Tuoretta tietoa Virosta
22.2.2020 | Luonto

Yön kiehtova nahkasiipi on harmiton hyönteissyöjä

Yön kiehtova nahkasiipi on harmiton hyönteissyöjäLepakko (viroksi nahkhiir) valittiin Vuoden eläimeksi Virossa. Teemavuoden aikana järjestetään muun muassa näyttelyitä ja lepakkoretkiä.

Lepakko on salaperäinen otus, jota moni ehkä pelkääkin. Vuoden eläin -teemavuoden tarkoituksena on esitellä lepakoiden elämää ja karistaa sitä ympäröivät turhat ennakkoluulot.

 

Lepakkotutkija Lauri Lutsar vastaa puhelimeen Piusassa, aivan Viron kaakkoisimmassa osassa. Lutsar on kömpinyt juuri päivänvaloon Viron suurimmasta luolastosta, jossa hän on käynyt etsimässä lepakoita.

”Asennamme luolaan kameran, jonka välityksellä voi tarkkailla lepakoiden talvista elämää. Tai niin paljon kuin ne nyt talvella touhuavat”, hän kertoo.

Lauri Lutsar ei ole sattumalta juuri Piusassa, sillä kuuluisassa hiekkakiviluolassa talvehtii Baltian suurin lepakkokolonia.

”Viime talvena laskimme luolasta yli kolmetuhatta lepakkoa. Määrä on hieman kasvanut edellisvuosista. Mukana oli seitsemän lajia, eli melkein kaikki Virossa talvehtivat lajit.”

Aikoinaan hiekkakiven louhinnan seurauksena syntynyt luolasto tarjoaa lepakoille ihanteellisen talvehtimispaikan. Luolissa on juuri oikeanlaiset lämpötila- ja kosteusolosuhteet sekä sopivan pimeää. 

Lepakoiden suurin uhka ovat uteliaat ihmiset, joiden häirinnän tuloksena ne voivat herätä horroksesta kesken talven. Se voi olla nahkasiivelle kohtalokasta, koska rasvavarastoja ei riitä tuhlattavaksi. Niinpä Piusan luoliin on kiellettyä mennä talviaikaan.

 

Viro on todellinen lepakkomaa. Maassa on havaittu 14 lepakkolajia, joista 13 elelee Virossa säännöllisesti.

Kysymykseen, miksi Suomessa on vain viisi säännöllisesti esiintyvää lepakkolajia, vastaa Lauri Lutsar pienen pohdinnan jälkeen:

”Todennäköisesti yhtenä syynä on Suomenlahti, joka estää lepakoiden leviämisen. Moni laji ei halua lentää suuren meren yli.”

Lauri Lutsar tuo esiin myös elinolosuhteiden erilaisuuden Suomessa.

”Kesäyöt ovat Suomessa todennäköisesti liian valoisia. Monet lepakkolajit välttävät valoa. Esimerkiksi täysikuun öinä ne eivät mielellään lennä aukeammilla paikoilla.”

Ja tähänkin on looginen selitys: pöllöt. ”Olen nähnyt sellaisen videonkin, jossa jokin pöllö jahtaa lepakkoa”, Lutsar kertoo. 

 

Kylki kyljessä, sulassa sovussa. Osa lepakoista viettää talven luolassa, kellarissa tai muussa sopivassa paikassa. Kuvassa on lampisiippa ja isoviiksisiippoja.

Vaikka Virossa riittääkin lepakoita, ne ovat herkkiä ympäristön muutokselle.  Lauri Lutsarin mukaan lepakoiden pahimpia uhkia ovat muuttuvat elinympäristöt ja häiritseminen talvehtimispaikoissa.

”Viime vuosina on tullut myös uusia uhkia, kuten tuulivoimalat ja käytössä olevien kellareiden vähentyminen.” 

 

Virolaisessa kansanperinteessä lepakoita on pelätty ja kunnioitettu. Niiden arveltiin olleen pirun luomia, koska ne liikkuivat öisin. Mystinen eläin sai myös hauskoja nimiä, kuten lentävä hiiri, nahkarätti ja nahkarotta.

Nykyäänkin suhtautuminen lepakoihin on kirjavaa. ”Kyllähän moni pelkää hiiriäkin. Jo pelkkä hännän vilahdus riittää”, Lutsar kertoo.

Lepakoiden yhdistäminen verta himoaviin vampyyreihin kuulostaa tänä päivänä hassulta, mutta sellaisiakin ennakkoluuloja voi vielä kohdata.

Lutsar kertoo eräästä miehestä, jonka vaimo ja lapset eivät uskaltaneet tulla enää mökille lepakoiden takia.

”Yritin siinä sitten kertoa heille, ettei lepakoista ole mitään vaaraa. Meillä täällä Virossa ei ole verta imeviä lepakoita, kuten kaukana Etelä-Amerikassa.”

