| Viljar Paidu ohjaa lajittelulinjaa, joka lajittelee tukit koon ja laadun mukaan. |
| Valmis lautatavara matkaa hyv�� vauhtia kuivaamoon. |
| Talousjohtaja Toomas Mets. Taustalla on sahan futuristinen konttorirakennus, jonka on suunnitellut virolainen arkkitehti Uko K�nnap. |
|
 |
uden itsen�isyyden aikana maahan on noussut moderneja sahalaitoksia, joilla ei ole kuitenkaan en�� kehitystilaa: Tukkeja saadaan vuosittain Virosta saman verran kuin on sahauskapasiteettiakin. Itse asiassa niit� ei aina saada niink��n paljon. L�mmin syksy ja alkutalvi on pakottanut rajoittamaan sahausta. The Baltic Guide k�vi Baltian maiden suurimmalla sahalla Viron Imaveress�.
Imaveren sahan talousjohtaja Toomas Mets kertoo, ett� viime vuonna sahan tuotanto oli 245 000 kuutiota sahatavaraa. Se olisi kuitenkin voinut olla 20 000 kuutiota enemm�n, jos tukkeja olisi saatu. L�mmin pitk� syksy haittasi hakkuita, eik� puuta tullut. Niinp� normaalisti ymp�ri vuorokauden py�riv� saha piti v�lill� panna k�ym��n kaksivuoroty�n�.
- Ylimalkaankin Viron sahauskapasiteetti ja saatavilla olevien tukkien m��r� alkaa nyt olla tasan. Kovin suu ria sahausalan investointeja ei en�� ole maassa mahdollista tehd�, kertoo Mets. Viron tukeista l�htee noin 10% vientiin raakapuuna. Sen varaan ei voi suuria rakentaa, sill� hintakilpailu on kovaa. Imavere maksaa kuusitukista noin 700 kruunua (n. 270 FIM) kuutiolta ja m�nnyst� noin 800 kruunua (n. 305 FIM) kuutiolta.
Stora-Enso osakkaana
Imaveren sahan omistajayhti� AS Imavere Saeveski perustettiin 1994 ja 1995 kes�ll� l�ksi saha k�ym��n. Sen perustajat olivat virolaisia eli Viron suurin mets�nhakkaaja AS Sylvester. My�hemmin mukaan tuli Stora Enso Timber Ltd, joka puolestaan on Viron toiseksi suurin raakapuun hankkija. Sylvesterin osuus on 56%, Stora Enson 33% ja pienosakkailla on 11%.
Talousjohtaja Mets kertoo, ett� yhteisty�st� Stora Enson kanssa on ollut sahalle paljon hy�ty�.
-Olemme saaneet paljon tieto- taitoa ja saha on siten ollut teknisesti onnistunut laitos. Kahden suuren raakapuutoimittajan yhteenliittym� on tietysti edul linen kireill� markkinoilla. Ty�njako on suurin piirtein sellainen, ett� me paikallinen v�ki hoidamme sahaa ja Stora Enso myynti�. Yhteisty� on hedelm�llist�.
Kuuden vuoden aikana sahaan on investoitu 29,7 miljoonaa euroa. Sahalla on kaksi sahauslinjaa, toinen pienemm�lle ja toinen suuremmalle tukille. Sahatavara tietenkin kuivataan ja pakataan. Viimeinen investointi on liimapuulaitos, jonka avulla nostetaan heikomman sahatavaran jalostusarvoa.
Saha keskell� peltomaisemaa
Imavere sijaitsee keskell� Viroa, l�hin kaupunki on Paide. Imavere on puhdasoppinen maatalouspit�j�, jossa ei sahan lis�ksi muuta teollisuutta ole. Kaikkiaan sahalla on ty�voimaa 215 ihmist�.
-20 ty�ntekij�� saimme paikkakunnalla lopettaneesta sahatavaran lajittelufirmasta, loput on koulutettu paikan p��ll�, kertoo Mets.
Ty�ntekij�iden keskipalkka on noin 7000 kruunua kuussa, joka on kolmanneksen yli Viron keskipalkan ja poikkeuksellisen hyv� palkka pienell� maaseutupaikkakunnalla.
-Vaan niinp� meid�n ty�ntekij�mmekin ovat yli keskitason, kiittelee Mets. H�n vitsailee, ett� kaikilla on sormetkin tallella. Sahalla ei ole ollut yht��n hengenmenoon johtanutta ty�tapaturmaa sen toiminta- aikana.
Imavere on onnenpotku pienelle maaseutupit�j�lle. Se perustettiin keskelle Viroa juuri siksi, ett� puunhankinta koko maan alueelta olisi helppoa. Tuolloin ei kuitenkaan ollut n�kyviss� Viron sahateollisuuden suuri kasvu.
Ven�j�lt� ja Latviastakin olisi saatavana raaka- ainetta, mutta silloin sahan pit�isi sijata rautatien vieress�. Rautatie on kuitenkin Imaverest� sen verran kaukana, ett� tuontitukit pit�isi uudelleen lastata autoihin ja kuljettaa edelleen sahalle - ja se tulisi taas kalliiksi.
Sahausj�te marginaalina
Talousjohtaja Mets kertoo, ett� Imaveren liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa ja kannattavuus 10- 15%.
Sahausj�te ajetaan rekoilla Viimsin Miidurannan satamaan Suomenlahden rannalle ja se l�htee suomalaisiin sellutehtaisiin. Mets�n mukaan se kauppa tuottaa 10% liikevaihdosta. Ilman sit� saha toimisi siis nollakatteella.
Kuoret poltellaan omassa modernissa l�mp�keskuksessa ja saadaan siten l�mp�n� talteen sahan tarpeiksi.
Saha itse on t�ynn� automatiikkaa, jota ohjaillaan valvontakeskuksista. Monet laitteista ovat kotoisin Heinolasta, mutta toki muualtakin.
Saha on tietenkin vientisaha, 70% tuotannosta l�htee vientiin. T�rkeimm�t vientimaat ovat Hollanti, Saksa, Egypti ja Algeria.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuva: Jaak Kadarik]
|
