Kesänäyttely neuvostoaikaisesta Pärnun massaturismista
Teksti Timo Raussi Kuvat Visit Estonia / Tõiv Jõul / Pärnun museo
Pärnun museoon on juhannuksen alla asetettu esille uusi kesänäyttely “Lomakone eli massaturismin aikakausi“. Se kertoo Pärnun lomakulttuurista ja lomanviettopaikkojen arkkitehtuurillisesta ilmeestä Neuvostoliiton vuosikymmenten aikana.
Jos Pärnu olikin 1900-luvun alussa ja Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana lähinnä eliitin kesäkylpyläkaupunki, niin neuvostovallan saavuttua sitä alettiin nopeasti muokata työläisväestön ympärivuotiseksi kuntoutus- ja lomakohteeksi. Kaupunkiin sekä sitä ympäröivälle seudulle rakennettiin laaja parantoloiden, hotelleiden ja lomakeskusten infrastruktuuri, jonka oli tarkoitus toimia kuin liukuhihnamainen “lomakone“. Tuhansia arkielämän uuvuttamia ihmisiä otettiin vastaan ja käsiteltiin levänneiksi sekä rentoutuneiksi, uutta työintoa täynnä oleviksi työläisiksi.
Loma-käsitteen tuominen suurten ihmisjoukkojen ulottuville näkyi vahvasti myös kaupungin tilankäytöllisessä ja arkkitehtuurillisessa suunnittelussa. Kyseisen aikakauden perintö on yhä näkyvissä Pärnun kaupunkikuvassa ja sitä ympäröivissä kylissä. Maakunnan lähihistorian rakennusperintöön onkin muodostunut omaleimainen kerrostumansa moniin muihin virolaiskaupunkeihin verrattuna.
”Pärnu valittiin Neuvosto-Virossa todelliseksi lomakeitaaksi, jonka tehtävä oli auttaa neuvostoihmisiä palautumaan raskaan työelämän rasituksista. Samalla tilanne synnytti eräänlaisen paradoksin: koska lomasektoriin suunnattiin runsaasti resursseja, saivat arkkitehditkin mahdollisuuden ilmaista itseään kyseisessä rakennuskannassa selvästi tavallista vapaammin”, kertoi Pärnun museon näyttelypäällikkö Svea Volmer-Galland Viron yleisradion ERR:n haastattelijalle.
Lomakone-näyttely on esillä 27.9. saakka Aida-kadulla Pärnun museon päärakennuksessa, joka on avoinna yleisölle tiistaista sunnuntaihin kello 10-19. Museossa on esillä on myös tämän vuoden alussa perusteellisesti uudistettu perusnäyttely neljine alateemoineen „Lähteidemme äärellä“, „Kahden kaupungin tarina“, „Kansallisvaltion synty“ ja „Kesäpääkaupunki Pärnu“.
Liput museoon maksavat 15 euroa aikuiselta, 11 euroa kouluikäiseltä ja eläkeläiseltä tai 31 euroa perheeltä. Tarjolla on myös yhteislippu päämuseon, Hommiku-kadulla sijaitsevan Punaisen tornin sekä Jannsen-kadulla sijaitsevan Lydia Koidula -museon vierailusta kiinnostuneille hintaan 23 euroa per aikuinen, 17 euroa koululainen ja eläkeläinen tai 48 euroa per perhe. Viron museokortti ei ole voimassa Pärnun museossa.
Museon päärakennuksen eteissaliin on kesän ajaksi perustettu myös tilapäinen matkailutietopiste, jonka yhteydessä on esillä 20.6.–20.8. välisen ajan toinenkin kesänäyttely „Pärnun elefantin tarina“. Se on kaikille kävijöille ilmainen, ja kertoo uimarannalla sekä muuallakin Pärnun katukuvassa nähtävien elefanttihahmojen historian ja tarinan. Itse asiassa niitä tarinoita on varsin paljon enemmänkin kuin vain yksi tai muutama.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
Lue lisää samasta aiheestalähihistoria massaturismi neuvostoaika näyttely parantolat Pärnu pärnun museo tapahtumat
