Tuoretta tietoa Virosta
2.2.2012 | Historia

Arkkitehtuuri on kansainvälistä

Arkkitehtuuri on kansainvälistä

Estonia-teatterin uuden rakennuksen katonmuodosta syntyi yksi Tallinnan monista kaupunkilegendoista. ”Ruumisarkuthan ne ovat, tai paremminkin ruumisarkkujen kannet. Kyllä suomalaisilla sitten oli uskallusta ja rämäpäisyyttä, eihän sitä kukaan tallinnalainen arkkitehti olisi tohtinut, mutta ehkä se on suurruhtinaskunnan kansalaisille vähän toinen juttu.” Jotenkin tähän tapaan varmaan kuiskittiin kaupungin kaduilla ja toreilla. Uuden Estonia-teatterin katon erikoisessa muodossa oli monien mielestä selvästi luettavissa viesti. Kansa halusi nähdä katon muodossa muiston vuoden 1905 verilöylystä.

Suurlakon vuonna mielenosoituksia oli kautta koko Venäjän keisarikunnan, myös Tallinnassa. Valtakadun ja puiston kohdalla, Estonia-teatterin edessä oli tuohon aikaan Tallinnan tärkein kauppatori. Torilla pidettiin 16. lokakuuta 1905 joukkokokous, jollaiset olivat suurlakon aikaan sangen tavallisia. Tilannette rauhoittamaan lähetetty sotaväki hermostui ja avasi tulen; kuolleita oli 90 ja haavoittuneita yli 200. Tapauksen muisteleminen oli tietenkin epäsuotavaa keisarivallan jatkuessa ja niinpä kansa kuvitteli uuteen vironkieliseen teatterirakennukseen sijoitetun symboliikkaa, se olisi siis ollut salainen muistomerkki torilla kuolleille.

Niin suurista salaliitoista ei kuitenkaan ollut kysymys. Suomalaiset Armas Lindgren ja Wivi Lönn yksinkertaisesti voittivat arkkitehtikilpailun ja heidän suunnittelemansa rakennus valmistui 1913. Estonia-teatteri, puheteatterina, oli vakinaistettu jo 1906, ja sen verran uuden rakennuksen rakentamisessa oli salaliittoa, että siitä piti tulla suurempi kuin viereisestä saksalaisesta teatterista (nykyinen Draamateatteri). Uudessa Estoniassa olikin sitten kaksi ”teatterirakennusta”, toisella puolella konserttisali ja toisella puolella puheteatteri. Vasta myöhemmin puheteatteri siirtyi entiseen saksalaiseen teatteriin ja Estoniasta tuli oopperatalo.

 

Uusin kulttuurirakennus

Estonia-teatteri oli 1900-luvun alussa yksi virolaisuuden tärkeimpiä symboleja, se oli nousevan kansankunnan ”taiteen temppeli”. Estonia oli myös monen tärkeän kokouksen pitopaikka. Juuri Estonian konserttisalissa kokoontui Viron ensimmäinen parlamentti ”Perustava kokous”, säätämään vasta itsenäistyneelle valtiolle uuden perustuslain. Ja Estonian konserttisalia käytetään nykyäänkin valtiollisiin tarpeisiin, sillä siellä kokoontuu valitsijamieskokous valitsemaan Virolle presidenttiä, jos Viron parlamentissa ei ole löytynyt riittävää kannatusta jollekin presidenttiehdokkaista. Viron uusin taiteen temppeli edustaa myös suomalaista arkkitehtiosaamista. Viron kansallisen taidemuseon Kumun on suunnitellut suomalainen Pekka Vapaavuori.

Viron kansallisen taidemuseon kokoelmat on jaettu kahteen osaan, on ulkomaalaisten taiteilijoiden teokset (Kadriorgin palatsissa) ja on kotimaisten taiteilijoiden teokset taidemuseo Kumussa. Tämän modernin taidemuseon suunnittelija valittiin suunnittelukilpailulla vuonna 1994. Kaikki seitsemän palkittua työtä olivat suomalaisarkkitehtien suunnitelmia. Pekka Vapaavuori kävi ensimmäistä kertaa tulevalla rakennuspaikalla vasta voitettuaan kilpailun. Voittaneen suunnitelmansa hän oli laatinut maastonkuvausten ja valokuvien pohjalta. Kansallisen taidemuseon rakentaminen kesti, sillä uudelleen itsenäistyneessä Virossa oli pieniä vaikeuksia esimerkiksi töiden rahoittamisessa. Valmiiksi se kuitenkin tuli.

