Suomalainen Virossa

Hannele Vuorinen tuli Saarenmaalle kesämökkiläiseksi jo 17 vuotta sitten. Vuonna 2006 mökkeily muuttui yritystoiminnaksi, kun Vuorinen perusti Orissaareen Haikaranpesän majatalon. Matkailun sekatyöläiseksi itseään kutsuva Vuorinen viettää puolet vuodesta Saarenmaalla ja on tulisieluinen saaren puolestapuhuja.

1. Mitä olet oppinut Virossa?

”Olen oppinut olemaan luonnon kanssa sinut. Nyt laivayhteydet saarille ovat jo hyvät, mutta ennen saattoi myrskyn takia joutua odottamaan satamassa pitkäänkin. Olen myös oppinut, miten luonto lääkitsee. Ymmärrän, mitä luonto antaa ja millaiset kasvit auttavat mihinkin vaivaan.

Virossa ihmiset ovat vähempään tyytyväisiä. Suomessa ollaan yltäkylläisyydestä sekaisin, on niin paljon vinkumista ja valittamista.

Olen oppinut, että Saarenmaata pitäisi markkinoida mystisenä paikkana. Täällä on hyvin vahva energia. Saarille kannattaa tulla sellaisen ihmisen, joka haluaa voimistuttaa itseään luonnossa. Kaupungista sellaista energiaa ei saa. Tallinnassa ja Kuressaaressa uuvun aivan täysin.

Saarenmaalla olen oppinut tuntemaan hyviä ihmisiä, joista on tullut hyviä ystäviä. Olen oppinut kielen, mikä on suuri rikkaus. Selviän hyvin erilaisissa virastoissa ja tunnen virolaista lainsäädäntöä.”

2. Mitä muuttaisit Virossa?

”Muuttaisin täysin palkkauksen! Minimipalkan pitäisi olla edes 700–800 euroa kuussa. Nykyinen järjestelmä erottaa perheet. Ei pitäisi olla niin, että äidin tai isän pitää lähteä ulkomaille töihin. Tämänhetkisillä palkoilla ei saa edes elämän perusjuttuja eikä pankista lainaa asunnon hankkimista varten. Tallinna on tässä asiassa aivan eri tilanteessa maaseutuun verrattuna.

Eläkkeen pitäisi olla sellainen, että se kattaa hoivan vanhainkodissa. Jos eläke on 400 euroa ja vanhainkotipaikka 650 euroa, niin tilanne on mahdoton. Minullekin soitettiin eräästä vanhainkodista ja kysyttiin, olisiko minulla koon 42 kenkiä. Myös vammaisilla pitäisi olla perustoimeentulo.” 

TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA HANNELE VUORINEN

Lue lisää samasta aiheesta