16.4.2026 | Historia

Varustusta, joka kestää rajummatkin ritarileikit

Teksti Timo Raussi 
Kuvat Saarenmaan museo / Rita Rahu

Jos Viron historialliset linnoitukset ovat mielestäsi nähtävyyksinä museomaisen ikäviä, kivimuureista ja ampuma-aukoista koostuvia rakennelmia ilman mukaansatempaavaa sisältöä, emme voi kieltää sinua jättäytymästä moisen ennakkoasenteen uhriksi. Toteamme kuitenkin, että museoesineissä, näyttelyissä, ja yleisönkin osallistumista rohkaisevissa aktiviteeteissa on huimia eroja.

Positiivisena näytteenä mainittakoon vaikkapa Rakveren linnoituksen henkilökunta. Eläytymisensä keskiaikaisten sotilaiden, linnanvoutien ja kievarin palvelustyttöjen rooleihin sekä toisaalta sanavalmiutensa välittää historiatietoja kiinnostavalla tavalla vierailijoille vetää vertoja monenkin kaupunginteatterin ammattinäyttelijöille. Ja se viekkaus, millä he pyöräyttävät matkailijan pikkusormensa ympärille eli kokeilemaan keskiaikaisia turnajaistaitoja, on savolaismaisen vastustamaton – toisinaan myös humoristisine seuraamuksineen.

Uutismielessä Saarenmaalla, Kuressaaren piispanlinnassa tammikuun lopulla avattu ja 29.11. asti esillä oleva “Kun miehet olivat rautaa“-näyttely on saattanut jo menettää kuumimman “painokoneet seis ja etusivu uusiksi“-arvonsa. Mutta sen esineet sekä henkilö, joka kyseisen haarniska- ja asenäyttelyn on luonut, ovat ehdottomasti kertomisen arvoisia.

Puolalainen käsityöläisseppä Sergey August on koko ikänsä ollut kiinnostunut ritarikuntien historiasta ja aikakauden sankareista. Intohimo kasvoi ja muuttui vuonna 2004 ammatilliseksi kutsumukseksi, mistä lähtien mies on valmistanut haarniskoja ja aseita perinteisin menetelmin – kuumennusahjon, vasaroiden ja kaiverrystyökalujen avulla. Myös tietyt työkalunsa hän on joutunut itse valmistamaan museoesineiden ja historiallisten piirustusten pohjalta.

Tuloksena pitkäjänteiselle työlle Augustin kokoelma on tänään kaikkiaan 80 täyshaarniskan ja 95 muun esineen laajuinen. Joukossa on niin 1400–1600-lukujen ritarihaarniskoja, sotilaiden taistelu- ja seremoniakypäriä kuin jopa kokonaisia hevoshaarniskojakin. Esineet on valmistettu niin pikkutarkasti, että yksityiskohdat ovat alkuperäisen visuaalisen estetiikan ohella myös toiminnallisia. Toisin kuin monet tämän päivän replikat eli kopiot, Augustin luomukset kestävät myös aitojen taisteluiskujen rasitukset – taaten samalla kantajansa liikkuvuuden.

Augustin panos historian autenttiselle esittämistavalle on saanut tunnustusta eri puolilla Eurooppaa. Ennen Kuressaarta hänen kokoelmansa tai osia siitä on ollut näytteillä useammassakin Puolan ja Saksan arvostetussa museossa, 1300-luvulla eläneen Puolan kuninkaan Kasimir III Suuren linnassa Niepołomicen kaupungissa Etelä-Puolassa sekä viime vuonna Virossa Vastseliinan piispanlinnan elämyskeskuksessa. Tällä hetkellä siellä on esillä vielä valikoima Augustin takomia keskiaikaisia häpeä- ja rangaistuskasvonaamioita.

Näyttely “Kun miehet olivat rautaa“ (“Kui mehed olid rauast“) on esillä Kuressaaren linnan koillissiiven salissa 14.5. asti keskiviikosta sunnuntaihin kello 11.00-18.00, ja sen jälkeen kesäkaudella syyskuun puoliväliin asti kaikkina viikonpäivinä kello 10.00-18.00. Pääsyliput näyttelyyn ja koko piispanlinnaan maksavat aikuisilta 13 €, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 10 € sekä kahden aikuisen ja lasten perhelippuna 29 €. Viron Museokortin haltijat sekä alle 9-vuotiaat lapset pääsevät linnaan ilmaiseksi.

Mitä muuta Kuressaaressa voi nähdä ja kokea – lue täältä, joskin huomioi kesätapahtumien osalta viime vuoden kalenteriin perustuneet päivämäärät.