Aikamatkalla Viron sydämessä
Teksti Petri Saraste Kuvat SA Ajakeskus Wittenstein
Kahdeksankulmainen ja 30 metriä korkea linnan torni on Paiden pikkukaupungin symboli. Mutta
varsinainen yllätys paljastuu, kun astuu torniin sisälle. Edessä on jännittävä aikamatka Viron historiaan.
Viro on tunnettu monista keskiaikaisista linnoistaan. Niitä ovat muun muassa Kuresaaren, Haapsalun, Narvan ja Rakveren linnat. Vähemmälle huomiolle on jäänyt yhden Viron vanhimpiin kuuluvan pienen Paiden kaupungin linna, jonka rakentaminen alkoi jo vuonna 1265. Nykyisen muotonsa 30 metriä korkea torni sai korjausten valmistuttua vuonna 1993.
Kahdeksankulmaisesta linnan tornista, Pikk Hermannista on tullut 10 000 asukkaan kaupungin symboli ja suosittu turistikohde. Viime vuonna siellä vieraili noin 42 000 kävijää.
”Paidea kutsutaan Viron sydämeksi, koska se sijaitsee melko lailla maan keskipisteessä. Paidesta on noin sata kilometriä Tallinnaan, Pärnuun ja Tarttoon, siksi tänne on helppo tulla, vaikkapa vain päiväretkelle, mistä vaan”, kehuu markkinointipäällikkö Eliis Õunapuu.
Nykyään Paiden linna on osa Wittensteinin museokokonaisuutta. 1300-luvulla linnan ympärille rakennettiin pari metriä paksujen muurien suojaama kokoontumis- ja asumistila eli konventti. Pari vuotta sitten se uudistettiin EU:n tuella monipuoliseksi ja moderniksi historiakeskus Wittensteiniksi.
Harva tietää, että saksalaisen kirjallisuuden suurmiehen ja Nobel-palkitun Herman Hessen isä Johannes Hesse on syntyjään Paiden kaupungista. Hessen suvun toi Paideen kirjailijan isoisä Carl Herman Hesse (1802–1896). Hän toimi silloisessa keisarikunnassa lääkärinä ja on haudattu Paiden Reopalun hautausmaalle.
Viron historia kerros kerrokselta
Paiden linnan tornissa voi tutustua monipuolisesti Viron historiaan. Aikakoneena toimii hissi, jolla noustaan ylös kerros kerrokselta aikakaudesta toiseen. Tutuiksi tulevat muun muassa noidat ja ritarit, tsaarin aika sekä neuvostovuodet. Aikamatkaa on elävöitetty erilaisin ääni-, valo- ja videotehostein kahdeksassa kerroksessa.
Ensimmäisessä tutustutaan muinaisaikaan, jolloin palvottiin vielä haltijoita ja muita metsän jumalia. Samaan aikaan Euroopassa levisi jo käsitys vain yhdestä Jumalasta.
Seuraavassa kerroksessa mennään saksalaisten hallitsemien vuosien 1227 ja 1561 väliseen aikaan. Kerroksessa selviää muun muassa, miten vanhalla Liivinmaalla elettiin.
Liiviläiset kuolivat myöhemmin sukupuuttoon, mutta historiaan jäi nimi Liivinmaa.
Kerrosta ylempänä kerrotaan kuninkaiden ajasta vuosina 1561–1710. Vuonna 1291 kaupunkioikeudet saanut Paide, eli silloinen Wittenstein voi hyvin.
Tsaarien aikakaudella 1710–1917 Viron alueella vallitsivat saksan kieli ja mieli. 1800-luvulla alettiin virolaisille maaorjille myöntää uusia oikeuksia. He saivat sukunimen ja oikeuden omistaa omaisuutta sekä kiinteistöjä. Aleksanteri III rajoitti kuitenkin viron kielen käyttöä, mutta vähensi myös aateliston oikeuksia.
Neuvostomiehityksen aikana vuosina 1940–1991 myös Paiden kaupungista kuljetettiin ihmisiä vankileireille.
Uudelleenitsenäistymisen aikana 1991–2004 voi nähdä puolestaan iloisia ihmisiä, jotka muodostivat yli 600 kilometriä pitkän ihmisketjun läpi Baltian.
Aikamatka pelkästään tornissa kestää noin tunnin ja se tarjoaa hyvin avartavan ja hienosti toteutetun kokemuksen.
Tornissa on myös 60-paikkainen ravintola, josta saa monia perinneherkkuja. Se aukeaa yleisölle ensi keväänä.
Wittensteinin historiakeskus
- Pääsymaksu on aikuisilta 10 euroa, lapsilta 7 euroa ja eläkeläisiltä 9 euroa.
- Opastuksen historiakeskuksessa saa viron lisäksi suomeksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Majakat kutsuvat kesäretkelle
- Legendaarinen ravintola muutti Telliskiveen
- Romanttinen keidas Pelgulinnassa
Lue lisää samasta aiheestahistoria keskiaikaiset linnat kulttuuri linnat Virossa virolainen kulttuuri Wittenstein Wittensteinin museo
