Karaoke, katkarapuleipä ja pallomeri – Esittelyssä Viking XPRS
Viking XPRS:in kotisatama Helsingissä on Katajanokka. Tuotepäällikkö Jaakko Ahti (oik. ylh.) tuntee laivaelämän perin pohjin. Laivan suuresta merimyymälästä löytää takuuvarmat tuliaiset.
Millainen laiva on Viikkari? Selvitimme mitä emofirman parhaisiin perinteisiin nojaava Viking XPRS pitää sisällään ja mitä uutta se tarjoaa.
Tallinnan ja Helsingin väliä liikennöivä Viking XPRS, Tukholmaan seilaavien kaunotarten pikkusisar, koki alkuvuodesta kasvojenkohotuksen. Vuonna 2008 valmistuneen, nyt siis jo 11-vuotiaan laivan pubi ja lastennurkkaus on pantu uuteen uskoon eikä pistorasioistakaan tarvitse enää tapella.
Matka alkoi Tallinnasta ja oppaana reissulla toimi Viking Linen tuotepäällikkö Jaakko Ahti.
Maaliskuisena tiistaiaamuna seitsemännen kannen Viking’s Inn Pub on lähes tyhjä, mitä nyt ikkunasyvennyksissä vedetään sikeitä. Eletään laivayhtiöiden kitukuukausia, sillä vasta pääsiäinen avaa matkailukauden kunnolla.
Seitsemänneltä kannelta löytyy pelihelvetti ja viihdetaivas
Aikaisemmin synkältä luolalta tuntuneen pubin värit ovat vaalentuneet. Tuolit ovat mukavampia ja tyylikkäämpiä. Punaiset baarijakkarat ja tummat rokokoohenkiset samettituolit piristävät ilmettä. Kokonaisuutena uusittu pubi muistuttaa viihtyisää saluunaa, johon on ympätty industriaalia tatsia ja metallista bling-blingiä.
Tilaa on muutenkin selkeytetty. Pelihelvetti on sijoitettu sisääntulon kahta puolta ja niiden viereen lisätty säilytyslokeroita. Yökerho Club X:n oven viereen tehdyssä sporttinurkkauksessa matseja voi seurata isoilta näytöiltä. Karaokekulmaus sai uuden lavan.
“Karaoke on pakko olla, muuten osa porukasta äänestäisi jaloillaan”, uskoo Ahti.
Pubin kautta pääsee Club X -yökerhoon, jota laajennettiin pari vuotta sitten. Tyylikäs tila tummine samettituoleineen, isoine ikkunoineen ja vaaleine verhoineen on aamukahdeksalta typötyhjä. Mutta jo parin tunnin päästä sen valtaa suomenruotsalainen tanssikansa, joka käy erikoisristeilyllä pari kertaa vuodessa.
“Meillä on joka päivä elävää tanssia. Keskiviikkoisin ja torstaisin Marion Rungin ja Lea Lavenin tapaisia tunnettuja artisteja, lauantaisin rokahtavampi stara. Oma suosikkini on Muska, daami joka saa tunnelman aina kattoon.”
Yksi vetonauloista on tietenkin laivan kummitäti Paula Koivuniemi. Kaksi kertaa kuukaudessa järjestetään teemabileitä kuten euroviisut tai ysäribileet. Nuoria kiinnostava uusi artistiryhmä ovat tubettajat ja vloggarit, jotka tulevat esiintymään, jakamaan nimmareita ja keskustelemaan faniensa kanssa.
Karaoken merkityksen huomaa iltalautalla Helsingistä Tallinnaan. Vaikka lautta on yhtä tyhjä kuin aamulla, karaokenurkkauksessa on vauhti päällä.
Janina vetää antaumuksella ja eläytyen Shirley Basseyn version upeasta I who have nothing -biisistä. Avopuoliso Jonas jatkaa J. Karjalaisen Sekaisin-kappaleella. Molemmat kuulostavat ammattilaisilta.
Hyväntuulinen pari kertoo käyvänsä säännöllisesti päiväristeilyillä karaokessa ja kuuntelemassa bändejä. Huviin yhdistetään myös ostokset.
Pelikenttä pikkuviikingeille
Kahdeksannen kannen iso keulakahvila Red Rose kuin rauhan satama, jonne etsiytyvät etenkin lapsiperheet. Alkuvuoden remontissa lasten leikkinurkkaus laitettiin uusiksi, ja ratkaisu palvelee varmasti kaikkia kahvilassa olijoita.