Seuraava suuri kansallinen kulttuurirakennus on kansallismuseo Tartossa. Sen rakentamista ollaan aloittelemassa. Kolmas kansallishanke on uusi oopperatalo, jonka vuoro tulee aikanaan ja suunnittelukilpailuun tulee varmasti osallistumaan myös suomalaisia arkkitehteja.

 

Rakennettuja ja rakentamatta jääneitä

Kaikkia rakennuksia ei rakenneta, eikä kaikkia suunnitelmia koskaan toteuteta. Monen suomalaisarkkitehdin nimi on jäänyt Viron arkkitehtuurin historiaan, mutta vain suunnittelijana.Ehkä kuuluisin tapaus on uuden ja uljaan Tallinnan asemakaava, jota laadittiin ylitoiveikkaalla 1920-luvulla. Eliel Saarisen asemakaavaehdotus oli upea, mutta sitä ei koskaan toteutettu.

Yrjö Vaskisen Tallinnan Paavalin kirkko vuodelta 1930 ja Alvar Aallon suunnittelemat Pärnun kylpylärakennukset (1925) olivat ehkä näyttävimpiä rakennuksia, jotka jäivät toteutumatta.

Virossa muuten on yksi Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Se on Villa Tammekann Tartossa. August Tammekann opiskeli 20-luvulla Suomessa ja olleessaan vieraana opettajansa, maantieteen professori Granön luona, samaan aikaan kylään tuli lahjakas, mutta vielä hieman tuntematon arkkitehti Alvar Aalto. Aallon käsitykset ja edustama funktionalismi kiinnostivat Tammekannia, ja niin tehtiin tilaus omakotitalosta. Ennen kuin Tammekannin taloa päästiin rakentamaan, valmistui Paimion parantola, joka teki arkkitehti Aallosta tunnetun ympäri maailmaa.

Eikä se Tarttoon tulevan omakotitalon projekti ollut mikään rikkaan oikku, vaan tavallinen haave kauniista kodista. Ansaitsihan professori toki hyvin Virossa 30-luvulla, mutta silti tiilet hankittiin purkutyömaalta ja kaikessa koetettiin olla järkevän taloudellisia. Rahaa säästäen ja aktiivisesti itse toimien kulut pysyivät kurissa ja huvila valmistui 1932.

Ja onhan niitä muitakin rakennuksia. Pärnun Villa Ammenden (1905) suunnitteli vaasalainen arkkitehti Frithiof Mieritz. Saarenmaan sairaalan (1936–1940) ensimmäinen osa oli Ragnar Wessmanin suunnittelema. Sairaalan lisäosat suunnitteli sitten tunnettu virolaisarkkitehti Edgar Johan Kuusik. Kirjailija Aino Kallaksen ja hänen miehensä Oskar Kallaksen Tarton talon piirustukset teki Valter Thomé 1914.

Neuvosto-Eestissä suunnittelun ja toteutuksen osat vaihtuivat. Esimerkiksi Viru-hotelli oli virolaista suunnittelua, mutta se toteutettiin suomalaisella rakentamisosaamisella. Kohteita oli muitakin, kuten vaikkapa Rakveren lihajalostamo tai osin myös Maardun tavarasatama.

 

Toiseen suuntaan

Toompean rinteellä, näkyvällä paikalla on Suomen suurlähetystö. Siitä parin talon päässä olevassa talossa on komea uusklassinen julkisivu, joka on tosin Toompean jyrkänteen yläpuolella.

Kaupunkipalatsi on vuodelta 1809 ja sen suunnitteli Mõdrikun ja Rägaveren kartanoiden omistajalle, Reinhold August von Kaulbarsille Tallinna kaupunginarkkitehti Carl Ludwig Engel.

Carl Ludwig Engel oli Tallinnan kaupunginarkkitehti 1808—1813. Sen jälkeen hän siirtyi Pietariin ja suunnitteli erään liikemiehen sokeritehtaan laajennuksen Turkuun sekä samalla piirsi Vartiovuoren tähtitornin. Engel palasi Pietariin parin vuoden kuluttua ja hänet nimitettiin Helsingin ”kaupunginarkkitehdiksi” 1816. Engel muutti perheineen Helsinkiin ja suunnitteli kaupunkiin useita rakennuksia, muun muassa Helsingin Senaatintorin ympärille.

