13.5.2024 | Henkilö

Kahden kansan ääni

Nublu ja Mikael Gabriel räppäävät kahdella kielellä.

Teksti Terhi Pääskylä-Malmström, 
Kuvat Niko Hirvimäki

Uudella musiikkivideolla Mikael Gabriel ja nublu lentävät Helsingistä Tarttoon.

Kun maidensa ykkösräppärit istuvat haastattelupöytään, on käytössä kolme kieltä. Nublu puhuu viroa, Mikael Gabriel suomea, keskenään muusikot kommunikoivat englanniksi.

Haastattelua edeltävä viikonloppu on kulunut musiikkivideon kuvauksissa Helsingissä. Uusi biisi Yao Ming on ollut kaiken kansan kuultavana huhtikuun lopusta lähtien, ja videolla parivaljakko seikkailee tuttuun tapaan maassa ja ilmassa.

”Eeppinen visuaalisuus on yhteisjulkaisuissamme jo oletusarvo”, Mikael Gabriel toteaa.

Kevättalvella duo tavoitteli avaruudesta käsin paikkaa Suomen euroviisuedustajina. Vox populi -kappale sijoittui Uuden Musiikin Kilpailussa kolmanneksi.

”Enpä olisi vielä vuosi sitten uskonut, että pyörin Suomen viisukarusellissa. Elämässä kuitenkin sattuu ja tapahtuu, joten ei auttanut kuin hypätä kyytiin”, nublu nauraa.

Kiireisimmillään hän sahasi Tallinnasta Helsinkiin ja takaisin jopa neljästi viikossa, vaikka Suomen puolella oli myös vuokra-asunto loiventamassa aikatauluhaasteita.

”UMK-kokemus laajensi verkostoja ja avasi yhteistyömahdollisuuksia monien oman alansa ammattilaisten kanssa. Se oli mukavaa, mutta pendelöinnin ja harjoituksiin liittyvän stressin takia fyysisesti ja henkisesti melko kuormittavaa.”

Kuplan puhjettua arki on taas asettunut uomiinsa, mutta jäljelle on jäänyt tunnettuus, joka kääntää päitä nyt myös Helsingissä.

”Nublu tunnetaan Suomessa ihan eri tavalla kuin ennen UMK:ta.
Ratkaisevaa on nimenomaan televisionäkyvyys”, Mikael Gabriel huomauttaa.

Hän tietää mistä puhuu. Reilut seitsemän vuotta sitten nuorella miehellä oli vyönsä alla jo useampi levy, mutta koko kansan tietoisuuteen hän ponnahti Vain elämää -esiintymisensä myötä.

Samoihin aikoihin yliopistossa opiskellut nublu riimitteli biisejä kavereidensa kuunneltavaksi. Vitsinä alkanut projekti eskaloitui puolivahingossa, ja pian koko Viro hullaantui laskettelulasien takana piilottelevasta ”muminaräppäristä”.

Pitkään arvuuteltiin, kuka lasien takaa löytyy. Nykyään salaisuus on paljastunut, eivätkä vuosien saatossa virtaviivaisemmiksi muuttuneet pleksit enää aja alkuperäistä asiaansa yksityisyyden suojelijoina. Ne ovat kuitenkin erottamaton osa artistin imagoa, ja niistä on paljastunut myös uusia puolia.

”Laseissa on voimaa”, nublu lausuu ja nostaa pokat tottunein ottein silmilleen kuvaajan alkaessa viritellä kameraansa.

Somekavereista suunnannäyttäjiksi

Suomen ja Viron välinen uuden ajan kulttuuriyhteistyö alkoi rakentua somessa pian nublun ensimmäisten singlejulkaisujen jälkeen.

”Virolaisen äidin poikana koin ylpeyttä, että naapurista tulee nublun kaltaista musiikkia. Laitoin hänelle viestiä ja ehdotin yhteistyötä. Sa oskad räppida, yritin sanoa viroksi”, yhteydenpidon aloittanut Mikael Gabriel muistelee.

