 |
|
|
|
V i r o n l u o n t o:
Kadriorgin puisto ja linna kuin timanttisormus
|
Ehdottomasti kauneimpiin n�ht�vyyksiin Tallinnassa kuuluu Kadriorgin linna, jossa on taidemuseo, sek� sit� ymp�r�iv� puisto, joka esittelee niin puistotaiteen historiaa kuin filosofisia elementtej�.
| S��nn�lliset istutuskuviot p��sev�t oikeuksiinsa ylh��lt� tarkastellen. Barokkityylin mukaan kataja sai olla 92 sentti� ja ruukkupuu 1.5 metri� korkea, fuksia taas 54 sentti�. |
| Joutsenlampi ja paviljonki. |
| Puiston johtaja Ain J�rve uskoo, ett� ns. alempi puutarha on kunnossa parin vuoden p��st�. |
| Mere allee- puistotie johtaa suoraan Russalkan patsaalle meren rantaan. |
|
|
|
 uisto ei ole suinkaan vain puu- ja pensaskokoelma, jonne on istutettu kauniita kukkasia, vaan m��r�tietoisen suunnitelmallisuuden luomus.
Kadriorg rakennettiin Pietari Suuren k�skyst� italialaisen arkkitehti Nicolo Michettin piirustusten mukaan 1700- luvun alussa. Koko komeuteen kuului p��linnan lis�ksi useita talous- ym. rakennuksia 120 hehtaarin alalla, nyt k�yt�ss� on 85 hehtaaria. Puiston perustamiseen vaikuttivat Pohjan sota, jonka taistoissa oli tuhoutunut alueella sijainneet kes�kartanot. Suora n�kym� tuli olla satamaan, jotta voitiin seurata laivaliikennett�. Historiallinen barokkipuisto on saanut vaikutteita ajan my�t� muistakin tyylisuunnista, viimeksi kansallisromantiikasta. Suunnitelmissa on entis�id� puisto v�hitellen alkuper�iseen asuun, josta j�ljell� on Pietari Suuren talo ja muutama muu rakennus, lampia, puita, puistok�yt�vi�.
O� Kadrioru Parkin johtaja Ain J�rve kertoo arkeologisten kaivausten yhteydess� tehdyn varsinaisia l�yt�j�.
-T�n� kes�n� aiomme kunnostaa kaskadit ja ns. alemman puutarhan kukkatarhan. Vett� suihkuttavat kaskadit symboloivat el�m�n alkua, on is� ja �iti, kukkapuutarha kuin lapsuusaika, suuruusj�rjestyksess� tulevat suihkul�hteet taas ovat el�m�n eri vaiheita ja viimeinen, korkein suihkul�hde on kuin vanhuuden kypsyys, kuvailee J�rve.
-Kadriorgin puisto on maassamme eniten tutkittu, se on innoittanut my�s monta kartanon omistajaa matkimaan sit�. Barokin s��nn�lliset muodot inspiroivat useita aatelisia.
-Kaikkiaan on s�ilynyt 40 erilaista suunnitelmaa puistosta, joten voimme istuttaa tulevaisuudessa koko lailla alkuper�isi� kukka- ja kasvilajeja. Nyt on vain alkuper�iset v�ris�vyt eli punainen ja valkoinen aina vierekk�in, istutuksen keskell� tummimmat v�rit. Esim. kev�tkukkien, tulppaanien, narsissien ja hyasinttien pit�� olla yksinkertaisia, ei kerrottuja kukiltaan ja niiden tulee olla nelj�ss� riviss�.
J�rve neuvoo katsomaan istutusten barokkimuotoja diagonaalisesti, alkujaan oli nurkissa korokkeet, joilta vaikuttavan komeuden saattoi hahmottaa aivan toisin kuin vieress� k�yskennellen.
Puistok�yt�vist� on entis�ity kaksi, Mere allee, joka johtaa Russalkan patsaalle ja Kaarna allee, Kadri allee odottaa vuoroaan. Puistok�yt�vill� oli omat funktionsa, ne olivat suoria maaston jakajia, joilla on selke� alku ja loppu. Kukat, patsaat ja aurinkokellot niiden varsilla toimivat houkuttimina jatkaa k�vely� etenp�in.
Viron suurin alpinario odottaa kunnostusvuoroaan, samaten t�ydellisesti h�vinnyt K�lakoda, laululava. L�ydetty ja avattu on osa puiston kanaleista ja silloista, osa lukuisista patsaista on h�vinnyt.
Muodonmuutoksia on vuosisatojen kuluessa tapahtunut puistossa useita: uudet muodissa olleet tyylit ovat tuoneet omat lis�ns�, joskin arkkitehdit ovat aina kunnioittaneet entist�. Viron ensimm�isen itsen�isyyden aikaan tehtiin suurempia muutoksia ns. yl�puutarhassa, jossa t�ytettiin Miraazi- lampi, rakennettiin aita keskelle kanalia, t�ytettiin niit� ja istutettiin umpeen monia diagonaliteit�. Yl�puutarhan osa on t�t� nyky� on presidentin linnan aluetta, jonne matkailijalla ei ole asiaa.
Kiistaa puista
Erilaisia puita on Kadriorgissa 692. 25 vuoden kuluessa on niit� h�vinnyt yli 300 ja puita tulisi nyt kaataa saman verran huonokuntoisuuden tai sairauksien takia. N�m� suunnitelmat ovat nostattaneet vastaan kansanjoukot, jotka ovat tottuneet tiheisiin ja korkeisiin jalopuihin. Mit��n hakkuuaukeaa ei kuitenkaan ole tulossa, vaan normaalia terveysharvennusta.
Puistok�yt�vi� ymp�r�iv�t hevoskastanjat, jotka esim. Mere alleen reunustoille on istutettu viime vuosina. Hevoskastanjat muuten maahan toi Pietari Suuri, samaten sireenit olivat h�nen ulkomaan tuliaisiaan.
Tammesalussa eli tammistossa on 62 tammea j�ljell�, joukossa Viron suurimpiin kuuluva yksil�. Ik�� mahtavilla puilla on n. 650 vuotta.
-Kadriorgin puistoa hoitaa 14 puutarhuria, mik� on aivan liian v�h�n, kun pinta- alaa on 85 hehtaaria, vanha kaupunkikin on alaltaan pienempi, toteaa J�rve.
P�ivitt�inen k�vij�m��r� vaihtelee ilmojen mukaan 2000: sta - 10 000: een. Puisto on Pietari Suuren toiveiden mukaisesti kaikille avoin. Kes�n mittaan j�rjestet��n esim. Joutsenlammen luona yleis�tapahtumia ja puiston �syntym�m�p�iv�n� 22.07. siell� kannattaa ehdottomasti poiketa.
[Teksti: Laura Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
