Erilaisten presidenttien maa
Pitkän, likaisen ja sotkuisen presidentinvaalin jälkeen valitsivat valitsijamiehet syksyllä 2016 Viron presidentiksi kansalaisille täysin tuntemattoman Kersti Kaljulaidin. Poliittisesti kokematon presidentti on 47 vuotta vanha nainen, jonka kykyä toimia maan johtajana epäiltiin. Kaljulaidin 24. helmikuuta pitämä itsenäisyyspäivänpuhe kuitenkin muutti monien mielipiteet.
Jos edellinen presidentti Toomas Hendrik Ilves oli tunnettu hyvistä ulkosuhteistaan erityisesti lännen suuntaan, tuntuu Kersti Kaljulaid keskittyvän enemmän kotimaan asioihin. Puheessaan Kaljulaid nosti esille monia Viron sisäisiä asioita aina perheväkivallasta viron kielen asemaan.
Viron ensimmäinen presidentti maan uudelleen itsenäistymisen jälkeen oli Lennart Meri. Hänestä on sanottu, että Viro ei tuolloin olisi voinut saada parempaa keulakuvaa. Kirjailijana ja kosmopoliittina Merillä oli hyvät suhteen poliittikoihin ja kulttuurivaikuttajiin ympäri maailman. Neuvostoyhteiskunnan paineen alla elänyt Meri myös tiesi, kuinka suhtautua Venäjään ja venäläisiin.
Kielitaitoinen ja sivistynyt presidentti toi henkilökohtaisen karismansa avulla Viron maailmankartalle. Lennart Meri teki presidenttikautenaan suurtyön Viron nostamisessa kansakuntana kansakuntien joukkoon.
Merin jälkeen Viron presidentiksi valittiin Arnold Rüütel, joka oli enemmän kansanmies. Jo neuvostoaikana vallan kahvassa ollut Rüütel oli täysin erilainen kuin joidenkin mielestä liian älykkö Lennart Meri. Presidentti Rüutel oli rauhallinen, sovitteleva ja tavallista kansaa puhutteleva johtaja.
Ruotsissa ja Yhdysvalloissa suuren osan elämäänsä elänyt presidentti Toomas Hendrik Ilves taas oli uuden kansainvälistyvän Viron keulakuva. Viron poliittisten puolueiden ulkopuolelta tullut Ilves jäi myös ehkä etäiseksi suurelle osalle kansaa. Presidenttikauden jälkeen tapahtunut EU-avustusrahaskandaali jäänee varjostamaan Ilveksen koko uraa Virossa.
Viron perustuslaki antaa presidentille vain vähän valtaoikeuksia. Valtaa vähentää myös se, että presidenttiä ei valitse kansa vaan valitsijamiehet. Presidentin tehtävinä on johtaa maan ulkopolitiikkaa, toimia puolustusvoimien ylipäällikkönä, nimetä hallitusneuvottelija sekä myöntää arvomerkit. Lisäksi vahva presidentti on arvovaikuttaja ja kansallinen johtohahmo. Vahvalla presidentillä on kuitenkin huomattavasti enemmän valtaa kuin perustuslaki säätää. Vallan määrään vaikuttavat presidentin persoona, älykkyys ja suhteet.
Maailman tilanne on muuttunut epävakaaksi populismin suosion kasvun, Iso-Britannian EU-eron ja Yhdysvaltojen presidentin vaihdoksen myötä. Vain aika tulee näyttämään, pystyykö presidentti Kersti Kaljulaid kokoamaan virolaiset yhteen myös vaikeina aikoina. Mutta toivokaamme, että noita vaikeita aikoja ei koskaan tule.
Hüttünen
PIIRROS: EVE JAANSOO
Lue lisää samasta aiheesta
