 |
|
|
|
N�ist� puhutaan
|
Valtiolliset symbolit vastatuulessa
Jostakin syyst� on Virossa her�nnyt henki, jonka mukaan valtiolliset symbolit tulisi vaihtaa. Homma l�ksi liikkeelle lipusta. Virossa on jo jonkin aikaa puhuttu, ett� ei pit�isi leimautua joksikin Baltian maaksi, vaan tulisi pyrki� pohjoismaiden joukkoon. Siit� siis aatos ottaa omaksi ristilippu, jolla kuitenkin s�ilyisiv�t perinteiset v�rit, sininen, musta ja valkea.
Seuraavaksi havaittiin, ett� kansallislaulu �Mu isamaa� on s�velelt��n t�sm�lleen sama kuin Suomen �Maamme�. Tulevissa olympialaisissakin on huono tiet�� kumman maan edustaja hiihti kovempaa. Tarvittaisiin siis ikioma kansallislaulu. Ja kun n�in pitk�lle p��stiin alkoivat valtion vaakunaan kuuluvat kolme laihaa leijonaa saada kyyti�. Toistaiseksi asia on yleisen keskustelun tasolla, jossa tietenkin my�s konservatiiviset ��net ovat vahvoilla. Virallisia aloitteita muutoksiksi ei ole olemassa.
Kirkkoh�it� tulossa
T�h�n saakka ei Virossa ole ollut mahdollista pit�� kirkkoh�it�, sill� papeilla ei ole ollut oikeutta vihki� ket��n. Avioliitot solmittiin valtiollisessa �Onnenpalatsissa� ja kirjattiin perheasian viraston kansioihin. Sitten vietiin kukkia Leninin patsaalle, nykyisin Tallinnassa Rusalkan muistomerkille, kun Lenin on myyty romuraudaksi.
Nyt on sanomalehdiss� julkaistu nimilista 69 pastorista, jotka on koulutettu pareja vihkim��n ja ovat saaneet vastaavan lisenssin. Ensimm�iset pariskunnat vihittiin joulunpyhin�.
Virolaiset haluaisivat duunia
Euroopan Unionissa on taattu ty�voiman vapaa liikkuminen - mutta ei niin �kki�, kuin moni toivoisi. Virolla on neuvotteluissa lopettamatta asiaa koskeva sopimus, sill� monet valtiot ovat vaatineet seitsem�n vuoden siirtym�aikaa. Suomi on ilmoittanut tyytyv�ns� kahden vuoden karanteeniin. Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Irlanti ovat luvanneet laskea virolaiset t�ihin heti kun maasta tulee Unionin j�sen.
Erityisesti Suomen ty�markkinat kiinnostavat virolaisia. Kieli on samantapainen ja helppo oppia, keskipalkat ovat kuusi kertaa korkeampia kuin Virossa ja elintaso noin kolmenkertainen. Euroopan keskitasosta on virolaisen ostovoima t�ll� hetkell� 34%.
Mutta toisaalta... Virossa on kroonillinen pula ammattitaitoisesta ty�voimasta. Eik� kyse ole vain atk- guruista. Viron telakat esimerkiksi pystyisiv�t tarjoamaan maailmalle kymmenen kertaa enemm�n tuotteita, jos olisi hitsaustaitoisia miehi�. Lieneek� kovinkaan viisasta politiikkaa avata tie ulkomaille niille viimeisillekin hitsareille?
|
|
