Tuoretta tietoa Virosta
22.2.2020 | Luonto

Yön kiehtova nahkasiipi on harmiton hyönteissyöjä

Yön kiehtova nahkasiipi on harmiton hyönteissyöjäLepakko (viroksi nahkhiir) valittiin Vuoden eläimeksi Virossa. Teemavuoden aikana järjestetään muun muassa näyttelyitä ja lepakkoretkiä.

Lepakko on salaperäinen otus, jota moni ehkä pelkääkin. Vuoden eläin -teemavuoden tarkoituksena on esitellä lepakoiden elämää ja karistaa sitä ympäröivät turhat ennakkoluulot.

 

Lepakkotutkija Lauri Lutsar vastaa puhelimeen Piusassa, aivan Viron kaakkoisimmassa osassa. Lutsar on kömpinyt juuri päivänvaloon Viron suurimmasta luolastosta, jossa hän on käynyt etsimässä lepakoita.

”Asennamme luolaan kameran, jonka välityksellä voi tarkkailla lepakoiden talvista elämää. Tai niin paljon kuin ne nyt talvella touhuavat”, hän kertoo.

Lauri Lutsar ei ole sattumalta juuri Piusassa, sillä kuuluisassa hiekkakiviluolassa talvehtii Baltian suurin lepakkokolonia.

”Viime talvena laskimme luolasta yli kolmetuhatta lepakkoa. Määrä on hieman kasvanut edellisvuosista. Mukana oli seitsemän lajia, eli melkein kaikki Virossa talvehtivat lajit.”

Aikoinaan hiekkakiven louhinnan seurauksena syntynyt luolasto tarjoaa lepakoille ihanteellisen talvehtimispaikan. Luolissa on juuri oikeanlaiset lämpötila- ja kosteusolosuhteet sekä sopivan pimeää. 

Lepakoiden suurin uhka ovat uteliaat ihmiset, joiden häirinnän tuloksena ne voivat herätä horroksesta kesken talven. Se voi olla nahkasiivelle kohtalokasta, koska rasvavarastoja ei riitä tuhlattavaksi. Niinpä Piusan luoliin on kiellettyä mennä talviaikaan.

 

Viro on todellinen lepakkomaa. Maassa on havaittu 14 lepakkolajia, joista 13 elelee Virossa säännöllisesti.

Kysymykseen, miksi Suomessa on vain viisi säännöllisesti esiintyvää lepakkolajia, vastaa Lauri Lutsar pienen pohdinnan jälkeen:

”Todennäköisesti yhtenä syynä on Suomenlahti, joka estää lepakoiden leviämisen. Moni laji ei halua lentää suuren meren yli.”

Lauri Lutsar tuo esiin myös elinolosuhteiden erilaisuuden Suomessa.

”Kesäyöt ovat Suomessa todennäköisesti liian valoisia. Monet lepakkolajit välttävät valoa. Esimerkiksi täysikuun öinä ne eivät mielellään lennä aukeammilla paikoilla.”

Ja tähänkin on looginen selitys: pöllöt. ”Olen nähnyt sellaisen videonkin, jossa jokin pöllö jahtaa lepakkoa”, Lutsar kertoo. 

 

Kylki kyljessä, sulassa sovussa. Osa lepakoista viettää talven luolassa, kellarissa tai muussa sopivassa paikassa. Kuvassa on lampisiippa ja isoviiksisiippoja.

Vaikka Virossa riittääkin lepakoita, ne ovat herkkiä ympäristön muutokselle.  Lauri Lutsarin mukaan lepakoiden pahimpia uhkia ovat muuttuvat elinympäristöt ja häiritseminen talvehtimispaikoissa.

”Viime vuosina on tullut myös uusia uhkia, kuten tuulivoimalat ja käytössä olevien kellareiden vähentyminen.” 

