Kotiruuan puolestapuhuja
Anni pitää missionaan epäsuosittujen kasvisten, kuten punajuuren ja kurpitsan, nostamista kunniaan. Näistä usein halveksituista raaka-aineista voi hänen mukaansa taikoa upeita herkkuja.
Jo yli 15 vuoden ajan virolaista ruokakulttuuria edistänyt Anni Arro haluaa lautaselle puhtaita makuja, konstailematonta kotiruokaa ja kauden raaka-aineita.
Anni Arroa voi pitää keittotaiteen moniottelijana, ja 35-vuotiaaksi hän on ehtinyt paljon. Takana on kahdeksan keittokirjaa, useita kahvilaprojekteja ja tv-kokkiura. Tähdenlento alkoi heti ensimmäisen keittokirjan myötä, jonka Anni julkaisi vähän yli parikymppisenä vuonna 2004.
Anni aloitti Haapsalun kahvilabuumin suunnittelemalla ilmeen ja idean piispanlinnan muurin romanttiseen Müürivahe-kahvilaan. Työparina vuoden kestäneen pestin aikana oli kondiittori Nadežda Kaarma.
“Oli niin romanttista, kun paistoimme valoisina kesäöinä omenapommeja ja napoleonleivoksia”, muistelee Anni, jonka yhteistyö Nadjan kanssa jatkui myöhemmissä kahvilaprojekteissa.
Lisää mainetta terveellisen ja laadukkaan lähiruuan propagoijalle toi Solaris-kauppakeskuksen viihtyisä Komeet-kahvila. Upeat näköalaikkunat ja herkulliset salaattiannokset tekivät paikasta heti kestohitin.
Kokkauskärpänen puraisi Annia jo lukiossa. Opettajien ällistykseksi kympin oppilas ja tunnetun taiteilijapariskunnan tytär valitsi kokin uran ja lähti Italiaan opiskelemaan alaa. Vuosituhannen vaihteessa ruuanlaitto ei Virossa vielä ollut muodissa, vaikka Jamie Oliver oli tehnyt siitä muualla trendikästä.
“Muistan kun itse sain ensimmäisen Oliverin keittokirjan – vau, se oli jotain aivan uutta”, Anni hymyilee valoisan studiokeittiönsä pöydän ääressä.
Viime keväänä Toompuiestee 9:n sisäpihalla avattu tila on Annin uusin projekti ja kaunis kuin taideteos, mutta kahden pikkulapsen äiti antaa toistaiseksi muiden hoitaa kokkauksen. Keittiössä onkin säpinää, kun erilaiset ruuanlaitosta kiinnostuneet porukat vuokraavat tilaa kursseja ja illanviettoja varten.
Annin oma ruokafilosofia ammentaa Välimeren keittiöistä, mutta myös Viron omasta perinteestä. Virolaiset eivät ole menettäneet kosketustaan itse kasvatettuun ja tehtyyn ruokaan, sillä vielä 1990-luvun alussa elintarvikkeet olivat kortilla. Edelleen useimmilla on jossain mummola tai muu paikka porkkanapenkille.
Annin mielestä ruuanlaiton pitää olla simppeliä. Gastronominen kikkailu ei häntä kiehdo.
“Toisaalta El Bullin tapaisia paikkoja ja showta tarvitaan”, sanoo Anni viitaten kuuluisaan Michelin-ravintolaan.
“Itse haluaisin saada ihmiset tekemään ruokaa kotona ja vaikuttaa siihen, mitä kotona syödään, sillä kaikki alkaa sieltä. Lasta ei tarvitse pakottaa syömään lehtikaalia, mutta kun hän näkee, että se maistuu vanhemmille, hän syö sitä aikuisena.”
“Perusruuan pitäisi olla kotona tehtyä. Voi vaikka paistaa perunoita valkosipulin ja persiljan kanssa, laittaa lisukkeeksi pari punajuurisiivua sekä hapankaalia ripauksella oliiviöljyä ja hunajaa. Oma 4-vuotiaani syö sitä mielellään.”
Anni suhtautuu epäillen myös ääriuokavalioihin. Hänen mielestään täkäläisessä ilmastossa on järkevämpää syödä talvella possunkylkeä kuin arbuusia. Toisaalta itse kasvispainotteisesti syövä Anni ei puolla liiallista lihansyöntiäkään.
“Kunnioitan vegaaneita, mutta itse en pysty sanomaan juustolle ei. Ja ankankoipikin on välistä ihan hyvää.”
Markettien sijaan Anni suuntaa askeleet lähes päivittäin rautatieaseman kauppahalliin työnnellen vaunuissa kolmen kuukauden ikäistä poikavauvaansa. Hallin tutuilta kauppiailta saa luomutuotteita ja hyviä vinkkejä.
Annin mielestä itse tehty ruoka on paras keino opetella tuntemaan raaka-aineiden puhtaat maut. Nuorena hän fanitti thairuokaa, mutta kyllästyi lopulta makujen yksipuolisuuteen.
“Jos syöt usein ulkona, makuaisti vinksahtaa, sillä ravintolassa annokset ylimaustetaan. Ja kotona sitten mietit, pitäisikö punajuureen lisätä currya tai worcester-kastiketta. Ei pidä!”
Ja yhtäkkiä Anni muistaa, että punajuuret jäivät kotiin liedelle kiehumaan…
Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov
Lue lisää samasta aiheestaanni arro jamie oliver kokki komeet-kahvila perinteinen virolainen ruoka ruokafilosofia virolainen ruokakulttuuri virolaiset ruokaperinteet
