| Enn Johannksen taideteokset el�v�t ja ��ntelev�t - ainakin osaan niist� saa koskea! |
|
 |
�in on my�s virolaisen Enn Johanneksen kotona, jossa olohuoneesta suurimman tilan viev�t h�nen tekem�ns� metalliveistokset. Ne helisev�t ja kilisev�t, liikkuvat, kunhan vain osaa oikein k�dell� koskettaa.
Enn Johannes elehtii vilkkaasti, juttelee paljon ja esittelee muita t�it��n valokuvilta.
-Nyt minulla ei ole edes oikeaa ateljeeta, entisen myin pois ja rakennan Hiidenmaalle taloa- ty�tilaa, johon aion my�hemmin muuttaa.
Hiidenmaalle h�nelt� riitt�� sympatioita: sielt� l�ytyi mm. monen monta valurautapataa, joista syntyi teos 100+ 1, joka symbolisoi Viron parlamenttia, riikikogua, jossa on 101 j�sent�. Padat h�n ky�r�si polkupy�r�n tarakalla Tallinnaan ty�stett�viksi. N�yttely on edelleen Viron Kansalliskirjaston pihalla. Muut padat veistossarjaa varten l�ytyiv�t roskiksista, kaatopaikoilta, tuttavien nurkista.
-Minun t�iss�ni pit�� olla aina joku ajatus, sanan symboliikkaa tai sanoma, muuten en koe onnistuneeni tai en ryhdy ty�h�n.
Enn Johannes ei opiskellut suoraan taiteilijaksi tai valinnut uraansa sattumalta. Takana oli jo monelta kantilta v�rik�s el�m�: korkeakouluopinnot Tallinnassa, valmistuttuaan Johannes oli erikoistunut l�mmityskemiaan ja l�mmitysj�rjestelmiin. Sitten radistin hommat ja kolme vuotta maailman merill� kalastusaluksessa. Merimiehen ura lopahti kuitenkin merisairauteen. Morsetuksen opettajan ty�t ovat nekin tulleet tutuiksi ja lopulta nykyinen el�m�n tie avautui kiinnostuksesta taiden�yttelyihin. Ammattiopetuksensa Johannes on saanut Taideinstituutissa, Kunstiinstituut. Taideteollisuusmuseon luominen Tallinnaan on sekin paljolti Enn Johanneksen ansiota.
-Museon johtaminen edellytti kuitenkin niin paljon hallinnollisia puuhia, ett� luovuin, koska olen enemm�n taiteentekij�.
Neuvostoaikaista taide- el�m�� ja mahdollisuuksia h�n kuvaa sanalla m��r�ykset.
Oli m��r�ys ett� taiteilijalla pit�� olla kolme yksityisn�yttely�, vasta sitten h�n voi ryhty� ns. vapaaksi taiteilijaksi. Puhumattakaan t�iden sis�ll�llisist� arvoista. Nykyaika taas on heitt�nyt yli laidan monet taiteilijat, on tullut min�tyyppej� ja koko kapitalismin karmea aika, johon vain on sopeuduttava.
Uuteen j�rjestelm��n sijoittuminen edellytt�� taiteilijoilta varsin paljon:
-Ostovoimaa ei ole, taideteoksia ei voida hankkia koteihin tai julkisiin tiloihin kun ei ole rahaa. Vaikka itse saankin tukea esim. Taides��ti�lt� ja el�kett� per�ti 1300 kruunua kuussa, niin tiukkaa tekee, kun vuokraan ja maksuihin menee 1000 kruunua kuukaudessa. Olen joutunut myym��n omaisuuttani, saamiani taide- esineit� esimerkiksi. Siltikin me taiteilijat aina nitkumme edelleen.
Kekseli�isyytt� edellytt�v�t jo materiaalihankinnat, melkein kaikki muotoiltava kelpaa, oli se roskiksesta kuten paikatut valurautapadat tai ostettu alumiini tai folio.
-Ei minulla mit��n lempimateriaalia ole, mutta alumiini on sek� eniten vihaamani ett� parhaiten ty�stett�v�, mutta eih�n materiaali ole syyllinen jos ty� ei onnistu.
Metalli ja mitalit
Metalli on yleens� Enn Johanneksen erikoisalaa. Veistos, jonka ter�ksisi� tankoja pitkin lipuvat renkulat synnytt�v�t kamalaa meteli� - symbolisoi Viron pankkiromahduksia.
Eniten Enn Johannes on maailmalla tullut tunnetuksi mitaleistaan, joita h�n on suunnitellut eri tahoille ja saanut t�ist��n my�s useita palkintoja kansainv�lisiss� kilpailuissa. Rahojen symbolien ja yritysten logojen tai leimasimien suunnittelu tuovat leiv�n taiteilijan p�yt��n.
Johanneksen t�it� on yksityiskokoelmissa eri puolilla maailmaa, Tallinnassa esim. Tarbekunstimuuseumissa ja Kansalliskirjastossa.
[Teksti: Laura Rotko]
[Kuva: Jaak Kadarik]
|
