Tavoitteena terve meri
Suomenlahti-teemavuosi käynnisti yhteiset talkoot kotimeren hyväksi.
”Tavoitteena on tehdä konkreettiset toimenpide-ehdotukset, joilla kohennetaan Suomenlahden tilaa ripeästi ja kustannustehokkaasti”, kertoo teemavuoden koordinaattori, johtava tutkija Kai Myrberg Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomenlahden tila on huolestuttanut pitkään niin Virossa kuin Suomessakin. Kai Myrbergillä on kuitenkin positiivisia uutisia kerrottavanaan. ”Suomenlahden itäpään tila on vähitellen kohentumassa Pietarin ravinnepäästöjen pienenemisen johdosta.”
Sen sijaan lahden länsiosassa Itämeren pääaltaan suuri hapeton alue huonontaa välillä myös Suomenlahden tilaa. Hapeton alue on jopa Tanskan kokoinen.
Suomenlahden suurimpiin uhkiin
kuuluvat Myrbergin mukaan rehevöityminen, öljyonnettomuudet, biodiversiteetin väheneminen ja kalakantojen heikkeneminen.
Viime kesän leväkukinnot muistuttivat ikävällä tavalla meren huonosta tilasta. Ne vaikuttivat merkittävästi myös matkailuun ja meren virkistyskäyttöön. Virossa sinileväkukintoja oli etenkin pohjoisrannikolla ja Hiidenmaalla.
”Ilmastonmuutos lämmittää Itämerta ja lisää sateita alueella. Tästä seuraa esimerkiksi se ettei Itämeri enää jäädy talvisin kokonaan tai yhtä pitkäkestoisesti kuin aikaisemmin. Lisääntyneet sateet puolestaan huuhtovat maalta ravinteita ja laimentavat veden suolaisuutta lisäten ekosysteemiin kohdistuvaa stressiä”,KaiMyrbergkertoo.
Teemavuosi on onnistunut odotusten mukaisesti. Myrbergin mukaan Suomen, Viron ja Venäjän tutkimuslaitokset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä teemavuoden aikana, muun muassa mittausaineiston vaihdon kautta. ”Nyt päästään laatimaan yhteinen Suomenlahden tila-arvio ja sen pohjalta antamaan päättäjille konkreettiset ohjeet siihen, miten Suomenlahden tilaa voidaan ripeästi ja kustannustehokkaasti parantaa.”
Heijastuuko Ukrainan kriisi Suomenlahden suojelutyöhön? ”Kriisi ei ole haitannut tutkijoiden työtä eikä kansalaistoimintaa. Kriisi on näkynyt korkeintaan poliittisen tason yhteyksien kapenemisena”, toteaa Kai Myrberg.
Tärkeä osa teemavuotta on ollut eri tahojen laaja osallistuminen. Mukana toiminnassa on ollut kaupunkeja, kouluja, yhdistyksiä sekä yksityisen sektorin edustajia. Ohjelmassa on ollut muun muassa näyttelyitä, rantojen siivoustalkoita ja tietoiskuja kouluissa.
”Olemme saaneet suuren joukon keskustelemaan kotimeremme tulevaisuudesta erilaisilla foorumeilla”, hän kertoo. Miten tavallinen ihminen sitten voi vaikuttaa Suomenlahden tilan parantamiseen? ”Miettimällä mitä kaataa viemäristä alas ja muualle vesistöihin, mitä syö ja miten itse käyttäytyy merellä ollessaan.”
Käytännönneuvoja löytyy osoitteesta: www.gof2014.fi/fi/itameren-sankariteot.
TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV, KUVITUS EVE JAANSOO
Lue lisää samasta aiheesta
