 |
|
|
|
Virolaisia kielikylpyj� ja kylmi� suihkuja
|
Viro on suomalaisten suosituin ulkomaan matkakohde. Nyky��n moni suomalainen onkin kiinnostunut Virosta ja virolaisista niiin paljon, ett� p��st�kseen paremmin sis�lle naapurimaamme el�m��n on ryhtynyt opiskelemaan viron kielt�.
Suomessa kansalaisopistot, ty�v�enopistot ja yksityiset kielikoulut tarjoavatkin kiitett�v�n paljon mahdollisuuksia opiskeluun. Yll�tt�v�ksi ongelmaksi on kuitenkin muodostunut kielitaidon k�yt�nn�n harjoittelun vaikeus. Erityisesti Tallinnassa ja muualla pohjois- Virossa ei kielen alkeet p��h�ns� p�nt�nnyt suomalainen p��se taitoaan k�yt�nn�ss� kokeilemaan, saati harjoittelemaan keskustelemista.
Kun suomalainen Tallinnan matkallaan haluaa k�ytt�� oppimaansa kielt� ja esitt�� kysymyksen viroksi, saa h�n tavallisesti vastauksen suomeksi. Joskus k�yd��n pitki� keskusteluja niin, ett� suomalainen puhuu virolaiselle viroa ja virolainen suomalaiselle suomea. Se kumpi uskoo puhuvansa keskustelukumppaninsa �idinkielt� huonommin tai kumman hermot pett�v�t ensimm�isen�, vaihtaa kielens�. Yleens� se on suomalainen. Virolaiset ovat ylpeit� kielitaidostaan ja hekin haluavat harjoitella televisiosta oppimaansa suomea.
P��st�ksen kokeilemaan kielitaitoaan pit�� suomalaisopiskelijan matkustaa etel�- Viroon, alueelle, jossa Suomen TV ei ole opettanut suomea virolaisille ja jossa ei ole suomalaista massaturismia.
Ongelma ei satuta ainoastaan maassa vierailevia suomalaisia. Esimerkiksi ven�l�inen Oleg, joka on syntynyt Virossa ja joka hankkii elantonsa arvostettuna rakennusmiehen�, ei koskaan puhu viroa, vaikka h�n sit� v�h�n osaakin. Virolaiset ty�kaverit ja tuttavat puhuvat Olegille ainoastaan ven�j��. Kun Oleg joskus aikoinaan on yritti puhua virolaisille viroksi, h�nen tekemilleen virheille naurettiin. Niinp� Oleg p��tti, ett� nyt riitti. Ainoa ihminen, jonka kanssa Oleg on my�hemmmin viroa puhunut, on maassa asuva suomalainen ty�nantaja, joka ei ven�j�� osaa.
Asenne vieraisiin kieliin on Virossa erilainen kuin Suomessa. Virolainen ilmoittaa osaavansa kielt�, vaikka hallitsisi siit� vain lukusanat. Yhten� syyn� t�h�n on virolaisten jo vuosisatoja sitten alkanut kansainv�listyminen. He ovat tottuneet puhumaan vieraita kieli� ja Virossa on puhuttu aina monia kieli�. Historiansa aikana on pienen maan valloittanut monta kertaa joku suuri ja vahva naapuri, jonka kanssa on sen j�lkeen t�ytynyt kommunikoida. Valtaa ovat pit�neet ainakin tanskalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja ven�l�iset.� Nytkin Virossa ven�j�� puhuvien asukkaiden osuus on l�hes 30 prosenttia.
Ehk�p� suomalaisten pit�isi osata nauttia niin pitk��n kuin mahdollista maailman ainoasta maasta, jossa voi esimerkiksi ravintolassa tilata suomeksi. Voi olla, ett� joissakin etel�n lomakohteissa osataan muutama lause suomea, mutta j�rjellist� keskustelua espanjalaisten tai marokkolaisten tarjoilijoiden tai kaupustelijoiden kanssa tuskin suomen kielell� syntyy.
On hyv�, ett� suomalaiset opettelevat viroa nyt, koska muutaman vuoden p��st� Virossa suomea ymm�rt�v�t vain vanhukset. Nuoret eiv�t katso Suomen televisiota ja he haluavat oppia valtakieli�, kuten englantia, saksaa tai ranskaa, mik� yhdentyv�ss� Euroopassa oikein onkin.
H�TT�NEN
|
|