Nyt tenavilla on karsinoitu vähän leikkimökkiä muistuttava tila keskelle kahvilaa. Lastenhoitohuone on kätevästi aivan nurkan takana. Tilassa voi leikkiä ja askarrella sekä sukellella kohtuullisen kokoiseen pallomereen.
“Pallomeri on ikoninen juttu, joka pitää pintansa vuodesta toiseen. Se ei tarvitse nettiä eikä latausta.”
Laivan maskotti Ville Viikinki aloittaa duunipäivän usein jo seitsemän vuorolla. Ei kuitenkaan tänään, vaikka paikalla on yhdeksän kuukauden ikäinen pikkutyttö ainoana yleisönä.
“Ville Viikinki on todellinen stara”, hehkuttaa Ahti.
Laivakissa Ville päihitti muutama vuosi sitten jopa Anssi Kelan, joka sattui olemaan samassa tapahtumassa maissa esiintymässä. Ahdin mukaan Ville Viikingin halausjono oli paljon pitempi kun Anssin nimmarijono.
Villestä on kehitetty oheistuotteita kuten mukeja ja lakanoita. Ville-nukkeja voi ostaa avaimenperistä liki metrin mittaisiin (jos omatunto Tallinnasta palatessa on erityisen musta).
Kesäkaudella lastenosasto laajenee pallomerineen 7. kannelle, jossa pikkuväki valtaa keulan konferenssitilat kokoisuudessaan.
Papupyöryköitä buffetista
Aamubuffassa kasvisvaihtoehdot ja munakoisoksi osoittuva vegaaninen silli iskevät heti silmään, vaikka anti on edelleen aika lihavoittoista. Porukkaa näyttäisi laivan tyhjyyteen nähden olevan salissa paljon. Jaakko Ahdin mukaan buffetruokailu onkin suosituinta syömistä, ja hän vahvistaa myös panostuksen kasvisruokaan.
“Viime keväänä lisäsimme valikoimaan brunssin 10.30 lähdölle. Se osoittautui erittäin suosituksi ja on kasvattanut niiden määrää, jotka syövät molempiin suuntiin.”
“Joulubuffassa kasvislinjasto toi positiivisesti hämmästynyttä palautetta. Jopa raavaat lihansyöjät kokeilivat, kun lihapullien lisäksi tarjolla oli punajuuri- ja papupyöryköitä.”
Linjastojen oikealta puolelta löytyy myös pieni lastenbuffa, josta Jaakko Ahti tunnustaa nappaavansa toisinaan “älyttömän hyviä” bataattiranskalaisia.
“Laivan ikisuosikki on ikoninen katkarapuleipä. Sitä menee todella paljon. Niinhän sitä sanotaan, että ruotsinlaivat opettivat suomalaiset syömään katkarapua.”
Etukäteistilauksesta ryhmille toteutetaan erikoisruokavalioita, jopa kosher-ruokaa saa halutessaan. Gluteenittomat ja laktoosittomat ruuat on merkitty selkeästi.
Peräpään ravintola Wine & Dineen hakeutuvat rauhaa etsivät yksinmatkaajat, pariskunnat ja neljän hengen seurueet. Casual dining -tyyppinen a la carte sopii niille, jotka haluavat syödä yhden annoksen tai pitkän kaavan mukaan.
Ahdin mukaan jopa pubista saa purtavaa. Jos laiva on täynnä, ihmiset eivät liiku mielellään ja silloin on hyvä, kun sapuska löytyy läheltä. Viking pub tarjoaa uuniperunoita sekä hodareita aasialaisittain tai vegan-tuunattuna.
Oma lempiravintolani Viking XPRS:llä on ollut kahdeksannen kannen Blue Deli, osin siksi, että sen vieressä olivat aiemmin ainoat pistorasialliset työpisteet. Lautaselle voi kerätä mieleisensä kombon ja maksaa annoksen painon mukaan. Kymmenellä eurolla taltuttaa jo melkoisen nälän.
Seppo ja Marja käyvät laivalla herkuttelemassa
Iltabuffetissa on aamuakin hiljaisempaa. Viereisessä pöydässä buffetin antimista nautiskelevat Seppo (74) ja Marja (73), joille laivamatkat tuovat piristystä eläkepäiviin. Merelle vetää myös aiempi veneilyharrastus.
