Tuoretta tietoa Virosta
4.3.2015 | Kulttuuri

Virolainen elokuva nousukiidossa

Virolainen elokuva nousukiidossaLembit Ulfsak ja Giorgi Nakashidze

Oscar-gaalan aattona Virossa pidettiin sormia ristissä mandariinien puolesta.

Virolais-georgialainen yhteistyöelokuva Mandariinit oli ehdolla parhaaksi vieraskieliseksi elokuvaksi.

Abhaasian sodasta kertovan Mandariinid-elokuvan kuvaa hyvin virolaisen pitkän elokuvan hidasta nousua 1990-luvun suosta, johon se joutui neuvostojärjestelmän romahdettua. Viime vuosina maassa on tehty useita kansainväliset mitat täyttäviä elokuvia.

Alan virkistyminen näkyy muussakin. Uusia kinosaleja on avattu, maakuntakeskusten teattereita digitalisoidaan ja Kino Kosmos muuttui Pohjoismaiden ensimmäiseksi IMAX-teatteriksi.

Tallinnan Pimeiden öiden elokuvajuhla PÖFF sai viime vuonna kansainvälisen tuottajaliiton FIAPF:n sertifikaatin ja nousi 15 merkittävimmän festivaalin joukkoon maailmassa.

”Virolaisella elokuvalla on mennyt hyvin jo sitä lähtien, kun Veiko Õunpuun Syystanssi (Sügisball) toi Venetsian elokuvafestivaalilta Horisontitsarjan voiton 2007”, arvioi PÖFF:in toiminnanjohtaja Tiina Lokk.

Lokkin mukaan menestystä ovat tuoneet lahjakkaat tekijät, yhä ammattimaisempi infrastruktuuri, tuotantojen kansainvälistyminen sekä oma filmikoulu.

”Ja tietysti myös PÖFF, joka pitää Viron maailmankartalla”, Lokk ei kaihda nostaa kissan häntää.

Samoja asioita listaa myös Viron elokuvainstituutin päätuottaja Piret Tibbo-Hudgins. ”Olemme varmaan päässeet eroon lastentaudeista. Nyt olemme pieni mutta täysin varteenotettava kumppani globaalissa filmimaailmassa.”

Virossa tuotetaan keskimäärin 6–8 pitkää elokuvaa vuodessa. Siksi katsojien odotukset ovat suuret ja jokaiselta elokuvalta vaaditaan täysosumaa.

”Katsojien stereotyyppiset kommentit kotimaisista elokuvista ovat olleet: hidas, masentava ja ahdistunut. Mielestäni meidän elokuvamme eivät enää aikoihin ole olleet sellaisia.””Virolaisissa elokuvissa näkee viistoa huumoria, rohkeaa historian ja viime aikoina myös herkkää rakkauden käsittelyä, usein omaperäistä ohjausta, hyvää kameratyötä ja uusien tekijöiden mahtavaa esiinmarssia”, analysoi Tibbo-Hudgins.

Elokuvissa on myös vaikeasti määriteltävää virolaisuutta, joka Tiina Lokkin mukaan tulee esiin tempossa, dialogissa, tarinan kertomisen tavassa ja varsinkin huumorissa.

Mandariinien pärjäämistä Golden Globe- ja Oscar-gaaloissa seurattiin Virossa kuin olympiakisoja. Pääosassa ollutta Lembit Ulfsakia haastateltiin viestimissä päivittäin.

Kansan kiinnostus lämmittää elokuvan asiantuntijoiden sydäntä. Sekä Lokk että Tibbo-Hudgins pitävät ehdokkuuksia ja festivaalivoittoja tärkeinä tunnustuksina virolaisille elokuvantekijöille ja merkkinä siitä, että tarinat koskettavat myös Viron ulkopuolella.

Sotaelokuvien buumi tulossa?

Viron itsenäisyyden lähestyvän satavuotisjuhlan (1918) kynnyksellä virolaisilla näyttää olevan tarve käsitellä historiaansa. Myös elokuvien julkisesta rahoituksesta päättävä Viron elokuvainstituutti satsaa juhlavuoteen Eesti Vabariik 100 -projektillaan.

Monet kriitikot ovat pitäneet Mart Helden debyyttiä Risttuules vuosikymmenen parhaana elokuvana. Vuoden 1941 kesäkuun kyydityksistä kertova mustavalkoinen elokuva hyödyntää dokumentaalisia aineksia ja tableau vivant -tekniikkaa.

Hyvän ensikritiikin on saanut myös Elmo Nügasen isänmaallinen sotadraama 1944, joka ilmestyi elokuvateattereihin Viron itsenäisyyspäivän kunniaksi helmikuussa.

Elokuvan verkkosivuilla ohjaaja perustelee, miksi suuria historiallisia elokuvia tarvitaan. ”Kukaan muu ei tekisi elokuvaa meidän historiastamme. Sen sisäisen kuilun, jonka vuosi 1944 virolaisten keskelle löi, tietävät virolaiset itse parhaiten. Saman vuoden miehistä yksi osa läksi puna-armeijaan, toinen saksalaisten puolelle, kolmannet metsään ja neljännet Suomeen.”

