12.2.2023 | Historia

Kartanoiden luvattu maa

Myös matkailija pääsee nauttimaan kartanoelämästä.

Teksti The Baltic Guiden työryhmä 
Petri Saraste, Mark Taylor, 
Susanna Poikela, Tapio Mäkeläinen, 
Antti Sarasmo, Timo Huttunen,
Kuvat Petri Saraste, Sagadin kartano, 
Vihulan kartano

Sagadin kartano oli omalla ajallaan yksi Viron vauraimmista.

Virossa on vielä nykyäänkin satoja kartanoita tai linnoja. Joskus ne ovat olleet saksalaisten, tanskalaisten tai venäläisten maanomistajien koteja, mutta nykyään niissä on museoita, taidegallerioita, kylpylähotelleja ja ravintoloita. Monet ravintoloista on mainittu myös Viron parhaiden ravintoloiden oppaissa. Osa kartanoista on yksityisomistuksessa.

Aikamatkalla 500 vuoden takaiseen Sagadin historiaan

Sagadin kartanoon johtava pikkutie on mutkitteleva ja liukas. Perillä on saksalaisen von Fockin aatelissuvun marjapuuron punainen komea kartano kellotorneineen, valkoisiksi kalkittuine kaaristoineen ja tiilikattoineen.

Sagadin kartanon historia yltää yli 500 vuoden päähän. Vanhat aitat, tallit, vaunuvajat ja navetat on entisöity nyt muihin tehtäviin. Nyt tässä Viron komeimpiin kuuluvassa, rakennustaiteellisestikin merkittävässä kartanokokonaisuudessa toimii museo, hotelli ja ravintola ja luontokoulu.

Nykyisen rokokoo-tyylinsä kartano sai vuonna 1796. Museon seinämaalaukset ovat Viron kauneimpia. Metsästyshallissa on esillä vuosisatoja vanha ja koko Baltian laajin metsästysaseiden valikoima.

Näin talvikuukausina kartanossa eletään hiljaisia aikoja. On vaikea kuvitella, että 1800-luvun puolivälissä siellä työskenteli noin 50 ihmistä. Sagadi oli myös aikanaan Viron vauraimpia kartanoita.

Kartanon herrasväen tärkeimpiä tehtäviä oli juhlien järjestäminen. Näyttävät pidot olivat hyvä tapa esitellä omaa vaurautta ja makua sekä urkkia samalla tietoa naapurien ja sukulaisten elintasosta.

Kairi Leemets sanoo, että vieraat etsivät rauhaa ja lepoa.

Häitä, merkkipäiviä ja konferensseja

Nykyään juhliminen painottuu kesään. Sesonki alkaa huhtikuussa ja jatkuu syyskuun loppuun asti. Sagadin myynti- ja markkinointijohtaja Kairi Leemets kertoo, että 17 prosenttia vieraista on suomalaisia. Muita ulkomaalaisia ryhmiä tulee Latviasta, Saksasta ja Ruotsista.

”Jouluna hotelli on täynnä suomalaisia. Yleisin vierailuaika on kaksi yötä”, Leemets kertoo. Vieraat hakevat yleensä rauhaa ja lepoa. Lahemaan metsät ja luontopolut kiinnostavat ja merikin on vain noin seitsemän kilometrin päässä.

Hotellissa ja kartanomuseossa järjestetään paljon häitä ja merkkipäiviä, kokouksia, seminaareja ja konferensseja. Hotellissa ja vierastalossa on yhteensä sata majoituspaikkaa. ”Kesällä matkaajat samoilevat metsässä, marjastavat ja sienestävät. Opiskelijoiden suosiossa on hostelli, jossa on tilaa noin 30 vieraalle sekä suomalainen sauna”, Leemets jatkaa.

Kesäisin vieraat nauttivat myös kartanoalueen vihreistä nurmikentistä, puiston jykevistä puista, ruusuistutuksista ja lammesta. Puistossa on yksi Viron suurimmista tammista, joka on 33 metriä korkea.

Konferenssimatkaajat pääsevät vasta entisöityyn museoon ilmaiseksi, muilta vierailu maksaa viisi euroa. Tänä päivänä Sagadissa työskentelee ympäri vuoden 35 työntekijää ja sesonkiaikana tämän lisäksi kymmenen kausityöntekijää.

Kartanon ravintolan ruokalista ei ole laaja, mutta annokset ja ruokalajien esillepano ovat guormet-tasoa.

Avoinna ympäri vuoden

Sagadi sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Tallinnasta ja Narvaan matkaa on noin 140 kilometriä. Alueella on myös monia muita kartanoita, kuten Vihula ja Palmse. Hinnat ovat talvikuukausina varsin edullisia. Kahden hengen huone on 68 euroa vuorokaudelta ja superior-huone 80 euroa. Sesonkiaikana perushuone maksaa 88 euroa ja superior 104 euroa. Yö hostellissa maksaa 15 euroa ihmiseltä.

