 |
|
|
|
Y h t e i s k u n t a:
V niinkuin Viron Nokia
|
Viron pian väistyvä presidentti Lennart Meri on useaan otteeseen etsintäkuuluttanut Virolle omaa Nokiaa, jolla olisi virolaisille samanlainen hyvinvointia nostava merkitys kuin Nokialla suomalaisille. Virolaista Nokiaa ei ole kuitenkaan löytynyt
| Viron Nokia valmiina palvelukseen. |
|
|
|
 lkomaalaisille sellaisena esitellään usein Tallinnan Elcoteqia, joka on kuitenkin puhtaasti suomalainen firma.
Elcoteqin veroinen Nokia virolaisilla kuitenkin on, vaikka sitä tässä yhteydessä ei mielellään haluta muistaa: seksibisnes. Se kukoistaa ennenkaikkea suomalaisten rahoilla, mutta muitakin merkittäviä asiakasryhmiä on.
Tallinnassa 1000 prostituoitua
Viron aids- tukikeskus vierailee säännöllisesti Viron bordelleissa jakamassa valistusta turvaseksistä. Keskuksen johtaja Nelli Kalikova arvioi, että Tallinnassa on tällä hetkellä täysipäiväisesti töissä noin 1000 prostituoitua. Satunnaisempien osa- aikatyöläisten määrää ei tiedä kukaan.
Kalikovan mukaan pari vuotta sitten oli prostituoituja liki 2000. Osa heistä on löytänyt uuden ammatin, mutta huomattavan suuri osa on siirtynyt ulkomaille, lähinnä Euroopan Unionin maihin. Sen on tehnyt mahdolliseksi viisumivapaus.
Ulkomaiden suosio perustuu siihen, että työrupeamasta maksetaan jopa viisi kertaa paremmin kuin Virossa. Virossa saa jonkinlaista palvelua jo100- 200 markalla. Sillä rahalla ei Suomessa tarjota edes käsipäivää.
Tallinna ei ole koko Viro ja maksettua lempeä löytyy kaikista suuremmista kaupungeista. On vaikea edes summassa päätellä seksibisneksessä liikkuvia rahoja, mutta pieniä ne eivät ole.
Jos pelkästään Tallinnan 1000 prostituoitua tekevät viisi työsuoritetta päivässä i 200 FIM on kyseessä bisnes, joka tuottaa 300- 400 Mmk vuodessa ja onkin Elcoteqin suuruusluokkaa. Jotkut poliisit ovat arvioineet Viron seksibisneksen arvoksi 700- 800 Mmk vuodessa. Sitäpaitsi kaikki on verotonta. Samaan bisnekseen liittyvät esimerkiksi lukuisat pornokaupat ja strippausbaarit, joissa myydään kolme kertaa normaalia kalliimpia alkoholijuomia.
Poliitikot sulkevat silmänsä
Viron poliitikoille seksiteollisuus on ollut piilevä päänsärky, johon ei mielellään oteta kantaa. Kaksi kertaa viimeisten vuosien aikana on maan parlamentissa riigikogussa käsitelty prostituutiota. Toisen kerran se yritettiin kieltää ja toisen kerran laillistaa. Virossa nimittäin prostituutio ei ole sen enempää kiellettyä kuin sallittuakaan. Paritus on tosin kiellettyä niin kuin Suomessakin, mutta sitä koskevia syytteitä on ollut vain muutamia ja ne ovat päätyneet pieniin sakkoihin. Myös alaikäisen työvoiman pitämistä loitolla bordelleista on yritetty valvoa, mutta ei erityisillä tuloksilla. Parlamentin molemmat yritykset puuttua prostituutioon päättyivät suureen hiljaisuuteen ja ikäänkuin sopimukseen, että parempi vaieta ikävistä asioista silloin, kun ne tuottavat hyvin.
Viimeksi on seksibisnekseen puuttunut Tallinnan apulaiskaupunginjohtaja Ivar Virkus, joka ehdotti Tallinnaan Amsterdamin mallin mukaista punaisten lyhtyjen katua, jollaiseksi hän tarjosi heti Vapauden aukiolta lähtevää Tatari- katua.
Poliitikot haukkuivat kaupunginjohtajan pystyyn ja aloite haudattiin kiireen vilkkaa. Satunnaisesti se nousi esille vähän myöhemmin, kun muuan johtava poliitikko bongattiin Tallinnan kuuluisammassa ilotalossa Lily. Se muuten sijaitsee juuri Tatari- kadulla.
Latviassa on tehty lakialoite prostituution laillistamiseksi. Aloitteella on kaksi tavoitetta: Saada ammattikunta lääkärien valvontaan ja päästä verottamaan heidän tulojaan.
