Tuoretta tietoa Virosta
5.10.2025 | Kolumnit

Kuinka tulla virolaiseksi

Teksti Stewart Johnson
Kuva Andrei Chertkov

Kuinka tulla virolaiseksi

 

Stereotypiat ovat olemassa syystä. 27 Virossa viettämäni vuoden jälkeen olen vihdoin päättänyt ryhtyä virolaiseksi. Tämä on lista joistakin stereotypioista, joita minun täytyy oppia tai unohtaa onnistuakseni tavoitteessani ”virolaistaa” itseni.

Molemmilla isoäideilläni oli punaiset hiukset, joten ei ole mikään yllätys, että myös minä synnyin punapäänä. Noin viiden vuoden iässä hiusteni väri muuttui vaaleaksi, ja muutamaa vuotta myöhemmin taas ruskeaksi ja lopulta mustaksi. Nykyisessä iässäni ne käyvät läpi uutta muodonmuutosta ja muuttuvat harmaiksi. Mutta tullakseni täysin virolaiseksi minun täytyy  värjätä hiukseni. Kun opin viron kielen, ymmärsin, että viroksi värit punainen, blondi, ruskea, musta ja harmaa lausutaan kaikki ”kartul” (suomeksi peruna). 

 

Small talk vai big talk?

Minun täytyy myös unohtaa käsite ”small talk”. Virolaisuudessa on sallittua vain ”big talk”, eli voit puhua vain, jos asia on todella tärkeä. Niinpä sen sijaan, että katselisin taivaalle ja sanoisin: ”Onpa mukava ilma tänään, vai mitä?”, minun pitää kommentoida taivasta vain tärkeillä lauseilla kuten: ”Onko tuo kansainvälinen drooni?”

Tästä muistuu mieleeni lempivitsini suomalaisista ja virolaisista, jonka keksin juuri. Amerikkalainen kävelee baariin ja tilaa oluen. Suomalainen kävelee samaan baariin ja tilaa salmiakkikossun. Virolainen kävelee samaan baariin ja odottaa hiljaa puoli tuntia, että baarimikko huomaa hänet.

 

Mitä mieltä olet…?

Olen asunut Virossa hyvin pitkään, ja olen myös matkustanut virolaisten kanssa moniin maihin. Kun matkustin Yhdysvaltoihin virolaisen kanssa, paikalliset kysyivät aina kaksi kysymystä. Ensimmäinen oli: ”Missä Viro on?” Johon vastasin asiallisesti: ”Se on heti Latvian vieressä.” Toinen kysymys oli väistämättä: ”Mitä pidät Amerikasta?” Virolainen ystäväni vastasi: ”Normaalne.”

Kun matkustimme Ranskaan, ranskalaiset kysyivät: ”Mitä pidät ranskalaisesta ruoasta?” Ruotsissa: ”Mitä pidät Ruotsista?” Tai ”Mitä pidät Suomesta?” ”Mitä pidät Espanjasta?” Mutta kun itse olin ulkomaalainen Virossa, minulta kysyttiin: ”Mitä pidät virolaisista?” Niinpä minun on opittava jatkuvasti hakemaan hyväksyntää.*

*Tiedän kyllä, että tämä saattaa tuntua virolaisista loukkaavalta, mutta… tällainen on aina ollut kokemukseni. P.s. Olenhan ryhtymässä virolaiseksi syystä!

 

Viron politiikka

Viro on ohjelmoijien maa. Sitä opetetaan monissa päiväkodeissa ja suuri osa kansasta työskentelee sillä alalla. Tämä tarkoittaa, että minun, amerikkalaisen, oli helppoa tulla Viroon. Miksi? Koska politiikka synnyinmaassani on tiukasti binaarista: republikaanit ja demokraatit, ja molemmat yhtä hyödyttömiä. Virossa sen sijaan on kokonainen kirjo hyödyttömiä puolueita. Tämä tekee poliittisesta tyytymättömyydestä paljon tyydyttävämpää, koska poliittinen kirjo on niin värikäs. Jokainen puolue on yhtä lahjakas nostamaan elinkustannuksia ja vielä korottamaan veroja kaiken päälle. Isoäitini sanoivat aina, että politiikka on kuin puun lehdet: totta kai ne voivat vaihtaa väriä keltaiseksi tai punaiseksi, mutta lopulta ne aina putoavat ja ne heitetään roskiin.**

**Tiedän kyllä, että tämäkin saattaa tuntua virolaisista loukkaavalta, mutta… tällainen on aina ollut kokemukseni. P. s. Olenhan ryhtymässä virolaiseksi syystä!

