 |
|
|
|
T a l o u s:
Virolaisten lihatuotteiden hinnat ovat nousseet
|
Vuosien varrella monet ovat tottuneet ostamaan tuliaisiksi virolaisia lihatuotteita. Niiden hinnat ovat viime aikoina nousseet ja jotkut makkaralaadut ovat jopa kalliimpa kuin Suomessa.
| Yrjö, Ritva ja Timo Salo ostoksilla Tallinnan Stockmannilla. |
| Savonlinnalaiset metsämiehet Heikki Hannikainen ja Markku Lehtosaari varmistelevat, ettei villisikajahdissa pääse nälkä yllättämään. |
| Viilutus- ja pakkauslinjan toimintaa Rakveressä valvovat Ada Karu ja Maie Petrovits. |
|
|
|
 uore liha on sentään Virossa huomattavasti halvempaa. Hintojen kohoaminen johtuu osaltaan lihapulasta - esimerkiksi naudanlihaa joudutaan tuomaan Viroon ulkomaita.
Suomalaiset rakensivat 11 vuotta sitten Viron suurimman lihanjalostuslaitoksen Rakveren Lihakombinaatin. Yritys itse on 110 vuotta vanha. Mittasuhteet ovat melkoiset: lattia- alaa on 4 hehtaaria ja joka päivä tehtaan läpi pyyhkäisee 180 sikaa ja vastaava määrä naudanlihaa. Ketjun toisesta päästä tulee tuoretta lihaa ja lihajalosteita sitä vauhtia, että Rakvere on alan johtava yritys Virossa 35 %: n markkinaosuudella. Koko komeuden omistaa nykyisin suomalainen HK Ruokatalo Oyj.
HK Ruokatalon Baltian toiminnoista vastaava johtaja Ilkka Häyhä kertoo, ettei alku ollut ruusuinen kun lihakombinaatin enemmistöosakkuus ostettiin joitakin vuosia sitten. Heti perään tapahtui Venäjän talouden romahdus joka katkaisi viennin sinne. Tehtaan oli kiireesti ryhdyttävä etsimään uusia toimintalinjoja.
60 000 sikaa “Viru- hotellissa”
Sosialismin ajalla Viroa kutsuttiin Neuvostoliiton suureksi sikalaksi. Virolaisten yritysten lihanjalostustuotteet vain valitettavasti matkasivat Moskovaan ja Leningradiin. Tallinnassa ei nakkeja nähty kuin telkkarista K- kaupan Väiskin lihatiskillä. Noitten aikojen perintönä Rakvereen kuuluu tytäryrityksenä AS Ekseko, jolla on Viljandin lähellä varsinainen suursikala Rakennus on kuin kumoon kaadettu Viru- hotelli ja siellä majailee kerrallaan 60 000 sikaa. Aikoinaan se oli Juri Gagarinille nimetty jalostussikala. Epäselvää on mitä avaruuslentäjällä oli sikojen kanssa tekemistä, ellei sitten siansonnan haju noussut vallan taivaisiin.
Ekseko tyydyttää Rakveren sianlihatarpeen täysin ja kuukaudessa meneekin tuotantoketjusta läpi 5000 sikaa. Eksekolla on 8000 emakkoa ja se myy porsaita viljelijöille, joilla on kasvatussopimus lihakombinaatin kanssa.
Naudanlihaa saa lihakombinaatti Virosta vain puolet tarpeestaan, loppu tuodaan pääsääntöisesti Liettuasta. Ilkka Häyhä kertoo, että naudanlihan saannissa näkyy Viron maitotalouden kriisi, joka on vähentänyt lehmien määrän murtoosaan entisistä eläinmääristä.
Euroremontit edessä
Rakvere on suuri lihatuotteiden viejä, mutta tärkeimmät vientimaat ovat Latvia, Liettua ja Ukraina. Euroopan Unionin maihin ei viedä mitään, vaikka Eurooppa onkin antanut Virolle vientikiintiön. Maassa ei ole kuitenkaan yhtään lihanjalostuslaitosta, jossa kaikki vastaisi tiukkoja euronormeja. Rakvere aikoo investoida noin 150 Mmk uudistuksiin, jotka nostavat hygieniatasoa edelleen.
Virossa on noin 300 liha- alan yritystä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta saattaa yrityksiään eurokuntoon ja niinpä Unionin määräyksistä onkin monin paikoin tullut kirosana. Kuitenkin Viron oman lainsäädännön mukaiset hygieniamääräykset ovat osapuilleen samat kuin Euroopan Unionin. Liha- alan yrityksen pitää täyttää ne ensi vuoden heinäkuun loppuun mennessä, vaikka Euroopan markkinoille ei menisi muruakaan.
Suomeen Rakvere ei vie. Häyhä viittaa mm. erilaisiin makutottumuksiin, mutta tietenkään virolainen tytäryhtiö ei tule HK Ruokatalon kotimarkkinoille sekoittamaan kuvioita.
“Virolaiset tuotteet ovat tosihyviä”
Tallinnan Stockmannin elinarvikeosastolla on kaksi savonlinnalaista metsämiestä, Markku Lehtosaari ja Heikki Hannikainen. He ovat matkalla Hiidenmaalle villisikoja jahtaamaan ja evästä pitää olla.
Markku Lehtosaari kokoilee koriinsa erilaista tavaraa, paikallista makkaraa, lihasylttyä purkeissa ja Valgan keittokinkun.
- Olen ennenkin ostanut virolaisia lihatuotteita ja ne ovat tosihyviä, kehuu Lehtosaari ja aikoo palanpainikkeeksi ostaa Sakun olutta.
Hän arvelee, että virolaiset lihajalosteet ovat halvempia kuin suomalaiset. - Toisaalta kun mennään metsästysreissulle ei hintasarake ole kovin oleellinen. Pääasia että mukana on laadukkaat eväät.
Sahalahdelta kotoisin olevat Ritva ja Yrjö Salo ovat liikkeellä lohjalaisen pojanpojan Timo Salon kanssa. Rakveren 725 grammainen perhekinkku nousee koriin 46,40 markalla. Yrjö Salo arvelee, että Tallinnan Stockmannin kilohinta olisi 15- 20 mk edullisempi kuin Helsingissä.
Salot käyvät Tallinnassa pari kertaa vuodessa ruokaostoksilla. Sisäfilettä olisi tehnyt mieli, mutta he pitivät Stockmannin hintaa ( 83,60/ kg) kalliina ja tiesivät, että monin paikoin sitä saa Tallinnasta paljonkin halvemmalla.
Hintavertailu Helsingin ja Tallinnan Stockmannien kesken mk/ kg:
keittokinkku
nakit
lauantaimakkara, Tallinnassa doktorivorst
grillimakkara
porsaanpaisti
naudan sisäfile
|
Helsinki
79,50
26,33
28,33
12,25
34,90
149,00
|
Tallinna
40,00
25,80
31,35
20,50
28,50
83,60
|
|
|
