinnan linja-autoaseman kellarissa kokoontuu pieni joogaryhmä tiistaisin. Salaa totta kai, koska neuvostoaikoina sellainen henkinen puuhastelu olisi tulkittu epäilyttävänä.
”Se oli kyllä enemmänkin jumppaa ja sirkustemppuja. Päällä seisontaa ja spagaatteja.”
Hänen mukaansa joogasta oli kuitenkin hyötyä myös urheilemisessa.
”Huomasin, että osasin rauhoittua paremmin. Aikaisemmin olin jännittänyt kilpailuita.”
Neljä vuotta kestäneen lukion aikana Kylli oivalsi myös, ettei hän voi rakentaa elämäänsä vain urheilu-uran varaan. Hän oli nähnyt, miten loukkaantuneet ammattiurheilijat jäivät lopulta tyhjän päälle.
”Kun valmistuin lukiosta, oli selvää, että lähden Suomeen opiskelemaan. Isäni oli jo lähtenyt Euraan valmentamaan naisten lentopallojoukkuetta vuonna 1989. Minä lähdin Poriin opiskelemaan fysioterapeutiksi.”
Muutto Suomeen tuntui lottovoitolta. ”’Pääsen länteen, pääsen länteen’, hihkuin silloin”, Kukk muistelee nyt nauraen.
Kukkin virolaiset kaverit kyllä kiusasivat häntä, että miksi juuri Poriin, joka tarkoittaa viroksi kuraa.
”Koko pitkä Suomi ja sinä valitsit Porin”, Kukk kertoo kavereiden sanoneen.
Urheilulukion tiukassa pannassa opiskelleelle nuorelle naiselle kävi Suomen yltäkylläisyydessä vanhanaikaisesti.
”Kun pääsin urheilulukion ruokavalvonnasta Suomeen, söin niin paljon kaikkea, että lihoin 30 kiloa. Olin kuin lihava possu. Se aiheutti pienen kriisin, joten kävin yölläkin lenkillä Domino-keksipaketin syötyäni.”
Kilot eivät karisseet kuitenkaan kovin nopeaan tahtiin, niinpä Kylli päätti hyväksyä ne.
”Aloin lässytellä läskeilleni ja se tepsi. Tajusin, että hyvyydellä ja rakkaudella voi hoitaa kehoa. Rakkaus on hengenravintoa.”
Kylli Kukk kertoo, että lässyttely on hänen, nyt jo edesmenneen, äitinsä metodi.
”Jatkan äidin perintöä ja opetan leppoisaa ja hyväntuulista joogaa, koska itsensä piiskaaminen ei ole mistään kotoisin.”
Nykynaisille Kylli Kukkilla on sanottavaa.
”Me pohjolan naiset olemme hillittyjä, kilttejä, kesyjä ja helposti itseämme väheksyviä. Joskus täytyy tehdä rohkeita tekoja ja astua mukavuusalueen ulkopuolelle. Opetan naisia löytämään sisäisen villin tiikerin. Hyväksymään naisellisuuden kaikki puolet.”
Ja tätä kaikkea Kukk tekee omalla esimerkillä: heittäytymällä, hassuttelemalla ja lässyttämällä.
”Ja silloin jengi lähtee mukaan.”
Sisäisen tiikerin löytäminen ei välttämättä käy käden käänteessä, mutta Kukk kehuu oppilaitaan.
”Suomalaiset naiset ovat ihania!”
Helppoa hänellä ei ole aina ollut. Värikkäisiin, naisellisiin vaatteisiin pukeutuva nainen on saanut kuulla kunniansa milloin hengellisten ryhmien edustajilta, milloin opiskelutovereilta.
”Kun opiskelin Porissa, niin hyvä ryhtini tulkittiin ylpeytenä.”
Hän myöntää ymmärtävänsä, että mekkoon ja korkokenkiin pukeutunut virotar oli länsirannikon pikkukaupungissa 90-luvun alussa melko outo näky.
Haave omasta joogastudiosta alkoi muhia Kylli Kukkin mielessä jo 90-luvun lopussa. Porin opintojen jälkeen hän lähti Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitokselle opiskelemaan. Luentojen jälkeen hän opetti iltaisin kansalaisopistossa joogaa ja viron kieltä.
”Siihen aikaan viroa halusivat oppia etenkin peräkammarin pojat, jotka olivat lähdössä vaimonhakumatkalle Viroon”, hän muistelee.
Yhteinen taival kuopiolaisen miehen kanssa jäi lyhyeksi, joten Kukk joutui etsimään uutta polkua elämälleen. Muutto Helsinkiin oli uuden alku.