Viestittelyä seurasi studiosessio ja ensimmäinen yhteinen kappale, vuonna 2020 julkaistu Universum, joka teki historiaa nousemalla samaan aikaan listaykköseksi molemmissa maissa. Samassa kappaleessa kuultu suomen ja viron sekamelska oli sekin uutta ja erilaista.

”Meidän kielillämme esiintyvien artistien kuulijakunta on maksimissaan 6,5 miljoonaa ihmistä. Teemme tätä nimenomaan heille”, Mikael Gabriel linjaa.

Hän sanoo kaksikon myös toimineen eräänlaisina ladunraivaajina Suomen musiikkimaailmassa.

”Yhteistyötä on tehty eri maiden välillä ennenkin, mutta useimmiten englanniksi. Meidän jälkeemme suomalaiset ovat halunneet laulaa ja räpätä omalla kielellään.”

Kaksikielisyys tekee biisien rakentamisesta mielenkiintoista, mutta lisää samalla työn vaikeuskerrointa. Kun kaikki menee nappiin, on onnistuminen sitä palkitsevampaa.

”Uusin kappaleemme on tähänastisista ehkä lingvistisesti kiinnostavin. Siinä kieltemme luonteet, sointi ja samanlaisuus nousevat mielestäni parhaimmin esiin”, nublu pohtii.

Myös Mikael Gabrielin mukaan jutun juju on juuri kielten samankaltaisuudella leikittelyssä. Hankalinta on luoda lyriikoita, jotka kuulija ymmärtää, vaikka puhuisi kielistä vain toista.

”Parasta on, kun keksimme jotain, joka kuulostaa samalta molemmilla kielillä. Uuden biisin keskiössä on sitä paitsi maailmanlaajuinen ilmiö, kiinalainen koripalloilija Yao Ming, jonka ympärillä kameratkin tekee blaow bling.”

Ja kun fiilis on kohdillaan, ei aina edes tarvitse tajuta, mistä tarina kertoo.

”Nublu on poikkeuksellisen melodiaorientoitunut räppäri, jossa on myös paljon Suomen rakastamaa ilmiömäisyyttä. Sellainen menee sanojen yli. Melodiat ovat universaali kieli, jota kaikki ymmärtävät”, Mikael Gabriel muistuttaa.

Mikael Gabriel on virolaisen äidin ja suomenruotsalaisen isän poika.

Nublu on kotoisin Keilan pikkukaupungista läheltä Tallinnaa.

Vapautta soolouran rinnalle

Kun kaverukset sulkeutuvat studioon punomaan yhteisiä juoniaan, se tapahtuu yleensä Helsingissä. Pelkkää musiikkia 3–4 päivän sessiot eivät kuitenkaan ole.

”Eilenkin oltiin meillä pikkutunneille asti pelaamassa Fifaa ja UFC:tä. Pakko kyllä sanoa, ettei nublu voittanut yhtään matsia, mutta hauskaa oli”, Mikael Gabriel nauraa.

Nublu hörppää rökäletappionsa päälle teetä ja toteaa, ettei studiossakaan koskaan tiedä, mitä tuleman pitää.

”Alussa on biitti, jonka päälle alamme miettiä kappaletta. Yleensä aloitamme kertosäkeestä ja koukusta, joiden perusteella molemmat kirjoittavat omat säkeistönsä.”

Biisiaiheet tulevat omasta elämästä, ihmisistä, elokuvista, mistä milloinkin, ja molemmat artistit lähestyvät niitä omien kokemustensa kautta.

”Haastamme toisiamme paljon. Ei niin, että yritämme olla toista parempia, mutta pieni terveellinen kilpailu johtaa yleensä parhaaseen lopputulokseen. Yhdessä tekemällä ideat ja värit tuplaantuvat ja samoihin asioihin saadaan eri näkökulmia”, Mikael Gabriel kertoo ja kehuu erityisesti nublun sanoituksissa heijastuvaa huumorintajua.

