 |
|
|
|
Y h t e i s k u n t a:
Viron hallitus kaatuu 8. tammikuuta
|
Viron p��ministeri Mart Laar ilmoitti eroavansa teht�v�st��n 8.1. 2002. Virossa p��ministerin ero merkitsee automaattisesti koko hallituksen hajoamista.
|
|
|
Virossa on t�ll� hetkell� kolmen puolueen hallitus, jota my�s kolmiliitoksi kutsutaan. Hallituspuolueet ovat kansallisoikeistolainen Is�nmaan liitto, ylti�liberaalinen Reformipuolue ja sosialidemokraattinen Maltilliset. Oppositiossa puolestaan vaanii Viron suurin puolue Keskusta ja sen pel�tty p��mies Edgar Savisaar.
Hallituksen erimielisyydet johtuvat Tallinnan kunnallispolitiikasta. Tallinna on t�rke� kaupunki, siell� asuu 1/ 3 virolaisista ja tienataan 4/ 5 Viron rahoista. Viimeisten kunnallisvaalien j�lkeen Tallinnaa hallitsi samainen kolmiliitto, mutta pari viikkoa sitten Reformipuolue liittoutui Keskustan kanssa ja viskasi hallituskumppaninsa pihalle. Kaupunginjohtajaksi tuli Edgar Savisaar. Nyt toiset hallitusosapuolet ovat p��tt�neet, ett� porukan pett�neen Reformipuolueen kanssa ei yhteisty�t� jatketa.
Mit� sen j�lkeen voi tapahtua? Is�nmaan liitto ja maltilliset eiv�t halua kokeilla v�hemmist�hallitusta. Ilmeisesti hallitusyhteisty�h�n ryhtyv�t Keskusta ja Reformipuolue, joilla on 48 paikkaa 101- paikkaisessa parlamentissa. Enemmist�st� puuttuu vain kolme ��nt�, jotka esimerkiksi parlamentin ven�l�iset mielell��n myyv�t. Toinen asia on mill� tavoin t�llaiset hallituskumppanit kesken��n p�rj��v�t, sill� niiden ideologiset erot ovat suuret - itse asiassa puolueet ovat kuin tuli ja vesi.
My�s uudet parlamenttivaalit ovat mahdolliset, jos p��ministerikanditaatti torjutaan kolmesti parlamentissa. Siin� tapauksessa vaalit olisivat ensi huhtikuussa.
Parlamentarismi my�s kunnallispolitiikassa
Viron poliittinen j�rjestelm� poikkeaa suomalaisesta siin�, ett� parlamentarismi on viety my�s kunnallispolitiikkaan. Se merkitsee sit�, ett� kuntaa hallitsee liittoutuma, jolla on enemmist�. Sakki jakaa kesken��n virkapaikat ja usein my�s kunnan varat. Oppositio yritt�� huojuttaa enemmist��, jotta saisi omat miehens� asemiin.
N�in Tallinnassa tehtiinkin. Kaupungilla on nyt jo kolmas vuoden 2001 aikana valtaan astunut kaupunginjohtaja. Vuoden alussa kaupunkia johti entinen suurpankinjohtaja J�ri M�is. Kes�kuussa h�net vaihdettiin liikemies T�nis Paltsiin, joka oli Is�nmaan liitosta, kuten my�s M�is. Joulukuussa meni l�pi ep�luottamuslause ja Palts korvattiin kaupunginjohtajana Savisaarella. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Reformipuolueen Maret Maripuu, 27- vuotias tuore �iti. Saman tien saivat l�hte� Is�nmaan apulaiskaupunginjohtajat, joiden paikat �vallankaappaajat� jakoivat kesken��n.
