Tuoretta tietoa Virosta
4.3.2015 | Kulttuuri

Virolainen elokuva nousukiidossa

Virolainen elokuva nousukiidossaLembit Ulfsak ja Giorgi Nakashidze

Oscar-gaalan aattona Virossa pidettiin sormia ristissä mandariinien puolesta.

Virolais-georgialainen yhteistyöelokuva Mandariinit oli ehdolla parhaaksi vieraskieliseksi elokuvaksi.

Abhaasian sodasta kertovan Mandariinid-elokuvan kuvaa hyvin virolaisen pitkän elokuvan hidasta nousua 1990-luvun suosta, johon se joutui neuvostojärjestelmän romahdettua. Viime vuosina maassa on tehty useita kansainväliset mitat täyttäviä elokuvia.

Alan virkistyminen näkyy muussakin. Uusia kinosaleja on avattu, maakuntakeskusten teattereita digitalisoidaan ja Kino Kosmos muuttui Pohjoismaiden ensimmäiseksi IMAX-teatteriksi.

Tallinnan Pimeiden öiden elokuvajuhla PÖFF sai viime vuonna kansainvälisen tuottajaliiton FIAPF:n sertifikaatin ja nousi 15 merkittävimmän festivaalin joukkoon maailmassa.

”Virolaisella elokuvalla on mennyt hyvin jo sitä lähtien, kun Veiko Õunpuun Syystanssi (Sügisball) toi Venetsian elokuvafestivaalilta Horisontitsarjan voiton 2007”, arvioi PÖFF:in toiminnanjohtaja Tiina Lokk.

Lokkin mukaan menestystä ovat tuoneet lahjakkaat tekijät, yhä ammattimaisempi infrastruktuuri, tuotantojen kansainvälistyminen sekä oma filmikoulu.

”Ja tietysti myös PÖFF, joka pitää Viron maailmankartalla”, Lokk ei kaihda nostaa kissan häntää.

Samoja asioita listaa myös Viron elokuvainstituutin päätuottaja Piret Tibbo-Hudgins. ”Olemme varmaan päässeet eroon lastentaudeista. Nyt olemme pieni mutta täysin varteenotettava kumppani globaalissa filmimaailmassa.”

Virossa tuotetaan keskimäärin 6–8 pitkää elokuvaa vuodessa. Siksi katsojien odotukset ovat suuret ja jokaiselta elokuvalta vaaditaan täysosumaa.

”Katsojien stereotyyppiset kommentit kotimaisista elokuvista ovat olleet: hidas, masentava ja ahdistunut. Mielestäni meidän elokuvamme eivät enää aikoihin ole olleet sellaisia.””Virolaisissa elokuvissa näkee viistoa huumoria, rohkeaa historian ja viime aikoina myös herkkää rakkauden käsittelyä, usein omaperäistä ohjausta, hyvää kameratyötä ja uusien tekijöiden mahtavaa esiinmarssia”, analysoi Tibbo-Hudgins.

Elokuvissa on myös vaikeasti määriteltävää virolaisuutta, joka Tiina Lokkin mukaan tulee esiin tempossa, dialogissa, tarinan kertomisen tavassa ja varsinkin huumorissa.

Mandariinien pärjäämistä Golden Globe- ja Oscar-gaaloissa seurattiin Virossa kuin olympiakisoja. Pääosassa ollutta Lembit Ulfsakia haastateltiin viestimissä päivittäin.

Kansan kiinnostus lämmittää elokuvan asiantuntijoiden sydäntä. Sekä Lokk että Tibbo-Hudgins pitävät ehdokkuuksia ja festivaalivoittoja tärkeinä tunnustuksina virolaisille elokuvantekijöille ja merkkinä siitä, että tarinat koskettavat myös Viron ulkopuolella.

Sotaelokuvien buumi tulossa?

Viron itsenäisyyden lähestyvän satavuotisjuhlan (1918) kynnyksellä virolaisilla näyttää olevan tarve käsitellä historiaansa. Myös elokuvien julkisesta rahoituksesta päättävä Viron elokuvainstituutti satsaa juhlavuoteen Eesti Vabariik 100 -projektillaan.

Monet kriitikot ovat pitäneet Mart Helden debyyttiä Risttuules vuosikymmenen parhaana elokuvana. Vuoden 1941 kesäkuun kyydityksistä kertova mustavalkoinen elokuva hyödyntää dokumentaalisia aineksia ja tableau vivant -tekniikkaa.

Hyvän ensikritiikin on saanut myös Elmo Nügasen isänmaallinen sotadraama 1944, joka ilmestyi elokuvateattereihin Viron itsenäisyyspäivän kunniaksi helmikuussa.

