14.3.2022 | Luonto

Viron kansallispuistojen lumoa

Naapurimaan kuusi erilaista kansallispuistoa vievät metsiin, soille ja saaristomaisemiin.

Teksti Mikko Virta 
Kuvat  Sven Zacek, Remo Savisaar, Andrei Chertkov, Jarek Jõepera
Kartta Eve Jaansoo

Virossa on monta upeaa suokohdetta. Hienoja pitkospuureittejä on muun muassa Lahemaan, Soomaan ja Alutagusen soilla.

Lahemaa – suurin ja vanhin

Lahemaasta tulevat ensimmäisenä mieleen kartanot, kauniit merenrannat ja idylliset kylämiljööt.

Se on ymmärrettävää, koska juuri kartanot ovat Lahemaan tavaramerkki. Palmse, Sagadi, Vihula ja Kolga ovat kaikki komeita kartanoita. Niistä kolme ensimmäistä on myös entisöity huippuhienoiksi.

Kartanot puistoineen ovat kiinnostavia kohteita myös luonnon ystävälle. Esimerkiksi Palmsen kartanonpuisto on upea kokonaisuus hoidettuja ja luonnontilaisia metsiä. Niihin voi tutustua kolmella eri luontopolulla. Palmsen kartanon yhteydessä toimii myös Lahemaan kansallispuiston luontokeskus, joten retki kannattaa aloittaa juuri Palmsesta.

Lahemaa tunnetaan myös viehättävistä merenrantakylistään ja pitkistä niemistään. Käsmu, Altja, Viinistu, Vergi ja Võsu ovat kaikki omalla tavallaan kivoja kohteita. Oma suosikkini on Käsmun kylä, jonka kesäidylliä kannattaa käydä aistimassa syreenien kukkiessa. Käsmu on kapteenien kylä, jonka historiaan voi tutustua kiehtovassa merimuseossa. Samalla reissulla kannattaa käydä patikoimassa Käsmun luontopoluilla.

Noin puolet Lahemaan pinta-alasta on metsää. Esimerkiksi Oandussa on jäljellä upeaa vanhaa metsää lahopuineen. Jättimäiset männyt, kuuset ja haavat luovat satumetsän, jonka uumeniin voi tallustella luontopolkua pitkin.

Kiva kohde on myös Oandun lähellä sijaitseva Majavapolku, joka vie kuvankauniin Altjajoen äärelle. Joen rannalla voi nähdä majavien rakentamia patoja ja niiden kaatamia puita.

Oandusta alkaa koko Viron halki kulkeva Matkatee-vaellusreitti, jonka toinen päätepiste on Latvian rajalla Iklassa. Sinne on Lahemaalta matkaa 370 kilometriä.

Vuonna 1971 perustettu Lahemaa oli Neuvostoliiton ensimmäinen kansallispuisto.

Retkivinkki: Välimatkat ovat Lahemaalla lyhyitä, joten kartanosta ja kohteesta toiseen voi vaikka pyöräillä.

Kuningaskalastajan voi päästä näkemään muun muassa Matsalun ja Soomaan kansallispuistoissa.

Matsalu – lintuparatiisi

Viron kuuluisin lintukohde tunnetaan maan rajojen ulkopuolellakin. Lintuparatiisi houkutteleekin keväisin ja syksyisin lintujen ohella niiden tiirailijoita Suomesta, Englannista ja Hollannista asti.

Noin 16 kilometriä pitkällä merenlahdella levähtää keväällä ja syksyllä valtavia määriä sorsalintuja, hanhia, joutsenia ja kahlaajia. Riittävästi tankattuaan ne jatkavat matkaa kohti pesimä- tai talvehtimisseutuja. Olenkin joskus kutsunut Matsalua leikilläni lintujen ABC-asemaksi.

Matsalun parhaita lintupaikkoja ovat Keemun, Haeskan, Rannajõen ja Puisen tornit sekä Põgarin ranta. Paras aika linturetkelle on huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa.

Syksyisen Matsalun erikoisuus ovat kurjet, joita levähtää seudulla suurina parvina. On hieno elämys päästä näkemään, kun tuhannet kurjet saapuvat yöpymään merenlahdelle lähiseudun pelloilta.

Kansallispuisto tarjoaa nähtävää myös kasveista, hyönteisistä ja historiasta kiinnostuneille. Matsalun alueella on paljon rantaniittyjä, alvareita ja lehdesniittyjä, jotka ovat alkukesästä upeita retkikohteita. Esimerkiksi Puhtu ja Laelatu ovat tunnettuja kämmeköistään.