Kaarelassa asuva pariskunta tulee illalla autolla satamaan, yöpyy laivalla ja palaa seuraavana aamuna Helsinkiin. Kesällä jalkaudutaan tutustumaan Tallinnan ravintoloihin. Laivamatkoja kertyy vuoden aikana puolentusinaa.
“Tämä on tullut tutuksi. Jos tekee ostoksia sadalla eurolla, saa seuraavan reissun puoli-ilmaiseksi”, naurahtaa Seppo.
“Vähän tutkaillaan paikkoja, syödään, käydään ostoksilla, hytissä töllötellään televisiota ja sitten nukkumaan. Toisinaan kuunnellaan musiikkia, mutta ei olla tanssittu aikoihin”, Marja kertoo illan kulusta.
“Aikanaan tanssittiin”, muistuttaa Seppo.
Tämänkertainen buffa ei saa parhaita pisteitä, Marjan mukaan ruoka maistuu vähän seisseeltä. Henkilökuntaa hän kehuu miellyttäväksi, ainoastaan yksi pieni ongelma on.
“Minua vaivaa hurjasti, että lautaset ja lasit viedään niin nopeasti pois.”
Pop-up lounge ja 250 uutta pistorasiaa
Pistorasiaongelma lienee nyt selätetty: seinustapaikoille niitä on lisätty peräti 250 molemmille yleisökansille. Red Rose -kahvilan ikkunansyvennyksiin on toden totta ilmestynyt kauan kaivattuja virranlähteitä.
“Aika on muuttunut. Nykyään on läppäriä, tablettia ja vaikka minkälaista älylaitetta, jota pitää latailla – ja viihdyttää lapsia”, myöntää Ahti.
WiFikään ei yleensä vörki kovin hyvin keskellä merta. Jaakko Ahti lupailee, että loppusyksystä tilanne on jo parempi.
“Nettiyhteyttä pyritään parantamaan asentamalla lisäantenneja, jotka voimistavat puhelinoperaattoreiden omia 3G- ja 4G-verkkoja.”
Se helpottaisi laivan omaa satelliitin varassa olevaa wlan-yhteyttä, joka torppaa varsinkin, kun laiva on täynnä ja kassaliikenne syö ennestään vähäistä kaistatilaa.
Parhaiten netti toimii konferenssitiloissa, jotka löytyvät piilon vierestä, infotiskin takaa keulasta. Viking XPRS:ssä ei ole varsinaista loungea, mutta konferenssipuolella toimii (kesää lukuunottamatta) Coffee & Seat -palvelu, josta saa 15 eurolla rauhallisen työtilan, kahvia, teetä ja pientä naposteltavaa. Tämä pop-up tyyppinen lounge avataan netissä viikko etukäteen, ja paikan saaminen riippuu konferenssipuolen varaustilanteesta.
Kokousosastolla paikkoja esittelee tarjoilija Kaido Paloviir, joka valmistelee parhaillaan Helsingistä saapuvan ison ryhmän vastaanottoa.
“Liikematkustajat ovat aktiivisia huhti- ja toukokuussa. Toinen sesonki on syksyllä syyskuusta lokakuuhun ja jatkuu pikkujoulukaudella.”
Koko keulan käsittävä osasto on suuri, mutta sitä voi jakaa kätevästi väliseinillä. Kesällä koko konferenssipuoli muuttuu valtavaksi lasten leikkitantereeksi.
Viking Linella pitkään työskennellyt Kaido Paloviir on laivahommiin tyytyväinen. Vain harvoin meininki muistuttaa MS Romantic -sarjaa, jonka Kaido katsoi hekotellen ja yhtymäkohtia etsien. Viikkarilla työilmapiiri on hyvä ja työajat passelit.
“Viikko töissä ja viikko kotona. Se on mukavaa kun kotona on 4-vuotias poika, jonka kanssa ehtii olla.”
Olutlasti ostoskärryllä vaikka suoraan taksiin
Viking XPRS:ltä ei tarvitse lähteä kotiin ilman tuliaisia. Laivalla on kaksi kauppaa, iso merimyymälä 7. kannella ja Fashion shop kokousosaston vieressä. Tuoteryhmistä juuri vaatteet, kengät, korut ja kellot ovat kasvattaneet myyntiään. Myös ison myymälän vaatevalikoimaa on lisätty.