 

Muiden stereotypioiden ymmärtäminen

Ehkä vaikeinta virolaiseksi ryhtymisessä on hyväksyä joitakin uskomuksia, joita en missään muualla edes harkitsisi. Esimerkiksi ajatus siitä, että kaikki vaivat voidaan parantaa kastamalla sukat viinassa ja laittamalla ne jalkaan. Olettaisin, että jos suomalainen tekisi näin, hänen sukkansa haisisivat salmiakilta.

En saa enää kätellä ystävääni sillä hetkellä, kun hän avaa oven. Minun täytyy odottaa kynnyksen ylittämistä ja vasta sisällä kätellä. Tai ruokapöydässä minun täytyy opetella jättämään viimeinen pala ottamatta, teeskennellä ettei sitä ole olemassakaan, jotta se menee hukkaan… Vaikka minulle on aina opetettu, että Kiinassa on nälkää näkeviä lapsia.

Tai latvialaiset. Minun täytyy hyväksyä vain Virossa esiintyvä yleinen uskomus siitä, että kaikilla latvialaisilla on kuusi varvasta. En saa enää kysyä, mitä tapahtui neljälle muulle. Kun pojat syntyvät Yhdysvalloissa, heille tehdään yleensä toimenpide nimeltä ”ympärileikkaus”. Olen aina miettinyt, onko latvialaisilla jotain vastaavaa…

 

Uskossa maan päällä

Kasvoin Yhdysvalloissa kaikenlaisten outojen uskomusjärjestelmien keskellä, esimerkiksi myyttien, joissa kuolleet nousevat haudoistaan. Virolaiseksi tullakseni minun täytyy kuitenkin hyväksyä, että vaikka virolaiset ovat yksi maailman ateistisimmista kansoista, monilla on monimutkainen uskomusjärjestelmä nimeltä ”maa usk” – mikä tarkoittaa uskoa maahan.

Minun täytyy hyväksyä, että maa on olemassa. Tämä ei ole täysin erilainen kuin litteän maan teoria, joka on virolaisille ihan ymmärrettävä, kunnes he matkustavat maahan, jossa on oikeita mäkiä tai jopa vuoria. Mutta näytitpä heille mitä tahansa, he uskovat aina, että maa on olemassa. 

Jos voin omaksua kaikki nämä uskomukset, tavat ja käyttäytymismallit, tiedän onnistuneeni virolaistamaan itseni! 

 

 

The Baltic Guiden tuoreita uutisia

Lue lisää samasta aiheesta
uskomukset virolainen kulttuuri virolaiset yhteiskunta

7.11.2025 | Kolumnit

Virossa ei olla puolueuskollisia

Virossa ei olla puolueuskollisia

Virossa järjestettiin lokakuussa paikallisvaalit. Muutokset puolueiden kannatuksissa olivat huomattavan suuria verrattuna pari vuotta sitten olleisiin parlamenttivaaleihin. Yllättävää oli myös … Lue lisää

5.11.2025 | Kolumnit

Naissaari on sodan, ruton ja anarkismin saari

Naissaari on sodan, ruton ja anarkismin saari

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. Kolme venäläistä MiG-31-hävittäjää loukkasi Viron ilmatilaa … Lue lisää

24.7.2025 | Kolumnit

Maailman kateusveroja

Maailman kateusveroja

Vaikka virolaiset itse sanovat, että kukaan ei ole niin kateellinen kuin virolainen toiselle virolaiselle, ei se ole totta. Suomalaiset … Lue lisää

10.7.2025 | Kolumnit

Virolainen kulttuuri osaa nojata vanhaan luodessaan uutta

Virolainen kulttuuri osaa nojata vanhaan luodessaan uutta

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. On kuuma kevätpäivä Pohjolan Rivieralla. Meretaren … Lue lisää

21.5.2025 | Kolumnit

Virolaiset elävät kesällä

Virolaiset elävät kesällä

Kesällä virolaisten suupielet nousevat ylöspäin. Ihmiset ovat iloisia ja jopa hymyilevät. Talvella hymyilevää ihmistä katsotaan ihmetellen: ”Onko tuolla kaikki … Lue lisää

8.5.2025 | Kolumnit

Suo luo virolaisen rauhan

Suo luo virolaisen rauhan

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. Lemmjõen tammi on komea talvellakin. Parisataavuotinen kansallispuu … Lue lisää

9.1.2025 | Kolumnit

Virolaiset olivat oikeassa

Virolaiset olivat oikeassa

Virolaiset voisivat nauraa suomalaisille, koska pohjoisnaapurit olivat niin naiiveja suhteessa Venäjään. Suomalaiset uskoivat tietävänsä paremmin yhteisen itäisen naapurimme aikeet … Lue lisää

8.1.2025 | Kolumnit

Kuinka näin pulun teatterissa ja mitä siitä ajattelin

Kuinka näin pulun teatterissa ja mitä siitä ajattelin

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. Satuin eräänä tihkuisena marraskuun päivänä helsinkiläisen … Lue lisää