Verkkouutinen Liikenne- ja viestintäministeri Berner: tunnelin rakentamista ei voi aloittaa tänä tai ensi vuonna
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (2. vas.), Tallinnan kaupunginjohtaja Taavi Aas (vas.), Viron talous- ja rakenneministeri Kadri Simson sekä Helsingin pormestari Jan Vapaavuori keskiviikkona Tallinnassa FinEst Link -projektin tulosten julkistamistilaisuudessa.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner oli keskiviikkona Tallinnassa esittelemässä Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia kuvaavan FinEst Link -projektin tuloksia.
Tuloksista selviää, että julkisista varoista rahoitettavan tunnelin rakentaminen voisi alkaa 2025 ja tunneli olisi valmis 2040. Rakennuskustannusten arvioidaan olevan 13–20 miljardia euroa.
”Ennen kuin rakentamiseen lähdetään, tarvitaan myös toimeenpanokykyä, joka on realistinen. Nyt pallo on ollut maakunnilla, mutta kyllä valtioiden on yhdessä kaupunkien kanssa otettava koppi asiasta”, Berner kertoi haastattelussa The Baltic Guidelle.
Bernerin mukaan Suomi ja Helsingin kaupunki ovat toistaiseksi olleet tunnelin suunnittelussa tarkkailijoita eivätkä ole osallistuneet asiaan aktiivisesti. FinEst Link -tutkimuksen tulosten julkistamisen jälkeen olisi aika siirtyä eteenpäin.
”Aavistan, että Suomelta odotetaan vahvaa kantaa ja mitkä oikeasti ovat reunaehtojamme. Valtion kanta on, että rahti ja henkilöliikenne tarvitaan samaan tunneliin”, Berner sanoo.
Berner painottaa, että tunnelin rakentamisessa on lakisääteisiä ehtoja, joita on pakko noudattaa. Tunnelin rakentaminen vaatii ministerin mukaan suostumuksen kaikilta Itämeren mailta eikä ympäristö- ja muita lupamenettelyjä voi sivuuttaa.
”Se ei toimi, se ei olisi vastuullista. Se, että tunnelia alettaisiin tänä tai ensi vuonna rakentaa, ei ole mahdollista”, Berner sanoo.
Bernerin viittaus reunaehtoihin ja rakentamisaikatauluun liittyy toiseen tunnelisuunnitelmaan, jonka keulakuvana on suomalaisyrittäjä Peter Vesterbacka. Hänen suunnitelmassaan tunnelin rakentaminen aloitettaisiin tänä vuonna ja tunneli valmistuisi 2024. Toisin kuin FinEst Link -suunnitelmassa, Vesterbackan tunneli rahoitettaisiin täysin yksityisvaroin.
”Vesterbackan tunnelissa ei tietääkseni vielä kulje rahtiliikenne eikä se kytkeydy meidän liikennejärjestelmään. Infraa ei voi rakentaa niin, että siinä ei ole fundamenttia järjestelmää.”
Berner sanoo Vesterbackan suunnitelman olevan yltiöoptimistinen, kun taas FinEst Link -suunnitelma on ministerin mukaan hyvin konservatiivinen.
”Totuus on varmaan jossain siellä välissä”, Berner sanoo. Ministerin mukaan kaikilla suunnitelmilla pitää olla mahdollisuus eikä hän pidä mahdottomana, että rakentamiseen tarvittavia lupamenettelyjä nopeutettaisiin.
Seuraava askel valtioiden tunnelisuunnitelmassa on Viron ja Suomen hallitusten tapaaminen toukokuussa, jossa asia jälleen otetaan esille.
Ministeri Berner kertoi lisäksi haastattelussa The Baltic Guidelle, että Helsinki ja Tallinnan kaupunki ovat kehittäneet yhteistä matkalippujärjestelmää. Ministeri haluaisi nähdä lippujärjestelmän laajemmin.
”Omasta näkökulmasta toivoisin, että sama lippu kävisi Virossa ja Suomessa.”
Lue tästä The Baltic Guiden juttu FinEst Link -projektin tuloksista (7.2.2018).
Lue tästä The Baltic Guiden juttu Peter Vesterbackan tunnelisuunnitelmasta (23.1.2018).
Teksti Silja Hurskainen, kuva Raigo Pajula
Lue lisää samasta aiheestaAnne Berner finestlink Helsinki-Tallinna-tunneli peter vesterbacka tunneli tunneli Viroon
