23.4.2025 | Historia

Vironkielinen kirjallisuus täyttää 500 vuotta – harvinaisuuksia esillä Nigulisten museossa

Teksti Susanna Poikela 
Kuvat Tallinnan kaupunginarkisto, Tallinnan yliopiston akateeminen kirjasto, 
Gottfried Wilhelm Leibnizin kirjasto Hannoverissa

Wanradtin ja Koellin katekismus (1535)

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta ensimmäisen vironkielisen kirjan julkaisemisesta. Merkkivuotta juhlistetaan näyttävästi Tallinnassa, kun Nigulisten museossa avataan perjantaina 25. huhtikuuta näyttely Viron kirja 500. Reliikit. Esillä ovat virolaisen kirjallisuushistorian harvinaisimmat aarteet sekä tarjotaan läpileikkaus kirjallisen kulttuurin ja painotuotteiden kehitykseen 1500–1800-luvuilla.

Näyttelyssä on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua alkuperäisiin käsikirjoituksiin ja painotuotteisiin, jotka ovat juurtuneet syvälle virolaiseen kulttuuriin. Esillä ovat muun muassa Kullamaan veronkantokirja (n. 1524–1532), Wanradtin ja Koellin katekismus (1535), Georg Müllerin saarnat (1600–1607), Reiner Brockmannin runo (1637) sekä Wastne Testament (1686).

Vanhinta, vuonna 1525 painettua vironkielistä teosta ei ole säilynyt, mutta näyttelyssä voi nähdä harvinaisia fragmentteja Wanradtin ja Koellin katekismuksesta – ensimmäisestä osittain säilyneestä vironkielisestä painotuotteesta, joka käynnisti maan kirjapainoperinteen.

Monet näyttelyn teoksista ovat niin harvinaisia, ettei niitä yleensä aseteta esille. Lyhytaikaisesti nähtävillä ovat esimerkiksi Martin Lutherin kirjeet (1531–1533), Käsu Hansin valituslaulu (n. 1708) sekä Kristjan Jaak Petersonin laulut (1818), jotka on lainattu Tallinnan kaupunginarkistosta, Viron kansallisarkistosta ja kirjallisuusmuseosta.

Näyttelyn kuraattori Aivar Põldveen mukaan kokonaisuus kertoo tarinan virolaisten matkasta kohti sivistystä ja kulttuurikansaa. ”Näyttelyyn on koottu yhteen virolaisen kirjakulttuurin ja kirjoitetun sanan historia sen alkuhetkistä kansallisen heräämisen aikaan eli Kullamaan käsikirjoituksesta Kalevipoeg –eepokseen”, Põldvee kuvailee.

Nigulisten kirkolla itsellään on ollut tärkeä rooli Viron kirjallisuushistoriassa. Ensimmäiset painetut kirjat saapuivat sen kirjastoon jo vuonna 1470. Tallinnan ja koko Viron vanhin julkinen kirjasto ja nykyisen Tallinnan yliopiston tieteellisen kirjaston edeltäjä aloitti toimintansa Olavin kirkon yhteydessä vuonna 1552. Nigulisten kirjasto liitettiin siihen sata vuotta myöhemmin, ja pian kokoelmaa täydensi kirkon pastori Nicolaus Spechtin merkittävä kirjalahjoitus.

Näyttely on avoinna 25.4.–26.10. välisenä aikana. Lue lisää näyttelystä ja Nigulisten museosta täältä.