Virossa ei moiseen uskalleta ryhtyä. Tiedossa on hyvin, että Suomessa ja varsinkin Ruotsissa on paljon piirejä, jotka suhtautuvat kielteisesti kaikenlaiseen seksimatkailuun. Viron seksiteollisuushan perustuu turistien palveluun ja vientitoimintaan. Kotimainen kysyntä on minimaalista.
Paljon ongelmia
Valvomaton ja piilossa pidetty seksibisnes tuottaa monenlaisia ongelmia. Ensimmäiseksi tulevat mieleen sukupuolitaudit yleensä ja hiv erikseen. Viron hiv- räjähdys on tunnettu tosiasia. Viimeiset tiedot kertovat tältä vuodelta jo 800 uudesta tapauksesta ja vauhti senkuin kasvaa. Hivin leviäminen liittyy huumeisiin, mutta juuri niitä saadakseen nuoret naiset lähtevät seksitöihin.
Myös muu rikollisuus viihtyy prostituution ympärillä niinkuin kaikkialla, missä liikkuu runsaasti kontrolloimatonta rahaa. Laittoman ja veroja maksamattoman bisneksen on huono turvautua konfliktitilanteessa poliisiin. Bordelleista eivät ole kiinnostuneita kunnolliset turvafirmatkaan, joten suojelua niille myy mafia, ellei se satu olemaan suorastaan omistajana.
Seksityöläisten työsuojelusta ja muusta sellaisesta ei kannata puhuakaan. Välillä suojelumafia organisoi yksityiset juhlat, jotka tunnetaan nimellä “subbotnik”. Sana on neuvostoaikainen ja tarkoittaa lauantaitalkoita, jolloin kansalaiset ahersivat töissä ilman palkkaa.
Seksibisneksestä tienattu raha on tietenkin mustaa rahaa eikä sen peseminen mitenkään tervehdytä yhteiskuntaa.
Nuorison moraalillekaan ei ole erityisen hyväksi huomio, että ilotalon punkassa voi tienata enemmän kuin Viron pääministerinä. Alaikäisten prostituutio onkin lisääntynyt.
Pienehkö veropetos tehdään silloinkin, kun suomalainen liikemies palkkaa firmansa laskuun ja kuittia vastaan “tulkin” Tallinnassa käymiensä neuvottelujen ajaksi. Tulkkauspalvelun tasosta saa käsityksen vaikkapa virolaisen firman Merelind kotisivulta:
“Soitaka meille! Eskortifirma - teke teitä onnelliseks! Meidän tutöd voivat olla teidän seurassa 24 tundia päivässä ja autavad ratkeman kaikk teidän ongelmat...”
Ilmeisesti suullinen koe on mennyt paremmin kuin kirjallinen.
Viesti kulkee
Vaikka seksin mainonta ei Virossa olekaan kovin räikeää löytää halukas maksullista seuraa vuorokauden ympäri ja vaikka kuinka paljon. Käytännöllisesti jokaisella taksikuskilla on sopimus jonkun ilotalon kanssa. Tallinnalainen Heldur kertoo saavansa 500 kruunua eli n. 180 markkaa ilotaloon viemästään asiakkaasta. Tällöin on kysymys hieman paremmasta paikasta eli Nõmmelta tai Piritalta vuokratusta omakotitalosta.
Yleensä taksikuskit eivät tyrkytä, vaan heillä on hansikaslokero täynnä sopivia käyntikortteja. Mutta on tyrkyttäjiäkin, jotka ottavat asian puheeksi, kun autoon istuu “sen oloinen” miesseurue.
Sanayhdistelmä Sauna- Baar ulkomainoksessa kertoo jo paljon, varsinkin jos saunomista on mahdollisuus jatkaa esim. aamukuuteen. Ilmoituslehdissä Kuldne Börs ja Soov on kaikenlaisia tarjouksia hyvästä hieronnasta mukaviin saunatuokioihin.
Koska parittaminen on kiellettyä on keksitty paljon tapoja välttää sitä koskevia syytteitä, vaikka kaikki tietävätkin poliisia ja oikeuslaitosta myöten mistä on kysymys.
Esimerkiksi Lilyn omistaja Elvo Timm on aina selvinnyt asiasta käsiään levittelemällä. Hänhän vain vuokraa huoneita strippidiskonsa yhteydessä. Mistäpä hän voisi tietää mitä talon vieraat huoneissa tai saunassa tekevätkään.
Jotkut ilotalot on naamioitu suljetuiksi klubeiksi, joissa jäsenet voivat toki touhuta mitä huvittaa. Hieromaliikkeen omistajatar ottaa rahaa vain hieronnasta. Jos hänellä itsellään rupesi yhtäkkiä mieli tekemään, niin sehän on ihmisen yksityisasia.
Virossa vallitsee hyvin suuri yksimielisyys siitä, että annetaan Nokian tienata niin kauan ja niin paljon kuin mahdollista - ovatpa seuraukset sitten mitkä hyvänsä.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