Kansallispuiston eksoottisin asukas on sakaali, joka tavattiin Virossa ensimmäisen kerran juuri Matsalussa. Nyt kettua suurempi petoeläin on levittäytynyt jo muuallekin Viroon.

Matsalun maisemaan kuuluvat erottamattomasti ruokokattoiset maalaistalot ja kiviaidat. Perinnekulttuurin vaaliminen onkin yksi kansallispuiston tehtävistä.

Retki kannattaa aloittaa Penijõen luontokeskuksesta, jossa on kiinnostava näyttely Matsalun luonnosta ja historiasta. Sieltä saa myös tietoa Matsalun luontopoluista ja muista retkeilykohteista.

Retkivinkki: Kasarijoella järjestetään jännittäviä veneretkiä, joilla on hyvä mahdollisuus nähdä majavia.

Alutagusen seudulla elelee paljon karhuja ja muita suurpetoja.

Alutaguse – Viron Siperia

Itäisessä Virossa sijaitseva Alutaguse on eksoottinen kokemus. EU:n itärajalla sijaitseva kansallispuisto rajoittuu Narvajokeen ja etelässä Peipsijärveen. Vuonna 2018 perustettu kansallispuisto muodostettiin yhdestätoista jo olemassa olevasta suojelualueesta.

Alutagusen seutua on kutsuttu Viron Siperiaksi, koska alueen metsät ovat osa Siperiaan asti jatkuvaa havumetsävyöhykettä. Alutagusella elelee myös monia pohjoisia lajeja, kuten lapinpöllöjä, riekkoja ja jänkäkurppia. Onpa sen metsissä joskus nähty kuukkeleitakin.

Alutaguse tunnetaan myös karhuistaan, joita voi paikallisten mukaan tulla vastaan joskus lenkkipolullakin. Karhukantaan saadaan säännöllisesti täydennystä itärajan takaa Venäjältä.

Kansallispuiston suot ovat Viron suurimpia. Puhatu, Agusalu ja Muraka muodostavat yhdessä valtavan suokokonaisuuden. Soilla pääsee patikoimaan Selisoon ja Rüütlin luontopoluilla.

Peipsijärvi tuo kansallispuistoon oman kiinnostavan lisänsä. Kauksista alkava 30 kilometrin valkoinen hiekkaranta on Viron pisin lajissaan. Smolnitsan dyynit on liitetty kansallispuiston osaksi herkän kasvillisuutensa takia.

Yksi Alutagusen ainutlaatuisimmista kohteista on Porunin vanha metsä, jossa kasvaa parisataavuotiaita lehmuksia. Metsään voi tutustua viiden kilometrin pituisella luontopolulla.

Alutagusen suosituin retkeilyseutu on järvien kirjavoima Kurtna, jossa on 30 neliökilometrin alueella peräti 40 järveä. Kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Kauksissa kivenheiton päässä Peipsijärven rannalta.

Retkivinkki: Peräti 11 järven kautta kulkeva Kurtnan luontopolku on hieno elämys.

Karula – kukkuloita ja korpikuusikoita

Etelä-Virossa sijaitseva Karula on kansallispuistoista pienin ja mäkisin. Ylänköseudulla sijaitseva Karula todellakin voi ylpeillä kukkuloillaan. Niitä on enemmän kuin missään muualla Virossa.

Karula ei ole saanut nimeään karhusta, joka on viroksi karu. Karula nimi viittaa seudun vaikeakulkuiseen, karuun maaston.

Yli 70 prosenttia kansallispuiston pinta-alasta on metsää. Tyypillisiä ovat korpikuusikot, joissa viihtyy arkoja lintuharvinaisuuksia, kuten mustahaikaroita. Metsissä piilotteli neuvostomiehityksen alkuvuosina myös metsäveljiä, joiden bunkkereista on yhä merkkejä maastossa.

Karulan luontokeskus sijaitsee Ähijärven rannalla. Sieltä alkaa myös koko Viron halki kulkeva Matkatee-vaellusreitti.

Savusaunat ovat Karulan seudulle tyypillisiä. Kansallispuiston tehtävänä on vaalia myös arvokasta perinnemaisemaa ja -kulttuuria.

Retkivinkki: Karulan kansallispuiston keskuksen luota lähtee monta luontopolkua, ja yksi pyöräilyreittikin.

Vilsandi – merellisin kansallispuisto

Saarenmaan länsiosassa sijaitseva Vilsandin kansallispuisto koostuu useista saarista ja luodoista. Vilsandin saari on antanut myös nimen kansallispuistolle.

