| Metsämies Koit Maarand ja kolme ilvestä, jotka hän ampui Vahastulla Raplamaalla viime vuoden helmikuussa. |
|
 |
yös kesannolle jääneet ja vesoittuneet pellot tarjoavat riistaeläimille suojaa ja ravintoa. Virossa metsästettäviä eläinlajeja on runsaammin kuin Suomessa ja eräitä lajeja voi metsästää myös kesällä.
Suomessa metsäkaurista on istutettu etelä- Suomeen, mutta Virossa se on kautta maan yksi tavallisemmista riistaeläimistä, melkein kuin jänis Suomessa. Kaurista metsästetään syksyisin ajojahtina, mutta pukkia voidaan metsästää myös kesällä, jolloin sitä väijytään esimerkiksi pellon reunaan pystytetyltä lavalta.
Villisian ajojahti käy talvella, kun lumi on maassa ja sikalauman makuupaikka voidaan jälkien perusteella paikantaa. Kesäisin on mahdollista vaania villikarjua lavalta pellon tai syöttöpaikan tuntumassa. Hirvijahti toimii Virossa kuten Suomessakin ajojahtina. Koiriakin käytetään ajossa. Ne ovat yleensä siperialaisia laikkoja eivätkä ne yleensä edes yritä pysäyttää hirveä, kuten Suomessa käytettävät koirat.
Vesilintuja on Virossa paljon varsinkin syyskuussa, jolloin muuttosorsat pysähtyvät lepäämän ja ruokailemaan Viron matalissa rannikkovesissä. Hiidenmaalle lintujahtiin päässyt voi nähdä muuttoaikaan uskomattoman suuria hanhiparvia.
Petojakin metsästetään
Virossa käydään petoeläinjahtia suuremmassa mitassa kuin Suomessa. Maan mahdollinen liittyminen Euroopan Unioniin tulee sitä tosin pienentämään. Susi on tällä hetkellä vielä täysin lainsuojaton. Lupia ei tarvita eikä susijahdissa tarvitse pitää kiinni edes metsästysalueiden rajoista.
Susia arvellaan Virossa olevan noin 800, mutta määrä vaihtelee, sillä Venäjältä vaeltaa niitä koko ajan lisää.
Ilveksen pyynti on luvanvaraista, mutta lupia annetaan helposti. Ilveksiä on paljon, sillä niiden ruokatalous on parempi kuin Suomen ilveksillä.
Ilveksen pääasialliseksi saaliseläimeksi on metsäkauris ja arvellaan, että yksi ilves kuluttaa kauriin viikossa. Kovana lumitalvena on suomalainen ilves vaikeuksissa, sillä sen pääruokalaji on jänis, joka viilettää hangella ilvestä kevyemmin. Kauris puolestaan muuttuu lumessa helpoksi saaliiksi ilvekselle. Maukasta kauriinlihaa arvostavat virolaiset metsämiehet eivät siten ilvestä juuri rakasta, niin kaunis eläin kuin se onkin.
Virossa on mahdollisuus päästä myös karhujahdille. Karhuja lasketaan olevan noin. 300 ja muutamalle kymmenelle myönnetään vuodessa kaatolupa.
Nykyisin on Virossa jo paljon yrityksiä, jotka organisoivat metsästysturismia. Halukas saa tarkeampaa tietoa Viron metsästäjien keskusjärjestöstä (Eesti Jahimeeste Selts) puhelimella +372 6014544.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuva: Jaak Kadarik]
|
