Artikkelvanhat numeroteesti osa
The Baltic Guide Online
Tammikuu 2001
Etusivu
P��kirjoitus
Artikkelit
Kolumnit
Mit� Miss� Milloin
Extra


Tukkipula rajoittaa Viron sahateollisuutta

Neuvostoajalla Virossa oli vain kentt�sahoja, joiden k�ytt�j�t illalla tilasivat viisi kaljaa nostamalla kolmea sormea.

Viljar Paidu ohjaa lajittelulinjaa, joka lajittelee tukit koon ja laadun mukaan.
Viljar Paidu ohjaa lajittelulinjaa, joka lajittelee tukit koon ja laadun mukaan.

Valmis lautatavara matkaa hyv�� vauhtia kuivaamoon.
Valmis lautatavara matkaa hyv�� vauhtia kuivaamoon.

Talousjohtaja Toomas Mets. Taustalla on sahan futuristinen konttorirakennus, jonka on suunnitellut virolainen arkkitehti Uko K�nnap.
Talousjohtaja Toomas Mets. Taustalla on sahan futuristinen konttorirakennus, jonka on suunnitellut virolainen arkkitehti Uko K�nnap.
uden itsen�isyyden aikana maahan on noussut moderneja sahalaitoksia, joilla ei ole kuitenkaan en�� kehitystilaa: Tukkeja saadaan vuosittain Virosta saman verran kuin on sahauskapasiteettiakin. Itse asiassa niit� ei aina saada niink��n paljon. L�mmin syksy ja alkutalvi on pakottanut rajoittamaan sahausta. The Baltic Guide k�vi Baltian maiden suurimmalla sahalla Viron Imaveress�.
Imaveren sahan talousjohtaja Toomas Mets kertoo, ett� viime vuonna sahan tuotanto oli 245 000 kuutiota sahatavaraa. Se olisi kuitenkin voinut olla 20 000 kuutiota enemm�n, jos tukkeja olisi saatu. L�mmin pitk� syksy haittasi hakkuita, eik� puuta tullut. Niinp� normaalisti ymp�ri vuorokauden py�riv� saha piti v�lill� panna k�ym��n kaksivuoroty�n�.
- Ylimalkaankin Viron sahauskapasiteetti ja saatavilla olevien tukkien m��r� alkaa nyt olla tasan. Kovin suu ria sahausalan investointeja ei en�� ole maassa mahdollista tehd�, kertoo Mets. Viron tukeista l�htee noin 10% vientiin raakapuuna. Sen varaan ei voi suuria rakentaa, sill� hintakilpailu on kovaa. Imavere maksaa kuusitukista noin 700 kruunua (n. 270 FIM) kuutiolta ja m�nnyst� noin 800 kruunua (n. 305 FIM) kuutiolta.

Stora-Enso osakkaana

Imaveren sahan omistajayhti� AS Imavere Saeveski perustettiin 1994 ja 1995 kes�ll� l�ksi saha k�ym��n. Sen perustajat olivat virolaisia eli Viron suurin mets�nhakkaaja AS Sylvester. My�hemmin mukaan tuli Stora Enso Timber Ltd, joka puolestaan on Viron toiseksi suurin raakapuun hankkija. Sylvesterin osuus on 56%, Stora Enson 33% ja pienosakkailla on 11%.
Talousjohtaja Mets kertoo, ett� yhteisty�st� Stora Enson kanssa on ollut sahalle paljon hy�ty�.
-Olemme saaneet paljon tieto- taitoa ja saha on siten ollut teknisesti onnistunut laitos. Kahden suuren raakapuutoimittajan yhteenliittym� on tietysti edul linen kireill� markkinoilla. Ty�njako on suurin piirtein sellainen, ett� me paikallinen v�ki hoidamme sahaa ja Stora Enso myynti�. Yhteisty� on hedelm�llist�.
Kuuden vuoden aikana sahaan on investoitu 29,7 miljoonaa euroa. Sahalla on kaksi sahauslinjaa, toinen pienemm�lle ja toinen suuremmalle tukille. Sahatavara tietenkin kuivataan ja pakataan. Viimeinen investointi on liimapuulaitos, jonka avulla nostetaan heikomman sahatavaran jalostusarvoa.