Vilsandi on virolaisen luonnonsuojelun synnyinsija. Viron ensimmäinen suojelualue perustettiin Vilsandin alueella sijaitseville Vaikan saarille vuonna 1910. Virolaiset ehtivät tässäkin suomalaisten edelle. Suomen ensimmäinen suojelualue perustettiin vuonna 1916 Mallatuntureille.

Vilsandin merellinen luonto tarjoaa paljon nähtävää linnuista ja kasveista kiinnostuneille. Kansallispuiston monipuoliseen linnustoon kuuluu muun muassa ristisorsia, avosetteja ja merikotkia. Kasvimaailman rikkauden takaa kalkkipitoinen maaperä. Vilsandin alueelta on löydetty yli 30 kämmekkälajia.

Kansallispuisto on tunnettu myös Viron suurimpana hylkeiden lepäilyalueena. Parhaimmillaan luodoilla voi köllötellä jopa satoja harmaahylkeitä samaan aikaan.

Tarkkasilmäinen voi löytää rannoilla kävellessä kalkkikivissä olevia satoja miljoonia vuosia vanhoja fossiileita. Asiasta kiinnostuneen kannattaa käydä muun muassa Soegininan rantatörmällä.

Luontopolkuja on Vilsandin saaren lisäksi myös Saarenmaan rannikolla. Kiinnostava kohde on muun muassa Harilaiun niemi. Vilsandin luontokeskus sijaitsee Loonan kartanossa.

Retkivinkki: Opastetuilla hyljeretkillä pääsee ihastelemaan luodoilla lepäileviä harmaahylkeitä.

Soomaan erikoisuus on tulva-aika, jolloin voi päästä melontaretkelle metsän siimekseen.

Soomaa – erämaaluontoa

Soomaa on nimensä mukaisesti soiden maa. Kansallispuisto koostuu useasta suuresta suosta ja niiden välissä olevista joista ja metsistä.

Suuri ja harvaanasuttu erämaa-alue tarjoaa rauhallisen elinympäristön muun muassa karhuille, maakotkille ja mustahaikaroille. Hyvällä tuurilla Soomaalla voi nähdä vilauksen Viron kansalliseläimestä, sudesta.

Soomaa on yksi Viron suosituimmista retkeilykohteista. Asiaan vaikuttaa varmasti kansallispuiston hyvät luontoreitit, mutta myös upeat maisemat. Luontopolkuja Soomaalla on yhteensä kahdeksan. Soomaalle voi tulla myös talvella, vaikkapa hiihtämään ja lumikenkäilemään.

Oma suosikkikohteeni on valtavan kokoinen Kuresoo, jonka suolampien luo voi kävellä pitkospuureittiä pitkin. 11 000 hehtaarin suuruinen suo on vaikuttava näky.

Kansallispuiston halki virtaavat joet tarjoavat melontaretkille upeat puitteet. Suurten tammien katveessa melominen on suuri elämys. Soomaan retkeily-yrittäjät vuokraavat kanootteja ja järjestävät myös opastettuja retkiä.

Soomaan symboli on haapio eli yhdestä haavasta veistetty vene. Haapio oli Soomaan joilla perinteinen kulkuväline vielä 1960-luvulla. Sillä kuljettiin kouluun, kirkkoon ja heinämaalle. Soomaan haapioperinne valittiin joulukuussa 2021 Unescon kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Soomaa tunnetaan myös kevättulvistaan, jolloin jopa tuhansia hehtaareita voi olla veden alla. Ilmiötä kutsutaan Soomaalla viidenneksi vuodenajaksi. Tulvia on nykyään joskus myös kesällä ja syksyllä. Tulva-aikoina seudun yrittäjät järjestävä melontaretkiä veden valtaamille niityille ja metsiin.

Tõramaalla sijaitseva kansallispuiston luontokeskus on hyvä paikka retken aloittamiseen. Sen luota alkaa jännittävä Koprarada eli majavapolku.

Retkivinkki: Riisan pitkospuureitillä on kaksi uimapaikkaa, joissa voi pulahtaa suolampeen uimaan.

Uusi opaskirja esittelee Viron luontokohteet

Toimittaja ja luontoharrastaja Mikko Virta on kiertänyt 17 Virossa eletyn vuoden aikana maan kansallispuistot ja muut luontokohteet. Häneltä ilmestyy maaliskuussa 2022 tunnelmallinen opaskirja Luontoretkelle Viroon – 30 kiehtovaa kohdetta. Kirjassa esitellään luontokohteita Saarenmaalta Narvaan ja Peipsijärvelle. Kirjan julkaisee Gummerus, ja se ilmestyy myös äänikirjana.