11.1.2025 | Kulttuuri

Avantgardistit rautaesiripun takana

Kaja Kärner ja Ülo Sooster

Teksti Susanna Poikela
Kuvat Viron taidemuseo, Susanna Poikela

Kaja Kärnerin maalaus Miehittäjät Kuressaaressa. 1957. Öljy, paperi. Viron taidemuseon kokoelmat.

Tartu sõpruskond ja Viron uudistusmieliset taiteilijat

Kaja Kärnerin (1920–1998) ja Ülo Soosterin (1924–1970) retrospektiiviset taidenäyttelyt ovat parhaillaan nähtävillä Tallinnassa.Kaja Kärner. Ystävyys ja aika ja Sooster 100. Näkymä yksityiskokoelmista tarjoavat hienon tilaisuuden tutustua kahden merkittävän virolaisen kuvataiteilijan teoksiin ja elämään.

Kaja Kärner ja Ülo Sooster opiskelivat 1940-luvulla Tarton taidekoulu Pallaksessa, Viron itsenäisyyden ajan merkittävimmässä ja arvostetuimmassa taideoppilaitoksessa. He olivat ystäviä ja Tartu sõpruskond -taideryhmän keskeisiä hahmoja. Taidekollektiivi oli ystävien keskenään muodostama kaveriporukka, jossa tehtiin uudistusmielistä taidetta ja vietettiin aikaa yhdessä. Molemmat taiteilijat, Sooster ja Kärner, ovat myös ikuistaneet toisensa maalauksiin, jotka ovat nähtävillä molemmissa näyttelyissä.

Ülo Sooster ateljeessaan Sretenskin bulevardilla Moskovassa vuonna 1970.

Ülo Soosterin muotokuva Kaja Kärnerista. Noin 1946–1948. Öljy. Yksityiskokoelma.

”Kärner oli niin lahjakas oppilas, että valmistuttuaan vuonna 1949 hänet kutsuttiin Tarton valtiolliseen taideinstituuttiin (entinen Pallas) opettamaan piirustusta. Samana vuonna alkoivat kuitenkin neuvosto-Viron sortotoimet, jotka iskivät erityisesti kulttuuriväkeen”, Kärnerin näyttelyn kuraattori Kersti Koll kertoo.

Ystävien muodostaman taidekollektiivin miesjäsenet, mukaan lukien Ülo Sooster, ja yksi naisjäsen, Ester Potisepp, kyyditettiin Siperian vankileireille. Kaja Kärner menetti jäsenyytensä Viron taiteilijaliitossa ja työnsä Tarton valtiollisessa taideinstituutissa. Seuraavat yhdeksän vuotta Kaja Kärner piirsi mainoksia myymälöille.

Ülo Soosterin maalaus Kolme vihreää katajaa. 1966–1968. Öljy, struktuuripasta. Heiki Mölderin kokoelma.

Ülo Soosterista tuli Virossa ”persona non grata”

Sooster ja muut Tarton taidekollektiivin miespuoliset jäsenet pääsivät palaamaan vankileireiltä Viroon vuonna 1956. Tartu sõpruskondin alkuperäinen kokoonpano oli taas koossa, mutta vain hetken. Soosteriin kohdistuva kateus ja poliittinen vaino tekivät taiteilijalle kestämättömäksi jatkaa elämäänsä Virossa, ja hän palasi venäläisen vaimonsa Lidia Serhin luokse Moskovaan. Vastoinkäymisistä ja välimatkasta huolimatta ystävyys ryhmän jäsenten välillä säilyi. Sooster vieraili säännöllisesti Virossa ja virolaiset taiteilijaystävät hänen luonaan Moskovassa. Tarttoon saapuessa Sooster suuntasi yleensä ensimmäisenä Kärnerin tai Valve Janovin ateljeeseen.

Moskovassa Soosterista tuli nopeasti sikäläisen maanalaisen taiteilijayhteisön keskeinen hahmo ja toisinajattelija. Hän oli myös erittäin tuottelias taiteilija, joka lyhyeksi jääneen elämänsä aikana loi tuhansia piirustuksia ja maalauksia. Nykyään hän on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista virolaisista kuvataiteilijoista.

Kaja Kärnerin maalaus Hiustenleikkuu. 1959. Öljy, kangas. Viron taidemuseon kokoelmat.

Maanalaista taidetta eurooppalaisessa hengessä

Kaja Kärner on maalannut monia maalauksia kuuluisasta kaveriporukastaan, ja niistä osa on nyt nähtävillä Adamson-Ericin museossa. ”Tartu sõpruskond halusi ylläpitää sotaa edeltänyttä ranskalaisen maalauskoulun perintöä ja eurooppalaista henkeä sekä omaksua uusia, länsimaalaisia taidevirtauksia ja tuoda niitä esiin teoksissaan”, Kersti Koll kuvailee.

Hyvä esimerkki tästä on Kaja Kärnerin maalaus Ameerika häält kuulamas (Kuuntelemassa Amerikan ääntä), joka näyttää miten kiihkeästi taiteilijat janosivat vapaata ilmaisua. Tällaisia töitä Kärner tosin ei voinut viedä näyttelyihin niiden neuvostovastaisuuden takia.

Kärnerin teosten värimaailma on vivahteikas ja lämmin. Hänen maalauksensa vangitsevat elävästi hetken ainutkertaisuuden, ja niissä on usein hienovaraista ironiaa sekä monitasoisia tulkintamahdollisuuksia.

Ülo Soosterin surrealististen töiden kolme merkittävää motiivia ovat kalat, katajat ja munat. Hän käytti monissa töissään kohotekniikkaa ja suuntautui jo varhain käsitetaiteeseen ja postmodernismiin.

18.10.2024–4.5.2025 Sooster 100. Näkymä yksityiskokoelmista,

Mikkelin museo, Weizenbergi 28, Tallinna.

25.10.2024–16.03.2025 Kaja Kärner. Ystävyys ja aika,

Adamson-Ericin museo, Lühige jalg 3, Tallinna.