 

Virolaisessa kansanperinteessä lepakoita on pelätty ja kunnioitettu. Niiden arveltiin olleen pirun luomia, koska ne liikkuivat öisin. Mystinen eläin sai myös hauskoja nimiä, kuten lentävä hiiri, nahkarätti ja nahkarotta.

Nykyäänkin suhtautuminen lepakoihin on kirjavaa. ”Kyllähän moni pelkää hiiriäkin. Jo pelkkä hännän vilahdus riittää”, Lutsar kertoo.

Lepakoiden yhdistäminen verta himoaviin vampyyreihin kuulostaa tänä päivänä hassulta, mutta sellaisiakin ennakkoluuloja voi vielä kohdata.

Lutsar kertoo eräästä miehestä, jonka vaimo ja lapset eivät uskaltaneet tulla enää mökille lepakoiden takia.

”Yritin siinä sitten kertoa heille, ettei lepakoista ole mitään vaaraa. Meillä täällä Virossa ei ole verta imeviä lepakoita, kuten kaukana Etelä-Amerikassa.”

 

Vuoden eläin -teemavuoden aikana lepakoiden elämään syvennytään perinpohjaisesti. Tarkoituksena on esitellä lepakoiden elämää suurelle yleisölle ja kerätä tietoa lepakoiden pesäpaikoista.

Luentojen, näyttelyiden ja yleisötapahtumien lisäksi järjestetään lepakkoretkiä, joissa lepakoita seurataan lepakkotutkien avulla. Detektoreilla on mahdollista kuunnella lepakoiden ääniä ja tunnistaa eri lajeja.

”Detektorit ovat lepakkoharrastajille yhtä tärkeitä välineitä kuin kiikarit lintuharrastajille”, kertoo Lutsar. 

 

Viron lepakot

• Virossa on tavattu 14 eri lajia lepakoita (viroksi nahkhiir): pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa, korvayökkö, kimolepakko, isolepakko, pikkulepakko, vaivaislepakko, ripsisiippa, lampisiippa, mopsilepakko, kääpiölepakko ja metsälepakko. Säännöllisesti maassa elelee 13 lajia.

• Lepakot talvehtivat kellareissa, puunonkaloissa ja luolissa. Baltian suurin talvehtimispaikka on Kaakkois-Virossa Piuassa, jossa talvehtii noin 3 000 lepakkoa. Osa Viron lepakoista muuttaa talveksi etelään.

• Lepakoiden suurimmat uhat ovat talvehtimispaikkojen häirintä ja elinympäristön muuttuminen.

• Lepakot syövät pääasiassa hyönteisiä. Ne liikkuvat pimeään aikaan kaikuluotaimen avulla. Ne voivat elää jopa 20–30-vuotiaiksi.

• Vuoden eläin -teemavuoden aikana järjestetään yleisöretkiä ja muita tapahtumia. Lisätietoa: www.elfond.ee/nahkhiired.

• Lepakko-nettikamera aloittaa lähetyksen helmikuun aikana. Se löytyy osoitteesta www.looduskalender.ee.

• Viron luonnontieteellisessä museossa Tallinnassa avataan 13.2. lepakoista kertova näyttely Hirmus armas nahkhiir.

 

Tiesitkö, että yksi lepakko voi syödä öisen tunnin aikana jopa satoja hyönteisiä?

 

Teksti Mikko Virta, kuvat Rauno Kalda

Lue lisää samasta aiheesta
lepakkoretki lepakkotutkimus lepakoita virossa nahkhiir piusa talvehtimispaikka viro lepakot vuoden eläin virossa

16.9.2020 | Luonto

Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi Lihulassa – luontodokumentteja voi nähdä myös Pärnussa ja Tartossa

Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi Lihulassa – luontodokumentteja voi nähdä myös Pärnussa ja Tartossa