Saha keskell� peltomaisemaa

Imavere sijaitsee keskell� Viroa, l�hin kaupunki on Paide. Imavere on puhdasoppinen maatalouspit�j�, jossa ei sahan lis�ksi muuta teollisuutta ole. Kaikkiaan sahalla on ty�voimaa 215 ihmist�.
-20 ty�ntekij�� saimme paikkakunnalla lopettaneesta sahatavaran lajittelufirmasta, loput on koulutettu paikan p��ll�, kertoo Mets.
Ty�ntekij�iden keskipalkka on noin 7000 kruunua kuussa, joka on kolmanneksen yli Viron keskipalkan ja poikkeuksellisen hyv� palkka pienell� maaseutupaikkakunnalla.
-Vaan niinp� meid�n ty�ntekij�mmekin ovat yli keskitason, kiittelee Mets. H�n vitsailee, ett� kaikilla on sormetkin tallella. Sahalla ei ole ollut yht��n hengenmenoon johtanutta ty�tapaturmaa sen toiminta- aikana.
Imavere on onnenpotku pienelle maaseutupit�j�lle. Se perustettiin keskelle Viroa juuri siksi, ett� puunhankinta koko maan alueelta olisi helppoa. Tuolloin ei kuitenkaan ollut n�kyviss� Viron sahateollisuuden suuri kasvu.
Ven�j�lt� ja Latviastakin olisi saatavana raaka- ainetta, mutta silloin sahan pit�isi sijata rautatien vieress�. Rautatie on kuitenkin Imaverest� sen verran kaukana, ett� tuontitukit pit�isi uudelleen lastata autoihin ja kuljettaa edelleen sahalle - ja se tulisi taas kalliiksi.

Sahausj�te marginaalina

Talousjohtaja Mets kertoo, ett� Imaveren liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa ja kannattavuus 10- 15%.
Sahausj�te ajetaan rekoilla Viimsin Miidurannan satamaan Suomenlahden rannalle ja se l�htee suomalaisiin sellutehtaisiin. Mets�n mukaan se kauppa tuottaa 10% liikevaihdosta. Ilman sit� saha toimisi siis nollakatteella.
Kuoret poltellaan omassa modernissa l�mp�keskuksessa ja saadaan siten l�mp�n� talteen sahan tarpeiksi.
Saha itse on t�ynn� automatiikkaa, jota ohjaillaan valvontakeskuksista. Monet laitteista ovat kotoisin Heinolasta, mutta toki muualtakin.
Saha on tietenkin vientisaha, 70% tuotannosta l�htee vientiin. T�rkeimm�t vientimaat ovat Hollanti, Saksa, Egypti ja Algeria.


[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuva: Jaak Kadarik]





�K�yh�n miehen Intia�
sanoi naapurip�yd�n suomalaisrouva, joka k�y usein Elevantissa Tallinnassa. Lausunto ei ollut mitenk��n halveksiva, vaan toteamus.

H�yry�v�� kiinalaista
Kiinalaiseen ravintolaan pit�isi aina menn� porukalla, josta jokainen tilaisi eri ruokaa.

Panosta matkasi turvallisuuteen
Suomen Tallinnan suurl�hetyst�n konsulaattiosasto joutui vuoden 2000 joulukuuhun menness� kirjoittamaan suomalaisille matkailijoille 560 v�liaikaista matkustusasiakirjaa. Henkil�t olivat siis kadottaneet passinsa ja tarpeen oli p��st� takaisin kotimaahan.

Padat ja pannut taideteoksiksi
Taiteiljoiden kotona tai ateljeissa on mielenkiintoista k�yd�: yleens� ei mit��n luovaa sekasortoa vaan kaikki asiat ovat tip- top.

Tallinnan keskusta laajenee rantaan
Tallinnassa rakennetaan paljon. Kaupunki laajenee nopeasti joka suuntaan. Uusia kauppa-, hotelli- ja liikekeskuksia avataan kaupungin keskustan untumaan ja v�h�n kauemmaksikin.

Torista nykyaikaiseksi kauppakeskukseksi
Joulukuun alussa avattiin entisen torin paikalle, Tallinnan keskustan etel�puolelle, uusi ostospaikka nimelt��n L�unakeskus.

E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright � 1999-2000 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [P��kirjoitus] [Artikkelit] [Kolumnit] [Mit�-Miss�-Milloin] [Extra]