 |
|
|
|
V i r o n l u o n t o:
Kadriorgin puisto ja linna kuin timanttisormus
|
Ehdottomasti kauneimpiin nähtävyyksiin Tallinnassa kuuluu Kadriorgin linna, jossa on taidemuseo, sekä sitä ympäröivä puisto, joka esittelee niin puistotaiteen historiaa kuin filosofisia elementtejä.
| Säännölliset istutuskuviot pääsevät oikeuksiinsa ylhäältä tarkastellen. Barokkityylin mukaan kataja sai olla 92 senttiä ja ruukkupuu 1.5 metriä korkea, fuksia taas 54 senttiä. |
| Joutsenlampi ja paviljonki. |
| Puiston johtaja Ain Järve uskoo, että ns. alempi puutarha on kunnossa parin vuoden päästä. |
| Mere allee- puistotie johtaa suoraan Russalkan patsaalle meren rantaan. |
|
|
|
 uisto ei ole suinkaan vain puu- ja pensaskokoelma, jonne on istutettu kauniita kukkasia, vaan määrätietoisen suunnitelmallisuuden luomus.
Kadriorg rakennettiin Pietari Suuren käskystä italialaisen arkkitehti Nicolo Michettin piirustusten mukaan 1700- luvun alussa. Koko komeuteen kuului päälinnan lisäksi useita talous- ym. rakennuksia 120 hehtaarin alalla, nyt käytössä on 85 hehtaaria. Puiston perustamiseen vaikuttivat Pohjan sota, jonka taistoissa oli tuhoutunut alueella sijainneet kesäkartanot. Suora näkymä tuli olla satamaan, jotta voitiin seurata laivaliikennettä. Historiallinen barokkipuisto on saanut vaikutteita ajan myötä muistakin tyylisuunnista, viimeksi kansallisromantiikasta. Suunnitelmissa on entisöidä puisto vähitellen alkuperäiseen asuun, josta jäljellä on Pietari Suuren talo ja muutama muu rakennus, lampia, puita, puistokäytäviä.
OÜ Kadrioru Parkin johtaja Ain Järve kertoo arkeologisten kaivausten yhteydessä tehdyn varsinaisia löytöjä.
-Tänä kesänä aiomme kunnostaa kaskadit ja ns. alemman puutarhan kukkatarhan. Vettä suihkuttavat kaskadit symboloivat elämän alkua, on isä ja äiti, kukkapuutarha kuin lapsuusaika, suuruusjärjestyksessä tulevat suihkulähteet taas ovat elämän eri vaiheita ja viimeinen, korkein suihkulähde on kuin vanhuuden kypsyys, kuvailee Järve.
-Kadriorgin puisto on maassamme eniten tutkittu, se on innoittanut myös monta kartanon omistajaa matkimaan sitä. Barokin säännölliset muodot inspiroivat useita aatelisia.
-Kaikkiaan on säilynyt 40 erilaista suunnitelmaa puistosta, joten voimme istuttaa tulevaisuudessa koko lailla alkuperäisiä kukka- ja kasvilajeja. Nyt on vain alkuperäiset värisävyt eli punainen ja valkoinen aina vierekkäin, istutuksen keskellä tummimmat värit. Esim. kevätkukkien, tulppaanien, narsissien ja hyasinttien pitää olla yksinkertaisia, ei kerrottuja kukiltaan ja niiden tulee olla neljässä rivissä.
Järve neuvoo katsomaan istutusten barokkimuotoja diagonaalisesti, alkujaan oli nurkissa korokkeet, joilta vaikuttavan komeuden saattoi hahmottaa aivan toisin kuin vieressä käyskennellen.
Puistokäytävistä on entisöity kaksi, Mere allee, joka johtaa Russalkan patsaalle ja Kaarna allee, Kadri allee odottaa vuoroaan. Puistokäytävillä oli omat funktionsa, ne olivat suoria maaston jakajia, joilla on selkeä alku ja loppu. Kukat, patsaat ja aurinkokellot niiden varsilla toimivat houkuttimina jatkaa kävelyä etenpäin.
Viron suurin alpinario odottaa kunnostusvuoroaan, samaten täydellisesti hävinnyt Kõlakoda, laululava. Löydetty ja avattu on osa puiston kanaleista ja silloista, osa lukuisista patsaista on hävinnyt.
Muodonmuutoksia on vuosisatojen kuluessa tapahtunut puistossa useita: uudet muodissa olleet tyylit ovat tuoneet omat lisänsä, joskin arkkitehdit ovat aina kunnioittaneet entistä. Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikaan tehtiin suurempia muutoksia ns. yläpuutarhassa, jossa täytettiin Miraazi- lampi, rakennettiin aita keskelle kanalia, täytettiin niitä ja istutettiin umpeen monia diagonaliteitä. Yläpuutarhan osa on tätä nykyä on presidentin linnan aluetta, jonne matkailijalla ei ole asiaa.
Kiistaa puista
Erilaisia puita on Kadriorgissa 692. 25 vuoden kuluessa on niitä hävinnyt yli 300 ja puita tulisi nyt kaataa saman verran huonokuntoisuuden tai sairauksien takia. Nämä suunnitelmat ovat nostattaneet vastaan kansanjoukot, jotka ovat tottuneet tiheisiin ja korkeisiin jalopuihin. Mitään hakkuuaukeaa ei kuitenkaan ole tulossa, vaan normaalia terveysharvennusta.
Puistokäytäviä ympäröivät hevoskastanjat, jotka esim. Mere alleen reunustoille on istutettu viime vuosina. Hevoskastanjat muuten maahan toi Pietari Suuri, samaten sireenit olivat hänen ulkomaan tuliaisiaan.
Tammesalussa eli tammistossa on 62 tammea jäljellä, joukossa Viron suurimpiin kuuluva yksilö. Ikää mahtavilla puilla on n. 650 vuotta.
-Kadriorgin puistoa hoitaa 14 puutarhuria, mikä on aivan liian vähän, kun pinta- alaa on 85 hehtaaria, vanha kaupunkikin on alaltaan pienempi, toteaa Järve.
Päivittäinen kävijämäärä vaihtelee ilmojen mukaan 2000: sta - 10 000: een. Puisto on Pietari Suuren toiveiden mukaisesti kaikille avoin. Kesän mittaan järjestetään esim. Joutsenlammen luona yleisötapahtumia ja puiston “syntymämäpäivänä” 22.07. siellä kannattaa ehdottomasti poiketa.
[Teksti: Laura Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