”Kävin töissä Siuntion kuntoutuskeskuksessa ja iltaisin opetin Helsingissä joogaa. Ja sain ihmisiltä paljon hyvää palautetta. Silloin päätin, että ryhdyn joogakouluyrittäjäksi.”
Sopivat tilat löytyivät kuin tilauksesta vuonna 2002 Töölöstä, ihan oman asunnon läheltä.
Samoissa tiloissa Shanti toimiin nykyäänkin. Nyt tosin Kylli Kukkin joogakoulu on vallannut komeasta rakennuksesta jo kaksi kerrosta.
Tuntien valikoima on yhtä kirjava kuin Kukkin värikäs mekko.
”Kolme kertaa viikossa on vauvoille ja äideille tunteja. Sitten on myös seniorijoogaa. Ja sinne väliin mahtuu hathaa, pilatesta, kundaliini- ja astangajoogaa.
Entisenä seitsenottelijana ja fysioterapeuttina tiedän, että monipuolinen liikunta on tärkeää.”
Kukk korostaa myös, että terveys, lempeys ja terapeuttisuus ovat kaikilla tunneilla tärkeitä.
Shantin järjestämät joogamatkat vievät Kukkin säännöllisesti Balille, Portugaliin, Ibizalle, Kolille ja Pärnuun.
Viron kesäpääkaupunkiin Kukk on vetänyt joogamatkoja jo 16 vuotta. Seuraava reissu on tulossa heinäkuussa.
”Pärnu on ihana. Joogaamme niin paljon kuin voimme rannalla ja puistossa.”
Yli 30 vuotta joogaa on muuttanut Kylli Kukkin elämän. ”Joogasta on tullut osa elämääni. Mikään ei enää harmita ja jos harmittaa, niin se poistuu nopeasti.”
Jatkuva kitinä ja pelko syövät ihmistä, jos niille antaa tilaa, hän toteaa.
”Pitää osata sulkea failit. En pyörittele ajatuksia, etenkään illalla ennen nukkumaan menoa. Osaan pitää pään Ellun kanana eli mielen tyhjänä.”
Kylli Kukk myös kehottaa ihmisiä lapsenomaiseen ihmettelyyn.
”Liisa Ihmemaassa -fiilis on sitä, että osaa ihmetellä ja nauttia. Sitä on mahdollista treenata.”
Ja loppujen lopuksi kysymys on siitä, että jokainen ihminen tarvitsee hyvyyttä ja rakkautta, hän pohtii.
”Se on ihan tutkittu juttu, että mitä enemmän ihmisillä on pehmeyttä ja kiitollisuutta, halauksia ja sössötystä, sitä parempi.”
”Maailma tarvitsee feminiinisyyttä, äidillisyyttä, lässyttelyä. Elämä on ainutkertainen, joten älä pihtaile rakkautta”, Kylli Kukk summaa.
Kyllin vinkit rennompaan kesälomaan
Hidas käynnistys – ”Jo sängyssä ota mallia kissoilta. Nautiskele ja venyttele, kääntele ja vääntele.”
Selän hyvinvointi – ”Tee kuuden liikeradan harjoitus joka päivä. Taivutus eteen, taakse, sivuille ja ylävartalon kierto molempiin suuntiin.”
Luontoon – ”Paljain jaloin luontoon, anna auringon lämmön hyväillä ihoa ja soljuvan veden avata mieltä.”
Parasta kesä-Pärnussa
• ”Rakastan rannalla paljain jaloin kävelyä, se on todellinen terveysteko.”
• ”Tykkään puistoista, ne ihanat männyt, jotka ovat kasvaneet tuulen takia vinoon. Ja vanhat, viisaat tammet.”
• ”Pyöräily, koska Pärnussa on niin makeita teitä. Esimerkiksi sillasta siltaan vievä Jaansonin lenkki.”
• ”Tykkään haahuilla kahvilasta toiseen ja vaan chillailla niissä.”
• ”Pärnun tori on söpö, käykää ostamassa marjat sieltä!”
• ”Haudutettu hapankaali on must! Rakastan virolaista perunasalaattia, vedän sitä jopa aamiaiseksi.”
Teksti Mikko Virta, kuvat Mikko Virta, Jukka Rapo, Julia Alakulju
Lue lisää samasta aiheestajoogakurssi joogamatkat joogaopettaja kesäloma kylli kukk kylli kukk baltic guide kylli kukk pärnusta Pärnu
