Tuoretta tietoa Virosta
22.2.2020 | Luonto

Yön kiehtova nahkasiipi on harmiton hyönteissyöjä

Yön kiehtova nahkasiipi on harmiton hyönteissyöjäLepakko (viroksi nahkhiir) valittiin Vuoden eläimeksi Virossa. Teemavuoden aikana järjestetään muun muassa näyttelyitä ja lepakkoretkiä.

Lepakko on salaperäinen otus, jota moni ehkä pelkääkin. Vuoden eläin -teemavuoden tarkoituksena on esitellä lepakoiden elämää ja karistaa sitä ympäröivät turhat ennakkoluulot.

 

Lepakkotutkija Lauri Lutsar vastaa puhelimeen Piusassa, aivan Viron kaakkoisimmassa osassa. Lutsar on kömpinyt juuri päivänvaloon Viron suurimmasta luolastosta, jossa hän on käynyt etsimässä lepakoita.

”Asennamme luolaan kameran, jonka välityksellä voi tarkkailla lepakoiden talvista elämää. Tai niin paljon kuin ne nyt talvella touhuavat”, hän kertoo.

Lauri Lutsar ei ole sattumalta juuri Piusassa, sillä kuuluisassa hiekkakiviluolassa talvehtii Baltian suurin lepakkokolonia.

”Viime talvena laskimme luolasta yli kolmetuhatta lepakkoa. Määrä on hieman kasvanut edellisvuosista. Mukana oli seitsemän lajia, eli melkein kaikki Virossa talvehtivat lajit.”

Aikoinaan hiekkakiven louhinnan seurauksena syntynyt luolasto tarjoaa lepakoille ihanteellisen talvehtimispaikan. Luolissa on juuri oikeanlaiset lämpötila- ja kosteusolosuhteet sekä sopivan pimeää. 

Lepakoiden suurin uhka ovat uteliaat ihmiset, joiden häirinnän tuloksena ne voivat herätä horroksesta kesken talven. Se voi olla nahkasiivelle kohtalokasta, koska rasvavarastoja ei riitä tuhlattavaksi. Niinpä Piusan luoliin on kiellettyä mennä talviaikaan.

 

Viro on todellinen lepakkomaa. Maassa on havaittu 14 lepakkolajia, joista 13 elelee Virossa säännöllisesti.

Kysymykseen, miksi Suomessa on vain viisi säännöllisesti esiintyvää lepakkolajia, vastaa Lauri Lutsar pienen pohdinnan jälkeen:

”Todennäköisesti yhtenä syynä on Suomenlahti, joka estää lepakoiden leviämisen. Moni laji ei halua lentää suuren meren yli.”

Lauri Lutsar tuo esiin myös elinolosuhteiden erilaisuuden Suomessa.

”Kesäyöt ovat Suomessa todennäköisesti liian valoisia. Monet lepakkolajit välttävät valoa. Esimerkiksi täysikuun öinä ne eivät mielellään lennä aukeammilla paikoilla.”

Ja tähänkin on looginen selitys: pöllöt. ”Olen nähnyt sellaisen videonkin, jossa jokin pöllö jahtaa lepakkoa”, Lutsar kertoo. 

 

Kylki kyljessä, sulassa sovussa. Osa lepakoista viettää talven luolassa, kellarissa tai muussa sopivassa paikassa. Kuvassa on lampisiippa ja isoviiksisiippoja.

Vaikka Virossa riittääkin lepakoita, ne ovat herkkiä ympäristön muutokselle.  Lauri Lutsarin mukaan lepakoiden pahimpia uhkia ovat muuttuvat elinympäristöt ja häiritseminen talvehtimispaikoissa.

”Viime vuosina on tullut myös uusia uhkia, kuten tuulivoimalat ja käytössä olevien kellareiden vähentyminen.” 

 

Virolaisessa kansanperinteessä lepakoita on pelätty ja kunnioitettu. Niiden arveltiin olleen pirun luomia, koska ne liikkuivat öisin. Mystinen eläin sai myös hauskoja nimiä, kuten lentävä hiiri, nahkarätti ja nahkarotta.

Nykyäänkin suhtautuminen lepakoihin on kirjavaa. ”Kyllähän moni pelkää hiiriäkin. Jo pelkkä hännän vilahdus riittää”, Lutsar kertoo.

Lepakoiden yhdistäminen verta himoaviin vampyyreihin kuulostaa tänä päivänä hassulta, mutta sellaisiakin ennakkoluuloja voi vielä kohdata.

Lutsar kertoo eräästä miehestä, jonka vaimo ja lapset eivät uskaltaneet tulla enää mökille lepakoiden takia.

”Yritin siinä sitten kertoa heille, ettei lepakoista ole mitään vaaraa. Meillä täällä Virossa ei ole verta imeviä lepakoita, kuten kaukana Etelä-Amerikassa.”

 

Vuoden eläin -teemavuoden aikana lepakoiden elämään syvennytään perinpohjaisesti. Tarkoituksena on esitellä lepakoiden elämää suurelle yleisölle ja kerätä tietoa lepakoiden pesäpaikoista.

Luentojen, näyttelyiden ja yleisötapahtumien lisäksi järjestetään lepakkoretkiä, joissa lepakoita seurataan lepakkotutkien avulla. Detektoreilla on mahdollista kuunnella lepakoiden ääniä ja tunnistaa eri lajeja.

”Detektorit ovat lepakkoharrastajille yhtä tärkeitä välineitä kuin kiikarit lintuharrastajille”, kertoo Lutsar. 