Menneisyyden ruodinta on kuitenkin ehkä vasta alussa. Viime vuosien virolaiselokuvat asettuvat melko laajaan skaalaan. Paikkansa jo lunastaneita ohjaajia ovat muun muassa Veiko Õunpuu ja Ilmar Raag.

Lue koko artikkeli verkkolehdestä www.balticguide.ee

Miekkailija ensi-illassa

Klaus härön uuden, vironkielisen elokuvan ensi-ilta on maaliskuussa. Miekkailija kertoo virolaisen urheilijan ja valmentaja endel Nelisen tarinan. Yhteistyöelokuva sijoittuu 1950-luvun haapsaluun.

TEKSTI  ARJA KORHONEN,KUVAT ALLFILM, PÖFF, VIRON ELOKUVAINSTITUUTTI

Lue lisää samasta aiheesta

3.10.2022 | Kulttuuri

Tallinn-Narva Music Week on Viron vuoden 2022 matkailutuote

Tallinn-Narva Music Week on Viron vuoden 2022 matkailutuote

Itä-Viron suurin keskus Narva on saanut Viron syyspääkaupungin tittelin kannettavakseen syyspäiväntasauksesta jouluun asti. Torstaina 29. syyskuuta palkittiin Viron matkailualan … Lue lisää

2.10.2022 | Kulttuuri

Jo yli 200 000 ihmistä on käynyt elokuvateattereissa katsomassa ”Apteeker Melchior” -elokuvat – keskiaikaan sijoittuva virolainen saaga on tämän vuoden suosituin elokuva

Jo yli 200 000 ihmistä on käynyt elokuvateattereissa katsomassa ”Apteeker Melchior” -elokuvat – keskiaikaan sijoittuva virolainen saaga on tämän vuoden suosituin elokuva

Tänä vuonna Viron elokuvateattereissa eniten katsojia on kerännyt ”Apteeker Melchior” -saaga. Kahteen erilliseen elokuvaan on ostettu yli 200 000 … Lue lisää

29.9.2022 | Kulttuuri

Pärnun uuden taiteen museossa on taiteilija Uno Roosvaltin näyttely ”Siin Põhjanaela all” eli täällä Pohjantähden alla

Pärnun uuden taiteen museossa on taiteilija Uno Roosvaltin näyttely ”Siin Põhjanaela all” eli täällä Pohjantähden alla

Museon tiedotteen mukaan virolaisista taiteilijoista ovat ihmisten kuvaamisessa mestaritason saavuttaneet Eduard Wiiralt, Evald Okas ja Uno Roosvalt. Kaikki kolme … Lue lisää

28.9.2022 | Kulttuuri

Ilmaiset viron kielen kurssit alkavat pian Tartossa, Paldiskissa ja verkossa – ilmoittautuminen on nyt käynnissä

Ilmaiset viron kielen kurssit alkavat pian Tartossa, Paldiskissa ja verkossa – ilmoittautuminen on nyt käynnissä

Viron kielenhuollosta vastaava Eesti Keele Maja tarjoaa ilmaisia viron kielen kursseja. Kurssitasot ovat A2–C1. Opiskelijat voivat käydä tunneilla henkilökohtaisesti … Lue lisää

25.9.2022 | Kulttuuri

Visit Tallinn tukee Virossa asuvia vieraskielisiä viron kielen opiskelijoita

Visit Tallinn tukee Virossa asuvia vieraskielisiä viron kielen opiskelijoita

Tallinnassa alkoi kampanja, jonka takana ovat Integratsiooni Sihtasutus -säätiö ja Visit Tallinn. Kampanjan tavoitteena on kutsua kaupungissa pysyvästi asuvat … Lue lisää

22.9.2022 | Kulttuuri

Tallinnan Fotografiskassa aukeaa huomenna legendaarisen Andy Warholin näyttely

Tallinnan Fotografiskassa aukeaa huomenna legendaarisen Andy Warholin näyttely

Legendaarinen pop-taiteilija Andy Warhol oli yhdysvaltalainen kuvataiteilija ja elokuvantekijä. Warhol oli mestari, jonka vaikutus pop-taiteeseen tuntuu edelleen. Lähes kaikki … Lue lisää

17.9.2022 | Kulttuuri

Legendaarinen Viru-hotellin kabaree tulee lavalle taas lokakuussa

Legendaarinen Viru-hotellin kabaree tulee lavalle taas lokakuussa

Lokakuussa Viru-hotellin varieteessa ensi-iltansa saava Starlight Cabaretin uusi revyy ”The GreatEST Show” vie vieraat musiikkihittien maailmaan. Osa esityksen kappaleista … Lue lisää

16.9.2022 | Kulttuuri

Tänään alkaa Tallinnassa ”Rahvuskultuuride päevad” eli kansallisten kulttuurien päivät

Tänään alkaa Tallinnassa ”Rahvuskultuuride päevad” eli kansallisten kulttuurien päivät

”Rahvuskultuuride päevad” eli kansallisten kulttuurien päivät järjestetään Tallinnassa 16.–25. syyskuuta. Eri puolilla Tallinnaa järjestetään ​​ilmaisia ​​konsertteja, elokuvanäytöksiä, piknikkejä, kielikursseja … Lue lisää