Matsalun luontoelokuvafestivaali järjestetään 16.–27. syyskuuta Lihulassa ja muualla Virossa. Festivaalin päätapahtumapaikkana toimii Lihulan kulttuuritalo. Elokuvia voi Lihulan lisäksi nähdä myös … Lue lisää

11.9.2020 | Luonto

Jalkapatikalla kohti Latviaa – The Baltic Guide testasi Rannikon vaellusreitin

Jalkapatikalla kohti Latviaa – The Baltic Guide testasi Rannikon vaellusreitin

Riianlahden ylle on kerääntynyt tummia pilviä ja tuulee navakasti, kun astun rantahietikolle hotelli Lepaninan lähellä. Tarkoituksena on patikoida rantaa pitkin … Lue lisää

23.8.2020 | Luonto

Peipsin sipuleita, luontonähtävyyksiä ja rantaelämää – Kaakkois-Viro hurmaa monipuolisuudellaan

Peipsin sipuleita, luontonähtävyyksiä ja rantaelämää – Kaakkois-Viro hurmaa monipuolisuudellaan

Peipsijärven ylle on kerääntynyt tummia pilviä, kun saavun Räpinan satamaan. Tunnelma on jotenkin odottava, vain satakunta naurulokkia nautiskelee loppukesän lämpimästä … Lue lisää

25.7.2020 | Luonto

Bongaa kolme Etelä-Viron erikoisuutta: huikea näkötorni, jännittävä lepakkoluola ja keskiaikainen linnoitus!

Bongaa kolme Etelä-Viron erikoisuutta: huikea näkötorni, jännittävä lepakkoluola ja keskiaikainen linnoitus!

Rõugen Pesäpuu-torni Rõugen valtavaa linnunpesää muistuttava Pesäpuu-torni on niin hauska, että sitä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Ylhäällä tornissa on muna, … Lue lisää

24.7.2020 | Luonto

Lumoudu Viron kesäluonnosta – esittelyssä pikkusaaret, luontonähtävyydet ja kansallispuistot

Lumoudu Viron kesäluonnosta – esittelyssä pikkusaaret, luontonähtävyydet ja kansallispuistot

Pikkusaaret Viron saaret ovat mainioita kohteita kesäaikaan. Tunnetuin saarista lienee Kihnu, jonka asukkaat vaalivat vanhoja perinteitä ja tapoja. Kihnuun voi … Lue lisää

21.7.2020 | Luonto

Viron luontoa esittelevä dokumenttielokuva nähdään Suomen elokuvateattereissa

Viron luontoa esittelevä dokumenttielokuva nähdään Suomen elokuvateattereissa

Virolainen luontoelokuva Tuulten taottu maa nähdään 17.7. alkaen yli 30 elokuvateatterissa eri puolella Suomea. Alunperin Viron satavuotisjuhlavuoden ohjelmistoon kuuluneen elokuvan … Lue lisää

18.7.2020 | Vapaa-aika

The Baltic Guiden kolme kesävinkkiä Länsi-Viroon ja suursaarille

The Baltic Guiden kolme kesävinkkiä Länsi-Viroon ja suursaarille

Elämyskeskus Tuuletorn Hiidenmaan saarella avattiin kesäkuussa elämyskeskus Tuuletorn. Kuusikerroksisessa keskuksessa esitellään Hiidenmaan luontoa, historiaa, ihmisiä ja tapoja. Keskuksessa on myös … Lue lisää

17.7.2020 | Ravintolat

Haapsalussa on hyvää kesäpörinää – lue suomalaisen Markku Lehtosen kesävinkit Länsi-Viroon

Haapsalussa on hyvää kesäpörinää – lue suomalaisen Markku Lehtosen kesävinkit Länsi-Viroon

Läntinen Manner-Viro ja Viron suursaaret Saarenmaa, Hiidenmaa, Muhu ja Vormsi ovat kesämatkailijan unelmakohde. Alueella riittää hienoja uimarantoja, persoonallisia pikkukyliä, erilaisten … Lue lisää