Tuoretta tietoa Virosta
6.2.2013 | Luonto

Väärin ymmärretty kulkuri

Väärin ymmärretty kulkuri

Susi – Vuoden eläin

Virolainen susitutkija, ainoa lajissaan, Marko Kübarsepp viettää talven erämaan syleilyssä. Paraikaa Kübarsepp kulkee susien perässä Soomaan kansallispuiston saloilla, jossa hukat saavat elellä rauhassa satojen neliökilometrien alueella.

Keskitalven lyhyet päivät Kübarsepp käyttää tehokkaasti. ”Niin kauan kuin on lunta, on myös etsittävä jälkiä. Alue on laaja, liikun 200–300 kilometrin säteellä.”

Meno metsissä muuttuu pian jännittävämmäksi sillä susien kiima- aika on käsillä. ”Se alkaa helmikuun toisella viikolla ja kestää kuun loppuun. Naaras synnyttää pennut yleensä huhtikuun lopussa”, Kübarsepp kertoo.

Virolainen susitutkimus teki jättiharppauksen, kun pari vuotta sitten asennettiin ensimmäinen pantalähetin. ”Lähetin on laitettu kolmelle sudelle. Ensimmäinen oli naaras, joka katosi. Hall ja Habe (harmaa ja parta) ovat urossusia. Ne saivat lähettimet viime vuonna.”

Lähettimen avulla Kübarsepp saa päivittäin tietoa susien liikkeistä. Nyt on jo selvinnyt, että susien reviiri on noin 500 neliökilometriä. Suomessa se on jopa tuhat neliökilometriä.

Miten lähetin saadaan hukan kaulaan? ”Emme voi pyydystää susia, kuten Suomessa, jossa käytetään moottorikelkkoja ja helikopteria. Viron metsät ovat niin tiheää vesakkoa, että susien on helppo piiloutua sinne. Käytössämme on erikoisansoja”, sanoo Kübarsepp.

Lähettimen avulla saadaan tietoa myös susien ravinnosta. ”Kesällä tärkeintä ravintoa ovat hirvenvasat, syksyllä ruokalistalle tulevat villisian porsaat”, Kübarsepp kertoo.

”Nuoret, kokemattomat ja omin päin elelevät sudet hyökkäävät joskus villisikakarjun kimppuun, mutta siitä seuraa susille kunnon selkäsauna.”

Viron susilla ei mene kovin hyvin. ”Susilaumojen koot ovat pienentyneet kovasti parin viime vuoden aikana. Tällä hetkellä Virossa elelee noin sata sutta. Eniten hukkia on Järva- ja Raplamaalla. Levinneisyys on epäyhtenäinen, jollain alueilla ei ole susia ollenkaan. Syynä on liiallinen metsästys ja ruuan vähäisyys. Kolmas syy on yleistynyt kapi”, pohtii Marko Kübarsepp vakavana. Hän on sitä mieltä, että metsästysmääriä pitäisi vähentää. Nyt mantereella saa kaataa 85 sutta ja saarilla 9.

Virossa sudet eivät herätä yhtä kuumia tunteita kuin Suomessa, eikä susivihaa esiinny. ”Yleinen suhtautuminen susiin on positiivinen eikä ongelmia ole. Suurimmat konfliktit ovat metsästäjien kanssa, mutta heitäkin on monenlaisia.”

”Minusta tuntuu, että tavallinen suomalainen on kauempana luonnosta kuin virolainen. Virolaiset ovat tähän asti olleet luonnonläheinen kansa, mutta suunta on sama; ihmiset vieraantuvat luonnosta ja tietämättömyys synnyttää pelkoja”, kiteyttää Kübarsepp.

Saarenmaalla sudet ovat tappaneet ahkerasti lampaita viime vuosina. ”Siitä on kirjoitettu niin paljon negatiivista, että se langettaa mustan varjon suden ylle. Nyt onkin päätettävä, että saako Saarenmaalla olla sellaisia susia, jotka syövät vain lampaita. Jos susista tulee ongelmayksilöitä, niin ne pitää poistaa.”

”Loppujen lopuksi siitä on haittaa koko Viron susipopulaatiolle. Suden suurin uhka onkin se, että julkinen suhtautuminen muuttuu negatiiviseksi”, pohtii Marko Kübarsepp.

Onko susi sitten ihmiselle vaarallinen? ”Ei ole”, vastaa Marko Kübarsepp saman tien ja jatkaa: ”Paljon vaarallisempia ovat villiintyneet koirat, jotka voivat purra. Susi ei ole vaarallinen, ainakaan silloin, kun se on normaalissa kunnossa.” Viron metsissä liikkuu yhä villiintyneiden koirien laumoja, jotka tekevät ryöstöretkiä myös lammastiloille.

”Yhtään todistetta siitä, että susi olisi tappanut ihmisen (Virossa) viimeisen vuosisadan aikana, ei ole. Susi aiheuttaa konflikteja, koska on melko itsekäs eläin, mutta ihminen on ihan samanlainen. Susi käyttäytyy niin pysyäkseen hengissä, kun taas ihmisellä syyt ovat muita.”