Nykyään virolaisia arkkitehteja osallistuu Suomessa suunnittelukilpailuihin siinä missä suomalaisiakin suunnittelijoita. Lienee vain ajan kysymys, milloin virolaisarkkitehti voittaa jonkin Suomelle kansallisesti tärkeän rakennuksen suunnittelukilpailun ja saa nimensä Suomen rakennustaiteen historiaan. Ihan niin kuin Armas Lindgren ja Wivi Lönn Estoniateatterillaan ovat tulleet osaksi virolaisen rakennustaiteen historiaa.

 

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVITUS HANNU LUKKARINEN

 

Lue koko juttu näköislehdestä

Lue lisää samasta aiheesta
Armas Lindgren August Tammekann Carl Ludwig Engel Edgar Johan Kuusik Eliel Saarinen Frithiof Mieritz Pekka Vapaavuori Wivi Lönn

1.9.2022 | Historia

Kiek in de Kökissä on näyttely Baltian pakolaisten epävarmasta elämästä

Kiek in de Kökissä on näyttely Baltian pakolaisten epävarmasta elämästä

Tallinnan vanhassakaupungissa sijaitsevan Kiek in de Kök -linnoitusmuseon uusin näyttely ”Küüditatud” esittelee amerikkalaisen taiteilijan Krista Svalbonasin tutkimustyötä ja taidetta … Lue lisää

24.8.2022 | Historia

Tallinnan alku

Tallinnan alku

Paikka oli kuin seikkailuelokuvasta. Jyrkkärinteinen ylätasanko ja miltei sen juurella meri. Ylätasangosta vähän itään laski nopeajuoksuinen joki mereen hietarantaiseen … Lue lisää

15.8.2022 | Historia

Padisen luostarissa aistii vuosisataisen historian

Padisen luostarissa aistii vuosisataisen historian

Padisen luostarimuseon johtajalle Marje Kidronille parasta museoalueella on sen tarjoama rikkumaton rauha ja levollisuus. ”Kannustan kaikkia luostariin saapuvia pysähtymään … Lue lisää

25.7.2022 | Mainos | Ravintolat

Etelä-Viro kutsuu kylään!

Mainos Etelä-Viro kutsuu kylään!

Etelä-Viro on paikka, jossa kohtaavat nykyaika ja menneisyys, jännittävät maut ja aidot elämykset. Tiet ovat kiemurtelevia, mutta välimatkat lyhyitä. … Lue lisää

22.7.2022 | Historia

camera icon5
Kuressaaressa tutustutaan viikinkeihin ennen viikinkiaikaa

Kuressaaressa tutustutaan viikinkeihin ennen viikinkiaikaa

Saarenmaan museon näyttely ”Viikingid enne viikingeid” eli suomeksi ”Viikingit ennen Viikinkejä. Salmen laivahaudat – löydöt, jotka muuttivat historiaa” on … Lue lisää

13.6.2022 | Vapaa-aika

camera icon10
Patarein merilinnoitus kunnostetaan – työt on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna

Patarein merilinnoitus kunnostetaan – työt on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna

Patarein merilinnoituksen haltija US Real Estate kertoi kunnostavansa rakennuskompleksin. Yhtiö aikoo aloittaa työt myöhemmin tänä vuonna. Rakennuttaja haluaa kunnostaa … Lue lisää

31.5.2022 | Vapaa-aika

Viikonloppuna Tallinna juhlii – Vanhankaupungin päivät elävät tätä aikaa

Viikonloppuna Tallinna juhlii – Vanhankaupungin päivät elävät tätä aikaa

3.–5. kesäkuuta järjestettävät Tallinnan vanhankaupungin päivät nostavat esille Vanhankaupungin lukemattomia kiinnostavia kohteita ja tapahtumia, jotka elävät nykypäivässä, vaikka tapahtumapaikka … Lue lisää

19.5.2022 | Historia

Lauantaina on Museoyö – tapahtumaan osallistuu yli 200 museota ympäri Viroa 

Lauantaina on Museoyö – tapahtumaan osallistuu yli 200 museota ympäri Viroa 

Kerran vuodessa, toukokuisena lauantai-iltana museot ympäri Viroa avaavat ovensa vieraille ilmaiseksi. Museoyö on Viron suurin museotapahtuma. Tänä vuonna ympäri … Lue lisää