 

Vuoden eläin -teemavuoden aikana lepakoiden elämään syvennytään perinpohjaisesti. Tarkoituksena on esitellä lepakoiden elämää suurelle yleisölle ja kerätä tietoa lepakoiden pesäpaikoista.

Luentojen, näyttelyiden ja yleisötapahtumien lisäksi järjestetään lepakkoretkiä, joissa lepakoita seurataan lepakkotutkien avulla. Detektoreilla on mahdollista kuunnella lepakoiden ääniä ja tunnistaa eri lajeja.

”Detektorit ovat lepakkoharrastajille yhtä tärkeitä välineitä kuin kiikarit lintuharrastajille”, kertoo Lutsar. 

 

Viron lepakot

• Virossa on tavattu 14 eri lajia lepakoita (viroksi nahkhiir): pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa, korvayökkö, kimolepakko, isolepakko, pikkulepakko, vaivaislepakko, ripsisiippa, lampisiippa, mopsilepakko, kääpiölepakko ja metsälepakko. Säännöllisesti maassa elelee 13 lajia.

• Lepakot talvehtivat kellareissa, puunonkaloissa ja luolissa. Baltian suurin talvehtimispaikka on Kaakkois-Virossa Piuassa, jossa talvehtii noin 3 000 lepakkoa. Osa Viron lepakoista muuttaa talveksi etelään.

• Lepakoiden suurimmat uhat ovat talvehtimispaikkojen häirintä ja elinympäristön muuttuminen.

• Lepakot syövät pääasiassa hyönteisiä. Ne liikkuvat pimeään aikaan kaikuluotaimen avulla. Ne voivat elää jopa 20–30-vuotiaiksi.

• Vuoden eläin -teemavuoden aikana järjestetään yleisöretkiä ja muita tapahtumia. Lisätietoa: www.elfond.ee/nahkhiired.

• Lepakko-nettikamera aloittaa lähetyksen helmikuun aikana. Se löytyy osoitteesta www.looduskalender.ee.

• Viron luonnontieteellisessä museossa Tallinnassa avataan 13.2. lepakoista kertova näyttely Hirmus armas nahkhiir.

 

Tiesitkö, että yksi lepakko voi syödä öisen tunnin aikana jopa satoja hyönteisiä?

 

Teksti Mikko Virta, kuvat Rauno Kalda

Lue lisää samasta aiheesta
lepakkoretki lepakoita virossa nahkasiipi nahkhiir piusa talvehtimispaikka viro lepakot vuoden eläin virossa

23.4.2024 | Luonto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan uusi näyttely esittelee yli 100 huonekasvia

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan uusi näyttely esittelee yli 100 huonekasvia

Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa on avattu yli sadan huonekasvin näyttely. Näyttely on avoinna yleisölle 20.–28.4. Kasvihuoneissa on esillä tuttuja ja … Lue lisää

21.3.2024 | Luonto

Luonnonmukaisesta puutarhasta ja permakulttuurista Tartossa 

Luonnonmukaisesta puutarhasta ja permakulttuurista Tartossa 

Tänään 21. maaliskuuta sertifioitu permakulttuurin asiantuntija Marian Nummert luennoi permakulttuurista eli luonnonmukaisen puutarhan pitämisestä. Luento on ilmainen ja se … Lue lisää

1.3.2024 | Luonto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan vuotuinen orkideanäyttely avautuu tänään 1. maaliskuuta. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden nähdä hyvin harvinaisia ​​orkideoita luonnonvaraisia olosuhteita jäljittelevässä … Lue lisää

28.2.2024 | Luonto

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viron maanmittausviraston laatimassa uudessa kartassa Viron maa-ala on pienentynyt neljä kilometriä. Mutta kompensoiva uutinen on se, että maassa onkin … Lue lisää

27.2.2024 | Vapaa-aika

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Tarton tähtitornissa järjestetään yleisölle 26.2.–3.3. välisenä aikana opastettuja iltoja, jolloin katsellaan ja opitaan lisää tähtitaivaasta. Iltoihin on vapaa pääsy … Lue lisää

13.2.2024 | Luonto

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Euroopan vuoden puu 2024 -kilpailun äänestys on nyt käynnissä. Kilpailussa on mukana 14 puuta, joista viisi on tammia, kaksi … Lue lisää

30.1.2024 | Luonto

Vaella ikivanhoja jääteitä Tartumaalla

Vaella ikivanhoja jääteitä Tartumaalla

Tarton Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi ei rajoitu vain Tarton kaupunkiin, vaan tapahtumia järjestetään ympäri Etelä-Viroa. Yksi tällainen tapahtuma on lähes kolme … Lue lisää

20.1.2024 | Luonto

camera icon6
Talviretkelle Viron luontoon 

Talviretkelle Viron luontoon 

Talviretkelle suomaisemiin Virolaiset suot ovat hienoja kohteita talvellakin. Pitkospuureiteillä on mukava tallustella, kun aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja suomaisema … Lue lisää