Kun suomalaiset katosivat
Syyskuussa kerrottiin virolaismedioissa, että suomalaismatkailijoiden määrä väheni heinäkuussa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012. Meitä suomalaisia yöpyi virolaisissa majoitusyrityksissä 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan.
Kyseinen tilasto kertoo vain osatotuuden. Viron tilastokeskuksen lukuihin otetaan mukaan hotelleissa ja muissa majoitusyrityksissä yöpyneet suomalaiset, mutta hotelleissa yöpyy vain osa suomalaisista.
Nykyään moni suomalainen vuokraa asunnon tai majailee omassa kämpässään. Tämä porukka jää virallisten tilastojen ulkopuolelle.
Oikeaa suuntaa kesän matkailunumeroista antaa Helsingin Sataman tilasto, jonka mukaan pääkaupunkien välinen matkustajaliikenne kasvoi heinäkuussa 1,2 prosenttia vuoden 2016 heinäkuuhun verrattuna. Jotkin laivafirmat tehtailivat heinäkuussa jopa ennätyksiä. Viking Linella kasvua oli edellisvuoteen 24 prosenttia.
On kuitenkin hälyttävää, että suomalaisten määrä väheni hotelleissa. Sitä ei voi ohittaa olankohautuksella.
Spekulaatio vähenemisen syistä on kirjavaa. Joku veti Latvia-kortinkin esiin: syy vähenemiseen olisi se, että suomalaiset ajoivat satamasta suoraan Latviaan halvan viinan perässä.
Pieni kyselykierros suomalaisille matkanjärjestäjille toi valaistusta asiaan. Tallinnan hotellit olivat EU-puheenjohtajuuden takia buukattu täyteen jo keväällä. Ja jos huoneita olikin vapaana, niiden hinnat olivat pilvissä. Niinpä suomalaiset matkanjärjestäjät jäivät nuolemaan näppejään.
Myöhemmin kesällä, kun selvisi, ettei huoneita tarvittukaan EU-kokousryhmiä varten niin paljon, moni hotelli tarjosi vapaita hotellihuoneita Suomen suuntaan, mutta silloin oli jo liian myöhäistä.
Kärjistetysti voidaan sanoa, että pohjoisen vakioasiakkaat jäivät Tallinnassa kakkoseksi EU-virkamiesten kanssa.
Kesällä moni suomalainen suuntasikin ruuhkaisen Tallinnan sijaan Tarttoon. Yliopistokaupungissa kasvua oli heinäkuussa lähes 25 prosenttia.
Huolestuttavat uutiset matkailurintamalta jatkuivat syyskuun lopussa. Viron matkailun edistämiskeskus lopetti toimipisteensä Helsingin Viro-keskuksessa yli seitsemän toimintavuoden jälkeen.
Kysymys kuuluu, miten Viron markkinointi Suomessa hoidetaan tulevaisuudessa.
Jos Viro ei panosta markkinointiin, suomalaisten määrä vähenee oikeasti tulevaisuudessa. Ei kannattaisi unohtaa, mistä suunnasta raha Viroon virtaa – suomalaiset kun tuovat maahan miljardi euroa vuodessa.
Mikko Virta
Päätoimittaja
Lue lisää samasta aiheestaeas majoittuminen markkinointi turismi
