Retki etelän talvimaahan
Teksti ja kuva Mikko Virta, kartta Eve Jaansoo
Otepään seutua voisi verrata vaikkapa sydänhämäläiseen harjumaisemaan. Jyrkkien kukkuloiden väleissä vuorottelevat pienet järvet ja peltolaikut, tiet mutkittelevat mäkien yli tehden välillä huimiakin nousuja.
Otepää on saanut nimensä kirkon vieressä kohoavalta Linnamäeltä, sen muoto kun muistuttaa karhun päätä (Otepää – otson pää). Tarvomme mäen huipulle lumisia portaita pitkin, se kannattaa, sillä näkymä on hieno lumiseen laaksoon. Lehtipuita kasvavat metsät hohtavat talvella harmaan eri sävyissä.
Kaupungin eteläpuolella sijaitseva Pyhäjärven puisto on suosittu ulkoilualue. Tänään puistossa on rauhallista, vain pähkinänakkeleiden korkeat vihellykset kaikuvat puiden latvustoissa. Jalopuiden siimeksestä löytyy laululava ja järven rannassa seisoo muistomerkki tärkeän vieraan kunniaksi. Dalai-lama kävi 1991 pyhittämässä järven.
Pyhäjärven sanotaan olevan Viron kaunein järvi. Se on aikojen saatossa innoittanut niin kirjailijoita kuin taidemaalareitakin. Järveä kiertää 13 kilometrin pituinen luontopolku, jota pitkin voi tutustua rantojen luontoon ja historiaan.
Polun varrelle jäävät muun muassa parantava Armonlähde ja korkea Hubusemägi. Erityisen hieno näkymä järvelle avautuu Pyhäjärven kylpylän tornikahvilasta.
Kylpylän naapurissa kasvava Pyhäjärven Sotatammi nousee lumisessa maisemassa jylhänä kohti taivasta. Noin 400-vuotiaalla tammivanhuksella on ympärysmittaa 7 metriä ja korkeutta 22 metriä. Nimen puu sai 1841 tapahtuneen talonpoikien kapinan mukaan.
Tammen vierestä kulkee Murrumetsän polku, joka vie kulkijan Pyhäjärven puistoon ja Murrumetsään. Luonnosta kertovat opasteet ovat myös suomeksi.
Matka jatkuu kiemurtelevaa tietä pitkin Käärikulle, joka on tullut tunnetuksi suomalaispresidentin vierailusta. Urho Kaleva Kekkonen kävi 1964 Virossa ja ehti samalla reissulla sivakoimaan Käärikulla 17 kilometrin hiihtolenkin. Tarinan mukaan KGB:n miehillä oli tekemistä pysyäkseen Urkin perässä.
Tapahtuma teki virolaisiin lähtemättömän vaikutuksen, joten metsissä kulkee nyt Kekkose rada eli Kekkosen reitti. Voi vain kuvitella, miten Kekkosen suksi luisti korpikuusien katveessa reilu 50 vuotta sitten, matkan varrelle jäi muun muassa Vapaudenmäki.
Retken päätteeksi Harimäen tornissa tapahtuu jotain tavatonta. Lumisade lakkaa ja pilvet karkaavat taivaalta, tammikuisen auringon säteet muuttavat luonnon valkoiseksi ihmemaaksi. 25 metriä korkeasta tornista avautuva näkymä saa haukkomaan henkeä, vain kumpuilevia metsiä silmänkantamattomiin.
Hopeanvalkeaa lumihilettä leijailee hiljakseen tornin katolta, on aivan hiljaista, vain tikka nakuttaa lumen kuorruttamassa metsässä.
Lue lisää samasta aiheesta