Mitä 16 vuotta susien parissa työskennellyt Marko Kübarsepp haluaisi sanoa suomalaisille? ”Sutta ei tarvitse pelätä. Sudesta on luotu hirviö, jollaista ei ole oikeasti olemassa. Se on median ja huhujen luoma myytti. Meidän täytyy oppia elämään susien kanssa, sillä susi on metsiemme arvokas laji. Suomalaisten täytyisi olla ylpeitä susistaan!”

Susi – Vuoden eläin

Susi valittiin ensimmäiseksi Vuoden eläimeksi Virossa. Vuoden mittaan ohjelmassa on susiretkiä ja sutta esitellään ahkerasti myös mediassa.

Sudella on tärkeä paikka muinaisvirolaisessa perinteessä. Sillä onkin monia nimiä: hunt, susi, hallivatimees, pajuvasikas, kriimsilm, võsavillem, metsakutsu, metsatöll.

Virossa elää susia noin sata, Suomessa noin 150.

Susi on sosiaalinen laumaeläin. Samassa laumassa elävät alfanaaras- ja uros sekä niiden jälkikasvu. Laumaan kuuluu noin 7–10 sutta.

Susi on sopeutuvainen eläin, joka pärjää erilaisissa biotoopeissa, kunhan vain ravintoa riittää.

Virossa on tavattu myös koirasusia, jotka ovat suden ja koiran hybridejä.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT SVEN ZACEK, TOOMAS TUUL

Lue lisää samasta aiheesta

29.1.2021 | Luonto

Suuri osa Viron punkeista kantaa jotain tautia – eniten tauteja kantavia punkkeja on Tarton, Viljandin ja Tallinnan seuduilla

Suuri osa Viron punkeista kantaa jotain tautia – eniten tauteja kantavia punkkeja on Tarton, Viljandin ja Tallinnan seuduilla

Viron terveystutkimuslaitos TAI julkaisi viime viikolla tuoreen punkkitutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan noin 62 prosenttia punkeista kantoi jotain tautia. Yli 20 … Lue lisää

22.1.2021 | Luonto

Viron soilla kulkee luontopolkuja jo lähes 100 kilometriä

Viron soilla kulkee luontopolkuja jo lähes 100 kilometriä

Viron metsähallituksen eli RMK:n mukaan Viron soilla on luontopolkuja yhteensä jo noin 90 kilometriä. Niistä pitkospuiden osuus on noin 55 … Lue lisää

21.1.2021 | Luonto

Vuoden 2021 puu Virossa on kataja – tiesitkö, että katajanmarjat ovat itse asiassa käpyjä?

Vuoden 2021 puu Virossa on kataja – tiesitkö, että katajanmarjat ovat itse asiassa käpyjä?

Vuoden puu Virossa on kataja (viroksi kadakas). Kataja kasvaa Virossa yleisenä koko maassa, mutta suuria katajikkoja on etenkin maan länsiosissa … Lue lisää

16.11.2020 | Luonto

Pärnu voitti Itämeren alueen kestävän matkailun kilpailun

Pärnu voitti Itämeren alueen kestävän matkailun kilpailun

Itämeren matkailufoorumin (Baltic Sea Tourism Forum) yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa kestävän matkailun kilpailu. Voittajat valittiin kolmessa sarjassa: Itämeren maiden kestävin … Lue lisää

16.10.2020 | Luonto

Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaan

Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaan

Keemun tornin juurella tuuli puhaltaa kylmästi Matsalunlahdelta. Edellispäivän Aila-myrskyn jälkeen se tuntuu lähinnä vain hellältä henkäykseltä.  Taivas on lintuja täynnä. … Lue lisää

7.10.2020 | Luonto

Seitsemän virolaista kohdetta valittiin kestävän matkailun top 100 -listalle

Seitsemän virolaista kohdetta valittiin kestävän matkailun top 100 -listalle

Virosta valittiin peräti seitsemän kohdetta maailmanlaajuiselle sadan kestävyyteen tähtäävän matkakohteen listalle. Mukana listalla ovat Pärnu, Tartto, Rakvere, Saarenmaa, Hiidenmaa, Lahemaa … Lue lisää

16.9.2020 | Luonto

Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi Lihulassa – luontodokumentteja voi nähdä myös Pärnussa ja Tartossa

Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi Lihulassa – luontodokumentteja voi nähdä myös Pärnussa ja Tartossa

Matsalun luontoelokuvafestivaali järjestetään 16.–27. syyskuuta Lihulassa ja muualla Virossa. Festivaalin päätapahtumapaikkana toimii Lihulan kulttuuritalo. Elokuvia voi Lihulan lisäksi nähdä myös … Lue lisää

11.9.2020 | Luonto

Jalkapatikalla kohti Latviaa – The Baltic Guide testasi Rannikon vaellusreitin

Jalkapatikalla kohti Latviaa – The Baltic Guide testasi Rannikon vaellusreitin

Riianlahden ylle on kerääntynyt tummia pilviä ja tuulee navakasti, kun astun rantahietikolle hotelli Lepaninan lähellä. Tarkoituksena on patikoida rantaa pitkin … Lue lisää

Suunnittele tulevia matkoja valtavan juttuarkistomme avulla.

Pidä Viro mielessä!

Mene juttuarkistoon PDF
Sulge