24.7.2025 | Kolumnit

Maailman kateusveroja

Vaikka virolaiset itse sanovat, että kukaan ei ole niin kateellinen kuin virolainen toiselle virolaiselle, ei se ole totta. Suomalaiset voittavat kateuden määrässä etelänaapurinsa.

Virossa ei esimerkiksi ole niin sanottuja kateusveroja. Tulovero ei ole progressiivinen vaan tasavero. Perintöveroa, lahjaveroa ja varallisuusveroa ei ole. Omaisuutta ei Virossa veroteta eikä samasta asiasta makseta valtiolle montaa kertaa.

Esimerkiksi presidentti Alexander Stubb sanoi ministeriaikoinaan, että ”perintövero on lähtökohtaisesti kateusvero, jonka dynaamiset vaikutukset talouteen ovat usein negatiiviset”.

Osa suomalaisista rikkaista on jo äänestänyt jaloillaan. He ovat muuttaneet pois maasta. Tunnetuin heistä lienee pankinjohtaja Björn Wahlroos. Hän on kirjoilla Ruotsissa, jossa ei ole perintöveroa.

Suomessa tasaveroa vastustetaan väitteellä, että hyvin ansaitsevat maksavat liian vähän. Usein kuitenkin unohtuu, että tasaveromallissakin paljon hankkiva maksaa enemmän veroja kuin niukasti tienaava.

Väite, että ”rikkaat eivät osallistu talkoisiin”, on väärä, etenkin kun Suomessa on progressiivinen tuloverotus.

Viron tasaveromalli tarkoittaa, että tulotasosta riippumatta jokainen maksaa veroa samalla prosentilla. Nykyään tulovero on 22 prosenttia. Yritysten tuloveroprosentti on nolla, jos voitto jätetään yhtiöön. Kun voitto jaetaan osinkoina, maksetaan siitä yhteisöveroa.

Tasavero otettiin käyttöön jo vuonna 1994. Silloinen presidentti Lennart Meri oli merkittävässä roolissa maan itsenäistymisen alkuvuosien talouden uudistamisessa. Tasaveron käyttöönotto oli nimenomaan talouspoliittinen päätös.

Mallia ei ole vakavasti kertaakaan kyseenalaistettu, ja siirtyminen progressiiviseen tuloverotukseen lähitulevaisuudessa ei näytä todennäköiseltä. Tähän vaikuttaa se, että maan talouden kehitys on koko uuden itsenäisyyden ajan ollut erittäin hyvä. Virossa uskotaan, että korkea verotus on kasvun este.

Tasaveromallin lisäksi Virossa on muita veroja, kuten arvonlisävero, valmisteverot esimerkiksi alkoholille, tupakalle ja polttoaineille sekä työttömyys- ja eläkemaksut. Uuden ajoneuvoverolain myötä myös kaikki ajoneuvojen omistajat ja käyttäjät maksavat veroa ajoneuvoistaan.

Toki kaikkein pienituloisimpia ja heikoimmassa asemassa olevia pitää tukea. Tämä voidaan kuitenkin tehdä erilaisten avustusten ja lisien avulla. Mutta jos koko verojärjestelmä perustuu siihen, että kaikille jää suunnilleen yhtä paljon käteen verojen jälkeen, ei systeemi innosta lisätyön tekemiseen. Päinvastoin.

Suomessa esimerkiksi monet lääkärit ovat vähentäneet työtuntejaan tai yhtiöittäneet toimintansa. Joissakin harvoissa ammateissa tämä onnistuu, mutta tavalliselle palkansaajalle se on mahdotonta.

Lisäksi on todella vaikea houkutella ulkomaalaisia osaajia maahan, jossa verot syövät leijonanosan palkasta.

Viron talouden kehitys on ollut viimeisen 30 vuoden aikana huimaavan nopeaa. Toki tämä on kiihdyttänyt inflaatiota, mutta jo nyt virolaisten palkat ovat eurooppalaista tasoa. Vuonna 2024 keskipalkka oli jo yli 2 000 euroa kuukaudessa.

Virossa self made -liikemiehiä ihaillaan. Rikkaus ja menestyminen ei ole kirous. Maahan on syntynyt jo useita yli miljardin euron arvoisia yhtiöitä eli yksisarvisia. Menestyviä ihmisiä ei vihata tai halveksita, eikä työntekemistä ja ansaitsemishaluja rajoiteta veroja nostamalla.

Virossa on erittäin hyvin toimiva terveydenhoitojärjestelmä. Myös sosiaalisektori on viime vuosina kehittynyt. Koulutusjärjestelmä on yksi maailman parhaita, tiet ovat kunnossa ja rikollisuus vähenee. Rahaa tuntuu riittävän myös valtion kehittämiseen.

Hüttünen