Lisäksi yhteistyö studiossa ja keikoilla tuo molemmille vapauden astua ulos sooloartistin saappaista. Silloin voi kokeilla, hullutella ja tehdä mitä huvittaa.

”No rules”, Mikael Gabriel täräyttää euroviisupaikan napanneeseen Windows95maniin viitaten.

Sitten hän vakavoituu ja sanoo uransa perustuneen pitkälti henkilökohtaisten kertomusten jakamiseen.

”Siinä mielessä Mikael Gabriel on omien tarinoidensa vanki. Omana itsenäni en voi lähteä tekemään kovin kokeellisia juttuja, mutta yhdessä nublun kanssa voin olla ihan mitä vaan. Se tuo vapauttavan fiiliksen.”

Jos nublu tätä nykyä tunnistetaan Suomessa, pysäytellään myös Mikael Gabrielia yhteiskuviin laivalla ja Tallinnan kaduilla. Virolaisille suomalainen supertähti on silti tuttu ennen kaikkea oman pojan siipimiehenä.

”Mutta se on siistiä, I love it!”

Nublu on samoilla linjoilla.

”Yhteisprojektimme asettuvat isossa kuvassa omaan pikku lokeroonsa ja se on ihan ookoo. Jossain on hyvä olla niche, kun on muuten ollut pitkään valtavirtaa.”

Historian tekijät

Lähitulevaisuuden tavoitteissa herroilla häälyy EP:n eli lyhytalbumin julkaiseminen. Tähän mennessä tehtyjen neljän kappaleen lisäksi mukaan mahtuisi vielä pari uuttakin.

”Pannaan suomalaisvirolaiset biisit pakettiin ja rusetti päälle”, nublu kiteyttää.

Yhteistyö on ollut molemmille alusta asti soolouran rinnalla kulkeva sivuraide ja bonusprojekti. Paineita siitä ei ole haluttu ottaa eikä oteta jatkossakaan, mutta selvää on, että sille on jo nyt paikka maidemme välisessä kulttuurihistoriassa.

Mikael Gabrielin mukaan yhteistyö on tuonut paljon hyvää sekä räppäreille itselleen että molempien maiden musiikkibisnekselle.

”Tätä kautta virolainen musiikki on voinut aueta suomalaisillekin ihan uudella tavalla. Kun he ovat kuunnelleet Spotifysta nublua, on alla näkynyt parikymmentä muutakin virolaista artistia.”

Edelleen Virolla on tapana yllättää suomalaiset – ja yleensä positiivisesti. Samoin kävi virolaisista juurista huolimatta Mikael Gabrielillekin.

”Itselleni tuli aikanaan kulttuurishokkina, että Virossa on oma vakavasti otettava hiphop-kulttuurinsa. Räppigaalassa kaikki palkitsivat toisiaan ja puhuivat räpin ilosanomaa yhteisen pöydän ympärillä. Tätä yhteisöllisyyttä haluaisin tuoda myös Suomeen.”

Nublu taas on vaikuttunut suomalaisen musiikki- ja viihdeteollisuuden kivikovasta ammattimaisuudesta.

”Kaikki on suunnitelmallista, perusteellista ja saksalaisen täsmällistä. Itse olen virolaiseen tapaan tällainen freestailaaja ja viimetingan mies.”

Mainittakoon kuitenkin, että viimetingan mies oli haastattelupaikalla puoli tuntia ennen sovittua kellonlyömää. Ja koska siitä syystä viimeistään nyt on istuttu tarpeeksi, on aika pakata pillit pussiin ja paeta keväiselle Bulevardille.

Kaksikko asettuu valokuvattavaksi ja kamera tekee blaow bling.

Kaupunkilaisten päät kääntyvät.