Kartanon nykyinen isäntä on Viron metsähallitus eli Riigimetsa Majandamise Keskus.

Rakkaudella ja hyvällä maulla kunnostettu Vihulan kartano

Vihulan kartanon historia ulottuu aina 1100-luvulle ja tanskalaisaikaan Virossa. Viime vuosikymmenen aikana kunnostetussa kartanossa on kaikkiaan peräti 25 rakennusta. Kaksi merkittävää kartanon rakennusta ovat vanha vesimylly, joka on muutettu pieneksi museoksi ja kahvilaksi sekä kartanon viinakeittiö.

Näistä jälkimmäinen kerrytti 1800-luvulla vaurautta kartanolle, jolloin tislaamon valmistamaa viinaa myytiin. Nykyään Vihulan viinaa valmistetaan edelleen alkuperäisen reseptin mukaan.

Nauti hoidosta ekologisessa päiväspassa.

Vihula tarjoaa palveluja jokaiseen makuun

Lahemaan kansallispuiston mailla sijaitseva Vihula on pittoreskin maiseman ympäröimänä.

Kartanossa on uusittu, hyvin varusteltu ja moderni kylpylä. Kylpylässä on useita saunoja, porealtaita ja uima-allas. Kartanon ekologinen spa tarjoaa myös erilaisia hoitoja.

”Viikolla on hienoa tulla Vihulan kartanoon, koska silloin kylpylä on rauhallinen ja ihmisiä on vähemmän”, suosittelee Vihulan kartanon tapahtumapäällikkö Reelika Uleksin.

Lisäksi kartanossa järjestetään ohjattuja kierroksia, joissa tutustutaan tilan kotieläimiin, tuulimyllyyn ja ajoneuvomuseoon.

Talvella kartanon mailla voi myös luistella. Lähellä sijaitseva Lahemaan kansallispuisto tarjoaa mahdollisuuden reippailuun raikkaassa ulkoilmassa. Viikonloppuisin myös kahvila ja pubi ovat avoinna.

Kesäkuukausina on vielä enemmän tekemistä, kuten minigolf tai mahdollisuus vuokrata polkupyörä ja vierailla neljän kilometrin päässä sijaitsevalla rannalla. ”Vihulassa tulisi viettää useita päiviä, jotta ehtisi nauttia kaikesta, mitä kartanolla on tarjottavana”, toteaa Vihulan kartanon markkinointiprojektipäällikkö Dina Kivi.

Vihulan kartanon ravintolan ruokasalin viihtyvyyttä lisää takka.

Ruokaelämys kartanon upeassa juhlasalissa

Vihulan kartanon ravintolan annokset ovat fine dining -tasoa. Kolmen ruokalajin illallinen viineineen maksaa noin sata euroa henkilöltä. Ateria nautitaan Vihulan juhlasalissa. ”Mielestäni palvelu oli erittäin henkilökohtaista. Ruoka ja viinivalikoima olivat erinomaisia”, kertoo hotellivieras Ingrid Abel.

Buffetaamiainen on monipuolinen ja pöydästä löytyy kaikki klassiset aamupalaherkut. “Valikoima oli runsas ja terveellinen. Pöydässä oli myös lohta ja tuoreita hedelmiä”, kiittää Ingrid Abel.

Zen Deluxe –huone täyttää vaativammankin asiakkaan toiveet.

Palkittu ja edullinen pakopaikka kaukana kaupungin melusta

Vihulan kartano palkittiin vuonna 2020 arvostetulla ”Paras historiallinen hotelli Euroopassa” -tittelillä. Syy on helppo ymmärtää. Jopa standard-huoneissa on ensiluokkainen tunnelma. Kartanohotellissa on neljä eritasoista huonetta: standard, zen, zen deluxe ja zen-sviitti. Yhden yön hinta on 95–450 euroa.

Hinta sisältää aamiaisen ja pääsyn kylpylään. Hotelli tarjoaa myös useita erilaisia paketteja sekä lyhyempään että pidempään oleskeluun.

”Useat kanta-asiakkaamme Suomesta ovat yöpyneet luonamme jo yli 45 yötä ja se on paljon”, Reelika Uleksin selittää.

Tie Vihulaan

Ylivoimaisesti helpoin tapa päästä Vihulaan on autolla. Matka Vihulaan kestää hieman yli tunnin. Baltian asematorin bussipysäkiltä kulkee kerran päivässä myös linja-auto (linja 18V). Matka linja-autolla taittuu vajaassa kahdessa tunnissa. Hotelli tarjoaa myös kuljetuspalvelun.

Kartanoita joka makuun

Tietokirjailija Tapio Mäkeläinen on noin neljännesvuosisadan ajan järjestänyt joka kesä tuglasseuralaisille kartanomatkan Viroon. Aluksi asiantuntijaoppaana oli professori Juhan Maiste, myöhemmin professori Ivar Sakk. Vuosien aikana yli tuhat suomalaista on tutustunut virolaisiin kartanoihin, joita valikoitui kaikkiaan noin 250.

