Autolauttahaveri osoitti Saarenmaan liikenteen haavoittuvuuden – Silta olisi ratkaisu ongelmiin
Keskiviikkona 21. heinäkuuta tapahtunut autolauttaonnettomuus Muhun saarella osoitti Viron mantereen ja Saarenmaan välisen lauttaliikenteen haavoittuvuuden. Pienikin muutos kuljetuskapasiteetissä aiheuttaa täyden kaaoksen.
Torstaina ja perjantaina 22.–23. heinäkuuta oli autojono lautoille mantereen puolella yli viisi kilometriä ja Saarenmaankin puolella yli kilometrin.
Etukäteen tehdyt lauttapaikkavaraukset oli peruttu. Autoja otettiin lautoille saapumisjärjestyksessä. Tämä tarkoitti automatkaajille jopa kuuden tunnin jonotusaikaa. Samanlaisiin jonoihin pitää varautua joka vuosi esimerkiksi juhannuksen aikaan.
Yli kolme prosenttia virolaisista asuu suursaarilla, noin 42 500 ihmistä. Väkiluku kasvaa kesäisin rajusti, kun matkailijat saapuvat ja lomaansa viettävät virolaiset tulevat kesäasunnoilleen tai vierailemaan sukulaistensa luona. Kaikki he tarvitsevat toimivan yhteyden mantereen ja saarten välille.
Kesällä on Saarenmaalla, Muhussa ja Hiidenmaalla lähes joka viikonloppu joku suuri yleisötapahtuma. On folk-, rock, ooppera- ja -tanssifestivaaleja. Kaikkien niiden olemassaolo riippuu siitä, pääseekö muualta tuleva yleisö vaivattomasti tapahtumaan.
Myös saarten asukkaat käyvät mantereen puolella opiskelun, työn, terveydenhoidon tai jonkun muun syyn vuoksi. Lisäksi on vielä kauppa- ja tavaraliikenne.
Vaikka saarille pääsee myös linja-autolla ja lentokoneella, ne eivät sovi kaikille. Kesäaikaan ja viikonloppuisin ei ole varmaa, että matkalippuja on riittävästi. Ja jos kesäpaikka ei ole pääteiden varrella, ei sinne pääse ilman omaa autoa.
Saaret ovat suuria. Kehnon julkisen liikenteen ja taksien puuttumisen takia tapahtuu liikkuminen myös saarten sisällä yksityisautolla.
Autolauttamatka ei siis ole mikään huviristeily. Autolautat Saarenmaalle ja Hiidenmaalle kuuluvat Viron tieverkkoon.
Lauttojen maksullisuus on myös aiheuttanut keskustelua. Kummasta herättää myös se, että perjantaisin on lauttamatkan hinta mantereelta saarille kalliimpi kuin muina päivinä. Sunnuntaisin hinta taas nousee, kun matkustetaan saarilta mantereelle.
Saarenmaalle henkilöauto kuljettajineen maksaa yhteen suuntaan 11,40 euroa. Perjantaisin ja sunnuntaisin hinta on 15,60 euroa. Jokainen lisämatkustaja maksaa kolme euroa. Eli nelihenkiselle seurueelle maksavat viikonloppumatkan lauttamaksut Saarenmaalle noin 50 euroa.
Muilla Viron maanteillä ei tällaisia maksuja ole. Lauttalippu on puhdas tietulli. Näille autolautoille ei kukaan tule nauttimaan vain merimatkasta.
Tämä kaikki asettaa saarilla asuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin virolaisiin.
Matkailu on yksi Saarenmaan tärkeimmistä elinkeinoista. Jotta se toimisi ja kehittyisi pitää olla luotettava kulkuyhteys mantereelle.
Mielipidemittausten mukaan enemmistö saarenmaalaisista kannattaa sillan rakentamista Saarenmaan ja mantereen välille. Sillan vastustajat perustelevat kantaansa turvallisuuskysymyksillä ja pelolla siitä, että alueen omaperäisyys katoaisi.
Maksullisella sillalla olisi tietenkin samanlaiset valvontakamerat kuin nyt on satamissa. Jokainen Saarenmaalla vieraileva kulkuneuvo kuvattaisiin. Pitää myös muistaa, että matkailu tuo leijonan osan siitä rahasta, jolla saaret ylipäätään pidetään asuttuna. Ilman asukkaita ja tuloja ei ole myöskään omaperäistä kulttuuria.
Nyt lauttoja on kesällä liian vähän ja talvella liian paljon. Liikennemäärien kasvaessa on varmaa, että silta rakennetaan joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.
Viranomaiset ja lauttoja operoiva yhtiö antavat turhautuneille autoilijoille utopistisia ohjeita, kuten ”älkää matkustako perjantaina ja sunnuntaina.” Tähän voi vastata, että tavallisesti ihmiset käyvät töissä ja tavallisesti työaika on maanantaista perjantaihin. Siksi kesäpaikassa vieraillaan viikonloppuisin.
Silta mahdollistaisi käynnit Saarenmaalla ilman pelkoa lauttalippujen loppumisesta ja tuntien jonottamisesta.
Mantereen ja Saarenmaan välisen sillan rakentaminen maksaisi jo tehtyjen selvitysten mukaan noin 500 miljoonaa euroa. Nyt Viron valtio maksaa lauttaliikennettä operoivalle yhtiölle joka vuosi noin 20 miljoonaa euroa.
Tästä voidaan laskea, että silta maksaisi itsensä takaisin noin neljännesvuosisadassa. Lisäksi siltaa käyttävät ajoneuvot maksaisivat sillan ylityksestä maksun, jolla sen ylläpitokulut rahoitettaisiin. 25 vuoden jälkeen silta alkaisi tuottamaan Viron valtiolle rahaa.
Viron valtion tekemä sopimus lauttaliikennettä operoivan yhtiön kanssa päättyy syyskuussa vuonna 2026 eli sillan rakennuspäätöksellä on kiire.
Toimivien yhteyksien puuttuminen kiristää myös naapurisaarten välejä. Hiidenmaalla on oltu vihaisia, koska heinäkuisen haverin takia Viron mantereen ja Hiidenmaan väliä tavallisesti kulkeva uudempi autolautta Tiiu vaihdettiin vanhaan Regula-alukseen. Hiidenmaalaiset yrittäjät ovat uhanneet saarille liikennöivää yhtiötä jopa oikeustoimilla.
Tällaisia riitoja ei olisi, jos Saarenmaalle rakennettaisiin silta.
Hüttünen
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
Lue lisää samasta aiheestaHiidenmaa Kuivastu Muhu Saarenmaa silta suursaaret tunneli Virtsu