Myös viinien, samppanjoiden ja kuohareiden myynti kasvaa. Ahdin mukaan laatu kiinnostaa ihmisiä ja yhä enemmän ostetaan yli 10–20 euron tuotteita. Entäs olut?
“Hyvin menee edelleen”, naurahtaa Ahti.
Alkoholijuomia myymälästä saa vasta, kun laiva on päässyt Suomen aluevesiltä. Laivayhtiöt maksavat alkoholiveron halvempaan Viroon, ja verokanta muuttuu tuolla veteen piirretyllä viivalla.
Tuotteista voi tehdä ennakkoon niin sanotun pre-order-tilauksen joko netissä tai lomakkeella laivassa. Automatkustajille tilaus toimitetaan autokannelle, mutta autotonkin pärjää. Silloin henkilökunta pakkaa lastin ostoskärryyn, jonka voi työntää terminaalin kautta vaikka suoraan taksiin. Tarvittaessa taksikin tilataan valmiiksi.
Paalupaikka kiireisille
Matkoista suurin osa varataan nykyään netin kautta. Myös 20–30 hengen päiväristeilyporukat voivat ostaa liput netistä. Lähtöselvitysautomaatteja on terminaaleissa lahden molemmin puolin, joten asiakas voi hoitaa kaiken itse. Kännykässä toimiva matkalippu puuttuu vielä, mutta QR-koodiin pohjaava kännykkäsovellus on jo kehitteillä.
Automatkustajalle lähtö Tallinnasta on näppärää: rekisterinumeron lukeva järjestelmä ohjaa autoilijan laivaan jonottamatta.
Jaakko Ahdilla on läjä vinkkejä autolla kulkijoille. Autopaikkojen saanti on pääsiäisenä, sesonkiviikonloppuina ja kesällä usein kiven takana, joten lippu kannattaa varata hyvissä ajoin. Tämän kesän huippuja ovat laulujuhlat heinäkuun alussa ja Bon Jovin konsertti 2. kesäkuuta.
“Erityisesti matkailuautolle kannattaa hankkia paikka ajoissa, koska ne sijoitetaan rahdin ja bussien sekaan.”
Ahti muistuttaa lisäksi, että Viroon tulee ottaa mukaan paperinen rekisteriote. Ja valtakirja, jos auto kuuluu firmalle tai on liisattu.
Viking on kehittänyt hötkyilijöille oman tuotteen. Paalupaikka kiireiselle autoilijalle irtoaa10–20 eurolla, ja kulkupeli pääsee ulos ensimmäisten joukossa. Tuote kiinnostaa varmasti monia, jotka ovat kesähelteillä istuneet hikisessä autossa Katajanokan sumpussa.
Kesäaikatauluun huhtikuussa – lisälähtöjä kesällä
Matkustaminen on tuotepäällikkö Jaakko Ahdin mukaan muuttunut entistä enemmän reittipainotteiseksi, ja ihmisillä on hyvin erilaisia syitä lähtöön. Tyypillistä päiväristeilijää ei ole, ja nykyään ulkomaiset turistiryhmätkin tekevät päivämatkoja molemmista suunnista. Aikataulutuksessa pitää ajatella sekä virolaisia että suomalaisia.
Huhtikuun alusta Viking XPRS:n aikataulut muuttuvat, ja lähtöjä on perjantaisin ja sunnuntaisin kolme päivässä. Tallinnasta ensimmäinen niin sanottu rahtivuoro lähtee Helsinkiin perjantaina jo klo 4.15. Helsingin päässä laiva irtoaa laiturista 7.45, 14.15 ja 21.00.
“Monet Suomessa töissä olevat virolaiset matkustavat kotiin jo torstaina. Rakennuksilla tehdään usein nelipäiväistä viikkoa. Torstai-iltaisin autokansi onkin usein loppuunmyyty. Iltapäivälähtö palvelee taas niitä jotka tulevat kauempaa Suomesta.”
Paluu Tallinnasta sunnuntaina klo 22.15 puolestaan sopii niille, jotka haluavat olla mahdollisimman pitkään perheensä luona tai tulevat Tallinnan ulkopuolelta.
Esittelemme touko- ja kesäkuun numeroissa myös muiden laivayhtiöiden Tallinnan-laivat.
Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov
Lue lisää samasta aiheestalaivalippujen ostaminen laivan buffet lea laven marion rung muska paula koivuniemi viking xprs ville viikinki