Matkoilla asiantuntijat kehittivät kartanoista 50 prosentin säännön, joka on:

2 000 – asiantuntijoiden mukaan nykyisen Viron alueella on ollut yhteensä kartanoita eri vuosisatoina
1 000 – on tiedossa ainakin kartanon nimi jollakin kielellä tai paikka, missä kartano on sijainnut
500 – on säilynyt jotakin, joskus vain puiston puuvanhus, osa entistä varastoaittaa tai muuta rakennusta
250 – on vielä nähtävissä jotain konkreettista kartanokauteen liittyvää
125 – tavallinen ihminenkin tajuaa ilman taustatietoja, että paikalla on joskus ollut kartano
62–63 – mainitaan nähtävyytenä
31–32 – turistiretkien kohteina

Tapio Mäkeläisen suositukset

Jos ei ehdi lähteä Tallinnaa kauemmas, niin voi tutustua Kadriorgin palatsiin ja Maarjamäen linnaan. Ensin mainittu on taidemuseo keskellä omaa entistä puistoaan ja jälkimmäisen eri rakennuksissa on kolmekin mielenkiintoista museota ja pihalla ajankohtainen neuvostokauden patsas- ja muistomerkkipuisto. Eikä unohtaa sovi myöskään Glehnin linnaa Nõmmen kaupunginosassa.

Tarton Karlovan kaupunginosasta löytyy samannimisen kartanon päärakennus, ja kun menee Viron kansallismuseoon, niin aivan vieressä on entisen Raadin kartanon puisto, jossa on esillä veistoksia, kartanon upea ulkomuuri ja vesitorni näyttelytilana. Entisen Tähtveren kartanon päärakennuskin on yhä olemassa. Nykyisin se on Maaülikool-korkeakoulun käytössä.

Haapsalun kaupungin alueella on sekä Uuemõisan kartano, että Ungrun linna ja nykyisin tyylikkääksi butiikkihotelliksi kunnostettu Villa Friedheim, entinen von Gernet-aatelissuvun kesäkartano.

Viljandin kartanon päärakennus on hiljattain kunnostettu upeaksi hotelliksi, joka tunnetaan nykyisin nimellä Schloss Fellin.

Tallinnan lähiympäristöstä Harjumaalta löytyy useita näyttäviä kartanoita. Niitä ovat muun muassa Alun kartano, Harkun kartano, Kumnan kartano, Laitsen linna, Maardun kartano, Murasten kartano, Sakun kartano, Sauen kartano ja Väänan kartano. Viron todellisiin kartanohelmiin kuuluvat myös Keila-Joan kartano sekä Kernun kartano että luostariraunioiden vierellä sijaitseva Padisen kartano.

Hyvän ruoan takia kannattaa matkustaa Muhun saarelle Pädasten kartanoon. Jos taas ajaa Tallinnasta Tarttoon, niin valtatien vieressä on herkullisesta ja edullisesta keittiöstään tunnettu Põhjakan kartano.

Suuret häät tai syntymäpäiväjuhlat voi järjestää joko Vihulan kartanossa Länsi-Virumaalla tai aivan Latvian rajan tuntumassa Taageperan kartanossa eli Schloss Wagenküllissä. Kylpylänautintoja kartanoympäristössä tarjotaan Schloss Wagenküllin ohella esimerkiksi Mäetagusen ja Sakan kartanohotelleissa Virumaalla.

Listalle pitää lisätä vielä Alatskivin linna Tartumaalla ja Sangasten linna Valgamaalla sekä Lahemaan kansallispuiston alueella sijaitseva Palmsen kartano.

Jos Viron kartanot alkavat enemmänkin kiinnostaa, niin lisävinkkejä löytyy pian 16-osaiseksi kasvavasta Tapio Mäkeläisen ”Tapion matkassa” -matkaopassarjasta.

Ritari sai oman kylän ja kartanon

Virossa on ollut suunnilleen kaksi tuhatta kartanoa ja se on paljon. Muinais-Viron valloittivat sydänkeskiajalla saksalaiset, jotka elivät feodaalisissa kuningaskunnissa. Valloitetusta Virosta jokainen ritari sai tietenkin oman kylän ja kartanon. Virolaiset saivat ostaa ja omistaa maatalousmaata vasta 1800-luvun puolivälissä. Siihen asti käytännössä kaikki maa kuului kartanoille.

Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin 1703 valtakuntansa pääkaupungiksi. Mitä kaupungissa tarvittiin, se tuotiin Virosta, joko rannikkoaluksilla tai maanteitse. Viron kartanoiden kultakausi alkoi, kaikki meni kaupaksi ja rahantuloa ei voinut estää. Viron kartanoiden kultakausi hiipui rautateiden tuloon 1800-luvun jälkipuoliskolla. Muualtakin voitiin nyt tuoda tavaroita Pietariin ja vieläpä edullisemmalla hinnalla”, kertoo Antti Sarasmo Viron kartanoiden historiasta.