 

Viron lepakot

• Virossa on tavattu 14 eri lajia lepakoita (viroksi nahkhiir): pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa, korvayökkö, kimolepakko, isolepakko, pikkulepakko, vaivaislepakko, ripsisiippa, lampisiippa, mopsilepakko, kääpiölepakko ja metsälepakko. Säännöllisesti maassa elelee 13 lajia.

• Lepakot talvehtivat kellareissa, puunonkaloissa ja luolissa. Baltian suurin talvehtimispaikka on Kaakkois-Virossa Piuassa, jossa talvehtii noin 3 000 lepakkoa. Osa Viron lepakoista muuttaa talveksi etelään.

• Lepakoiden suurimmat uhat ovat talvehtimispaikkojen häirintä ja elinympäristön muuttuminen.

• Lepakot syövät pääasiassa hyönteisiä. Ne liikkuvat pimeään aikaan kaikuluotaimen avulla. Ne voivat elää jopa 20–30-vuotiaiksi.

• Vuoden eläin -teemavuoden aikana järjestetään yleisöretkiä ja muita tapahtumia. Lisätietoa: www.elfond.ee/nahkhiired.

• Lepakko-nettikamera aloittaa lähetyksen helmikuun aikana. Se löytyy osoitteesta www.looduskalender.ee.

• Viron luonnontieteellisessä museossa Tallinnassa avataan 13.2. lepakoista kertova näyttely Hirmus armas nahkhiir.

 

Tiesitkö, että yksi lepakko voi syödä öisen tunnin aikana jopa satoja hyönteisiä?

 

Teksti Mikko Virta, kuvat Rauno Kalda

Lue lisää samasta aiheesta
lepakkoretki lepakkotutkimus lepakoita virossa nahkhiir piusa talvehtimispaikka viro lepakot vuoden eläin virossa

27.5.2020 | Luonto

Kesän karvaisin matkailunähtävyys on Viljandissa – lampaat huolehtivat linnanraunioiden rinteistä

Kesän karvaisin matkailunähtävyys on Viljandissa – lampaat huolehtivat linnanraunioiden rinteistä

Kesämatkalla etelävirolaisessa Viljandissa voi käydä katsomassa, miten sujuvat työt kaupungin nelijalkaisilta kesätyöntekijöitä. Viljandin linnanraunioiden ruohikkoisia rinteitä pitää tänäkin vuonna kunnossa … Lue lisää

27.5.2020 | Luonto

Virolainen luonnonsuojelu täyttää 110 vuotta – Viron ensimmäinen suojelualue perustettiin Saarenmaalle vuonna 1910

Virolainen luonnonsuojelu täyttää 110 vuotta – Viron ensimmäinen suojelualue perustettiin Saarenmaalle vuonna 1910

Luonnonsuojelulla on Virossa pitkät perinteet. Maan ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1910 Vaikan saarille, jotka sijaitsevat Saarenmaan länsiosassa, nykyisen Vilsandin kansallispuiston … Lue lisää

22.5.2020 | Luonto

Pistä punkki postiin – Viro loi punkkien nettikartan, ja punkin voi lähettää tutkijoille

Pistä punkki postiin – Viro loi punkkien nettikartan, ja punkin voi lähettää tutkijoille

Viron kansallinen terveysinstituutti (Tervise Arengu Instituut) on luonut internetiin reaaliajassa päivittyvän kartan, joka näyttää, millä Viron alueilla on havaittu erityisen … Lue lisää

19.5.2020 | Luonto

Tallinnan lähellä sijaitsevalle Aegnan saarelle pääsee taas kesäkuussa

Tallinnan lähellä sijaitsevalle Aegnan saarelle pääsee taas kesäkuussa

Laivayhteys Tallinnan lähellä sijaitsevalle Aegnan saarelle alkaa 1. kesäkuuta, kertoi Tallinnan kaupunki tiedotteessaan. Lähtöpaikkana toimii Linnahallin edustalla oleva entinen Linda … Lue lisää

19.5.2020 | Luonto

Citykarja pääsi laitumelle – Tallinnan Piritan luostarin takana laiduntaa kuusi sorkkajalkaa

Citykarja pääsi laitumelle – Tallinnan Piritan luostarin takana laiduntaa kuusi sorkkajalkaa

Tallinnan Piritan kaupunginosan hienoissa ulkoilumaastoissa liikkuessa voi nyt seurata myös lehmikarjan elämää. Maanantaina 18. toukokuuta Piritanjoella, Piritan luostarin takana olevalle … Lue lisää

14.5.2020 | Luonto

Tallinnan japanilainen puutarha Kadriorgin puistossa on vehreä keidas

Tallinnan japanilainen puutarha Kadriorgin puistossa on vehreä keidas

Kevään heräämistä on aina hienoa seurata ja Tallinna tarjoaa siihen moni-ilmeisiä paikkoja.  Kadriorgin puiston Laulukentän puoleisessa päässä on vuonna 2011 … Lue lisää

24.4.2020 | Luonto

Kevät vihertää ja kukkii – katso kuvat Pärnusta!

Kevät vihertää ja kukkii – katso kuvat Pärnusta!

Kuluva viikko on ollut Pärnussa lämmin ja aurinkoinen, minkä ansiosta puut ja pensaat jo vihertävät kaupungin puistoissa. Myös kukkaloisto on … Lue lisää

23.4.2020 | Luonto

Kevät hehkuu Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa –ulkoalueille pääsee kävelylle

Kevät hehkuu Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa –ulkoalueille pääsee kävelylle

Tallinnan kasvitieteellinen puutarha Piritan kaupunginosassa, aivan Televisiotornin kupeessa, elää rauhallista keväistä eloa, jossa toisaalta tapahtuu koko ajan. Kasvit eivät nuku … Lue lisää