Elokuvan verkkosivuilla ohjaaja perustelee, miksi suuria historiallisia elokuvia tarvitaan. ”Kukaan muu ei tekisi elokuvaa meidän historiastamme. Sen sisäisen kuilun, jonka vuosi 1944 virolaisten keskelle löi, tietävät virolaiset itse parhaiten. Saman vuoden miehistä yksi osa läksi puna-armeijaan, toinen saksalaisten puolelle, kolmannet metsään ja neljännet Suomeen.”

Menneisyyden ruodinta on kuitenkin ehkä vasta alussa. Viime vuosien virolaiselokuvat asettuvat melko laajaan skaalaan. Paikkansa jo lunastaneita ohjaajia ovat muun muassa Veiko Õunpuu ja Ilmar Raag.

Lue koko artikkeli verkkolehdestä www.balticguide.ee

Miekkailija ensi-illassa

Klaus härön uuden, vironkielisen elokuvan ensi-ilta on maaliskuussa. Miekkailija kertoo virolaisen urheilijan ja valmentaja endel Nelisen tarinan. Yhteistyöelokuva sijoittuu 1950-luvun haapsaluun.

TEKSTI  ARJA KORHONEN,KUVAT ALLFILM, PÖFF, VIRON ELOKUVAINSTITUUTTI

Lue lisää samasta aiheesta

30.5.2024 | Kulttuuri

Italia saapuu Haapsaluun

Italia saapuu Haapsaluun

Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna (1.6.) Italia saapuu Haapsaluun musiikin ja viinin muodossa. Italialaisen musiikkifestivaalin kanssa samaan aikaan järjestetään myös kaksipäiväinen … Lue lisää

29.5.2024 | Kulttuuri

Kirjallisuuden ystävät kokoontuvat Tallinnassa 

Kirjallisuuden ystävät kokoontuvat Tallinnassa 

Tänään 29. toukokuuta alkaa suosittu viikon kestävä kirjallisuuden festivaali HeadRead. Festivaalin nimi tulee viron kielen sanoista ”head read”, mikä … Lue lisää

29.5.2024 | Kulttuuri

Kulttuurifestivaalilla yhdistyy yhteisöteatteri ja maisemataide 

Kulttuurifestivaalilla yhdistyy yhteisöteatteri ja maisemataide 

Tänä viikonloppuna (31.5.–2.6.) järjestetään Kaera-Jaan -festivaali luonnonkauniilla Vooremäellä Etelä-Virossa. Samannimiseen virolaiseen kansanlauluun pohjautuva kulttuurifestivaali yhdistää yhteisöteatterin maisemataiteeseen. Kaera-Jaanin tarina … Lue lisää

27.5.2024 | Kulttuuri

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

27.5.–1.6. Katutaide-festivaali RUA, Elva 29.5.–2.6. Kirjallisuusfestivaali HeadRead, Tallinna 31.5.–2.6. Kaera-Jaan -kulttuurifestivaali, Vooremäe 31.5.–2.6. Narva-päivät, Narva 31.5.–2.6. Katuruokafestivaali, Tallinna 1.6. … Lue lisää

27.5.2024 | Mainos | Kulttuuri

Viron ulkoilmamuseossa koittaa uusi ja jännittävä kesäkausi

Mainos Viron ulkoilmamuseossa koittaa uusi ja jännittävä kesäkausi

Viron ulkoilmamuseossa esitellään tänä kesänä vuosisatoja vanhoja tietoja ja taitoja. Koko perhe voi käsin tekemällä oppia paljon hyödyllisiä taitoja … Lue lisää

25.5.2024 | Kulttuuri

Tänään Tallinnassa – Lauantain menovinkit

Tänään Tallinnassa – Lauantain menovinkit

Taaperoiden englanninkielinen taideaamu Pop-museo PoCossa kello 10. Kristiinen kevätmarkkinat ja Venetsian karnevaalit Lõwenruhin puistossa kello 10–17 Yhden euron kirjamyyjäiset … Lue lisää

24.5.2024 | Vapaa-aika

Kesän tapahtumia Virossa

Kesän tapahtumia Virossa

17.–19.5. Türin kukkamarkkinat Kukkamarkkinoille odotetaan tänä vuonna yli 700 myyjää ja 30 000 kävijää. Markkinat, joista on tullut Viron … Lue lisää

23.5.2024 | Kulttuuri

Rakveressä kesä käynnistyy kaupunkifestivaalilla

Rakveressä kesä käynnistyy kaupunkifestivaalilla

Rakveressa järjestetään kaupunkifestivaali Summer Start 2024 lauantaina 25. toukokuuta. Tapahtumaan saapuu esiintymään kolme suosittua ulkomaista esiintyjää ja kolme kotimaista … Lue lisää