Kaupunginjohtaja T�nis Palts olisi halunnut panna kerralla kuntoon Tallinnan kadut ja koulurakennukset. Tarkoituksena oli ottaa sit� varten lainaa 1,5 miljardia kruunua (96 miljoonaa euroa). Reformipuolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Siim Kallas l�i hokit asvalttiin. H�nen mielest��n koko Virossa ei kukaan en�� lainaa saakaan, jos Tallinna alkaa tuolla tavoin t�rs�t�.
Vallanvaihdon my�t� kaatui my�s lainahanke. Tallinnan kaduissa on ensi vuonna yht� paljon kuoppia kuin nykyisinkin.
Rikos ja rangaistus
Kolmiliitto oli pystynyt pit�m��n Edgar Savisaarta ja t�m�n Keskustapuoluetta paitsiossa yli kaksi vuotta siit� huolimatta, ett� Keskusta oli ylivoimainen voittaja sek� parlamenttivaaleissa ett� kunnallisvaaleissa Tallinnassa. Reformipuoluetta pit�� rangaista, tuumivat toiset hallituskumppanit.
Rangaistusvaatimuksella on vankka emotionaalinen pohja. Edgar Savisaar on Viron Paavo V�yrynen, jolla on paljon fanaattisia kannattajia ja yht� paljon fanaattisia vihamiehi�.
Viron nuoren p��ministerin Mart Laarin ero johtuu my�s aikamoisista vaikeuksista Is�nmaan liiton sis�ll�. Takana on kaksi pahaa ep�onnistumista. Syyskuussa tuli Viron presidentiksi vanha johtokommunisti Arnold R��tel, kun hallituspuolueet eiv�t kyennneet kesken��n sopimaan yhteisest� presidenttiehdokkaasta. Tappio Tallinnassa kruunasi kehityksen, jota monet puoluetoverit luonnehtivat armottomaksi tyrimiseksi.
Syyn� on outo vaalij�rjestelm�
Viron politiikan kummallisten v��nt�jen perussyy on vaalij�rjestelm�ss�. Puoluejohtajat voivat tehd� kaikenlaisia lehm�nkauppoja, sill� heill� on vaalij�rjestelm�n takia enemm�n valtaa kuin kuin koko muulla puolueella yhteens�.
Virossa on parlamentin vaaleissa k�yt�ss� ns. puoluelistasysteemi. Puoluejohtajat voivat nostaa listalla suosikkejaan ja pudotella vastustajiaan.
Viime vaaleissa vain viisi ehdokasta sai ��ni� niin paljon, ett� heid�n mandaattinsa oli selv� riippumatta sijainnista puoluelistalla. Puolueiden saamien ��nien perusteella p��si 101- paikkaiseen parlamenttiin per�ti 21 kansanedustajaa, jotka henkil�kohtaisesti saivat alle 500 ��nt�. Enn�tyst� pit�� Valentina Vysotskaja, josta tuli kansanedustaja 64 ��nell�.
T�m� ei ole viel� asian hulluin puoli. 56 kansanedustajaa p��si Viron parlamenttiin riigikoguun t�ysin riippumatta heille annetuista ��nist�. He olisivat p��sseet sinne, vaikka kukaan ei olisi saanut yht��n ��nt�, kiitos hyv�lle sijainnille puoluelistalla!
Parlamentaarikon tuoli on l�mmin ja palkka kohtalainen. Kun puoluejohtajat p��sev�t ne jakamaan riippumatta siit�, miten ihmiset ��nest�v�t, on puoluejohtajan valta tietenkin suuri. Toisaalta kansa on Virossa vaaleista juuri t�st� syyst� vieraantunut, ��nestysprosentit ovat skandaalimaisen matalia vaalista toiseen.
Aika n�ytt�� mihin suuntaan puoluepomot Viron valtiota ohjailevat. T�m�nhetkiset j�ljet eiv�t n�yt� kaikkein parhailta. Virossakin voisi omaksua sen vanhan totuuden, ett� vaikka demokratia on surkea j�rjestelm�, ei parempaakaan viel� ole keksitty.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Peeter Langovits]
|
|
